karppaus.info

Jonkin ajan harkinnan jälkeen päätin rekisteröityä tänne. En tiedä paljonko tulen täällä käymään, mutta toivottavasti saan vinkkejä ja heikon hetken tukea.

Vähän taustatietoja... 22 vuotias nainen, 170 cm pitkä. 7.7.2015 puntari näytti 94 kiloa. Aina olen ollut pyöreä, sekä harteikas. Tissiä ja persettä löytyy reippaanlaisesti, enkä niistä haluaisi kuitenkaan muotojani menettää.

Parisuhde on vaikeassa tilanteessa, joten stressin takia painonpudotus miltei mahdotonta... Tämä tilanne tulee luultavasti jatkumaan kauan. Ennen olen ollut tunnesyöppö, mutta parisuhteen kriisi heitti tilanteen juuri päinvastaiseksi. Kaikki ruoka oksettaa ja on vaan hirveän paha olo...
Ollaan siis miehen kanssa tauolla, joka voi kestää pitkäänkin. Tämä tilanne on hänen kasvulleen ja aikuistumiselleen pakollinen, ja molemmat rakastavat toisiaan ja haluamme olla yhdessä. Vaikeasti selitettävä tilanne, eikä sitä oikein meinaa itsekään tajuta... Kun hän on valmis tulemaan takaisin kotiin, haluan olla hoikka. Olen karpannut aiemmin, ja tiedän sen toimivan itselleni. Nyt vaan on oikeasti tavoite.

24.7.2015 aamupaino oli 90,7 kg.

Tavoitteita on monia. Haluan mahtua vaatteisiini. Haluan että voin ostaa kokoa pienemmät treenihousut. Haluan että kun mieheni tulee takaisin kotiin, hän voi nostaa minut syliinsä ja luvata ettei enää koskaan lähde...

haluaisin olla normaalipainoinen. 73 kiloa olisi normaalin raja minulla, mutta yritän olla katsomatta liikaa numeroita ja tunnustella omaa vointia.

Liikkumaankin pitäisi opetella. Salilla käyntiä olen ajatellut, lähinnä kiinteytymistä ajatellen. Lenkkeily ja vesijumppa/uinti/vesijuoksu ihon (atoopikko) keston rajoissa.

Koulun alku pelottaa, koska opinnoissani saatan olla helposti 12 tuntia kerrallaan koulussa. miten syöminen ja liikunta sitten menee...

tsemppiä tarvitsisin kovasti, tällä hetkellä elän päivä kerrallaan.

Hei,

Hienoa, että löysit tiesi tänne.

Täältä saat varmasti tukea tavoitteitasi kohti ja hyviä neuvoja. Myös ajatusten ylöskirjaaminen usein auttaa.

Oletko miettinyt syömistesi kirjaamista ja ruokalistaa ja aikataulua, vaimiten ajattelit edetä? Jos kirjaat syömisiäsi tänne, saat hyviä neuvoja ja korjauksia, jos niitä kaipaat ja on aiheellista.

Kuulostaa hyvältä, että teette miehesi kanssa töitä asioiden parantamiseksi. Joskus tehokkaimmat keinot ovat rankkoja.

Voimia ja opiskeluintoa!

_________________
"Some people feel the rain. Others just get wet."- Bob Dylan ♥

Nyt on tullut ensimmäinen stoppi, aiemmin kuin olin toivonut... Aamupalaa pitäisi opetella syömään, sen myönnän. Runsaasti vettä tulee juotua aamuisin, mutta ruoka ei tahdo mennä alas, johtuen pitkästä sairasteluhistoriasta nielurisojen kanssa - silloin ei yksinkertaisesti pystynyt ja tapojaan on vaikeaa muuttaa.

painoa puntari näytti tänä aamuna 90,4 kun viime perjantaina se oli 90,1, mitä on sitten tapahtunut?

Hiilareita on tullut luultavasti syötyä liikaa, mutten oikein tiedä mitä tehdä... esimerkki eilisen ruokailusta:

n. puoli litraa vettä aamulla, pari mansikkaa.

lounaalla grillattu broilerin koipireisi, caesar-salaatti ilman krutonkeja. (salaatti, kastike, juustoraaste, kana)

n. 20 grammaa Marabou premium 86% suklaata.

n. 5 aikaan lautasellinen kaali-jauheliha-porkkana-tomaattilaatikkoa, meetwurstia.

Illalla n. 120 g mansikoita, kermavaahtoa.

lisäksi pitkin päivää juonut vettä ja tehty koiran kanssa tunnin reipas kävelylenkki.

Liikunnasta sen verran että lenkkeily on nyt ensimmäinen liikuntamuoto josta tulee jotenkin edes hyvä olo. Onnistuu koiran kanssa koska on "joku syy" lähteä lenkille. kuntoni on varmasti melko huono, ja mietinkin että ei kai ole mahdollista että tuo lenkkeily olisi sulattanut vähän rasvaa ja rakentanut lihasta, jonka takia puntarilla ei näy? tuskastuttaa tämä stoppi kun on luullut että tällä kertaa se sujuu, ja kun matkaa on vielä ainakin 17 kiloa... että olisi mistä tiputtaa.

Kuinka moni on käynyt esimerkiksi kehonkoostumusmittauksessa, että oikeasti tietää kuinka paljon on rasvaa?

Tiedän että stressi vaikuttaa asioihin ja olen tämän parisuhdetilanteen takia tosi stressaantunut, ja se tulee jatkumaan vielä pitkään, mutta pakkohan painon on ruveta tippumaan jos vain tarpeeksi kauan sinnillä yrittää? En enää jaksa olla tässä kehossa, vihaten sitä mitä peilistä näkyy. Olen aina taistellut kehoni kanssa ja koko peruskouluajan minua kiusattiin siitä, vaikken edes ollut kummoisesti pyöreämpi kuin muut. Valikoiduin uhriksi jostain syystä, ja niiden vuosien haavat aukeavat yhä edelleen huonoina päivinä. Vaikka mieheni sanoi ettei tämä tilanne johdu minusta vaan hänen kasvuprosessistaan, en voi olla ajattelematta että hän haluaisi tulla nopeammin takaisin kotiin jos olisin hoikka ja hyväkuntoinen... Se on tällä hetkellä päällimmäisenä motivaationa. Lisäksi haluaisin olla normaalipainoinen oman itseni takia, II-tyypin diabetesriskin takia ja ylipäätään että voisin paremmin.


Yhtenä ruokareseptinä olen ajatellut tällaista, korjatkaa jos olen väärässä..

jauhelihaa
koskenlaskijaa
sipulia
vettä
mausteita

noista kastike, ja pakasteparsakaali pastan tilalle.

Olen siis aiemmin tehnyt makaronilaatikon tuollalailla, tehnyt kastikkeen ja sekoittanut makaroneihin ja lyönyt uuniin. Nyt ajattelin että sitä voisi syödä kastikkeena parsakaalin ja muiden vihannesten kanssa.

Koskenlaskija-jauhiskastike on oikein karppi. Veden tilalle voi vielä harkita kermaa, ja paistaa koko komeuden voissa. Parsakaali on oiva lisuke pastan tilalle. Tsemppiä!

_________________
Vuodesta 2011
Ihmiseläimen lajinmukainen ruokavalio
En ole vielä pudonnut.

Once you have been taught to think, it's hard to stop.

Oireista,

en oikeastaan tiedä johtuuko tämä karppauksesta vai työtapaturmasta viimeviikolta - vasenta kämmentä kihelmöi. Helposti kihelmöi myös jalkoja ja oikeaakin kättä, mutta tämä vasen käsi ( joka ei kihelmöinyt aiemmin) on se jonka päälle kaaduin töissä.. En tiedä pitäisikö laukata lääkäriin, käsi kuitenkin tutkittiin ja kuvattiin tapaturman jälkeisenä päivänä. Voisiko kihelmöinti liittyä turvotuksen (kyynärpäässä) laskemiseen? tai karppaamiseen, vitamiinien puutokseen tms?

itse olen atoopikkona joutunut aiemmin lopettamaan karppauksen ihon takia, alkoi tulla pyöreitä haavaumia ympäri kroppaa. Kasvojen iho on nyt vähän rauhoittunut, mutta huomasin raapineeni hyttysen pureman avohaavaumaksi ja nyt siinä on sellainen ohut "empä aio parantua pitkään aikaan"-rupi päällä... vähän pelottaa tämän projektin puolesta että kauanko iho kestää. Jääkö mulla jotain tärkeetä syömättä kun iho temppuilee vai mikä siinä on?

Peilissä rupeaa näkymään muutos varsinkin aamuisin, vyötärö ei enää muistuta niin paljoa 8-numeron vyötäröä vaan kaari on pehmentynyt enemmän loivaksi s-kirjainmaiseksi... "lisäperseen" (a.k.a. se ghettobootyn osa joka on pakaroiden päällä) on mielestäni loiventunut ja kainaloiden takaa on jotain sulanut pois, rintsikat istuu paremmin ja on saanut kaksi hakasriviä kireämmälle laittaa. mittoja en ole ottanut, vaan peili on työkaluna. Mietin pitäisikö uskaltautua ottamaan itsestään kuvaa tänne?


Puntarilla aion käydä vasta Lauantaina, eli viikon päästä edellisestä punnituksesta. Viime lauantaina puntari näytti aamulla 89,5 mikä tuntui pieneltä välietapin saavuttamiselta, paino alkaa 8:lla eikä 9:llä..

En tiedä kuinka paljon n. tunnin kestävistä, reilun 5 kilometrin mittaisista, lähes päivittäisistä reippaista lenkeistä on hyötyä painonpudotukselle ja kiinteytymiselle kokoisellani ihmisellä. mielipiteitä/kokemuksia?

viikonloppuna tuli kokeiltua karppauskännitkin ( en yleensä edes juo paljoa mutta nyt oli pakko nollata) Pakko sanoa että humala oli jotenkin... yksinkertaisempi. Lieneekö karppauksesta vai siitä että joi vain kirkasta ( paitsi yksi kalja koska haaste) mutta eipä pahemmin oksettanut ja hommat pysyi hanskassa vaikka olikin ihan kunnon tuiskeessa... millaisia kokemuksia teillä on karppikänneistä verrattuna "normaaleihin"?

Liikuntaan voin sanoa oikeastaan vain sen, ettei painonpudotus välttämättä vaadi liikuntaa. Se vaatii ymmärrystä siitä, miten oma keho toimii. Ja vain oma keho voi sen sinulle kertoa.
Atooppisesta ihottumasta en juurikaan tiedä, mutta koska niin moni puhuu karppauksen ja viljan vähennyksen auttaneen .. että menee villi veikkaukseni kuitenkin liian vähän - tai huonolaatuisen - rasvan puolelle. Kermoissa, öljyissä ja rasvoissa on todella suuria eroja.

No mutta, peilikuva kertoo kuitenkin hyvästä edistymisestä! Mahtavaa Ennen-jälkeen kuvat on hyviä seurattavia itselle vaikkei sitä tänne arvaisikaan laittaa. Kuitenkin ko. ketjussa on ollut kannustava ilmapiiri kokoajan

_________________
Our way is not the best way. Our way is merely another way.
Vapaa ohjelmisto, vapaa yhteiskunta

Punnitukseen on vielä pari päivää, mutta tässä itseäni peilailleena huomasin jotain outoa...

tai en tiedä onko se outoa, siksi siitä tänne kirjoitan.

on toki lähtenyt esimerkiksi pepun päältä tavaraa, en tiedä paljonko oli nestettä ja paljonko ehtaa laardia, mutta huomasin että peppu on jotenkin... löysempi? Siis ennen kun esimerkiksi tanssiessa "ravistin bebaa" (sillai raivokasta sheikkausta, if you know what I mean) niin se oli sellaista tiivistä tytisemistä, nyt kun kokeilin niin näyttää liikkuvan enemmän... eli että paikat laihtuessa "löystyy". saman huomasin kyynärvarsia tunnustellessani, ennen tykympää tavaraa olleet kohdat ovat ns. löysempiä... näinkö se laihtuminen tapahtuu? Jääkö minusta jäljelle vain löysä nahkasäkki täytettynä kermavaahtomaisen kevyellä rasvakudoksella kun pääsen tavoitteeseeni?

da fuq?

Tähänkö pitää sitten ottaa työkaluksi se treenaaminen, jotta kiinteytyy? En ole oikein ymmärtänyt kiinteytymisen konseptia, vaikuttaako se muuhunkin kuin lihaskudoksen muokkautumiseen? Millaisia kokemuksia teillä on tästä?

halp.

Tämänaamuinen aamupaino, 89,0 kiloa, eli viimesunnuntaista on tippunut puoli kiloa. Tässä mietin että perkele kun tuntuu vähältä mutta sitten aloin miettiä että mitä puoli kiloa läskiä olisi tilavuudeltaan, kun "lihas painaa enemmän kuon läski" ja sen sellaista, ja sitten on nii kilo lihasta kilo läskiä -kuvia. Että kertokaahan joku, paljonko suunnilleen puoli kiloa rasvakudosta on tilavuudeltaan että saisi tsemppaavia katsantakantoja tähän touhuun

Mittanauhaan en ole tarttunut, mutta uskaltauduin kokeilemaan päälleni nahkatakkia joka käsivarsista soi päällä tämän projektin alussa, tai pikemminkin mun allini ei mennyt hihaan kunnolla. Nyt meni, kyllä tuntui hyvältä kapeahihaisempia nahkiksia odottaa opiskelupaikkakunnalla, niihinkin haluan taas mahtua, tiedän että ihan vielä en niihin mahdu mutta kyllä sekin päivä vielä koittaa.

Oon huomannut sen että mun allit on erikokoiset, tekeeköhän sitä sitten toisella rankempia juttuja tiedostamattaan. Olen vasenkätinen ja vasemmassa on isompi alli, ja vaikka olen molempikätinen kaiken muun paitsi kirjoittamisen suhteeen niin ehkä sitä kuitenkin oikealla enemmän nostelee? habakin tuntuu olevan isompi oikeassa. Mutta eihän paikallinen treeni tee täsmäsulatusta?

Painosta ei tietoa, syömiset menneet hyvin tässä viimeiset pari päivää. Eilen olin lymfahierojalla, ja tuntui kyllä heti ero. Sisäreisissä siis turvotusta joka ei liikunnalla ja ruokavaliolla tunnu lähtevän, vaan imunestesuonisto tukossa siellä. Torstaina uudestaan. Onko muilla kokemusta lymfahieronnasta?

Kävin myös vesijuoksemassa ja -jumpassa. n. reilun tunnin yhteensä.

Muuten tosi raskas olo... viimeviikolla ollut kolari, jossa porukkaa kuoli ja joutui teholle, tuli mun tietoisuuteen vasta eilen - samalla sain kuulla että kaveri on siitä porukasta teholla. Kyllä ihmistä koetellaan... koitan kääntää tänkin, niinkun parisuhdetilanteenkin, positiiviseksi voimaksi, mutta jotenkin on niin voimaton olo. Ei kai sitä voi kun rukoilla kaverin puolesta ja pyytää voimia sen perheelle...
Mies sanoi että aina voidaan jutella ja aina saa soittaa ja voidaan nähdä jos siltä tuntuu, ja toisaalta haluaisin ottaa yhteyttä, mutta en halua rasittaa häntä tällä. Eikä tällä hetkellä sieltä saisi toimivaa tukea, hänen omat kriisinsä ovat nyt niin kovan työstön ( tai työstön lykkäämisen) alla.... Mutta naiset on helvetin vahvoja, ja tästä kaikesta pitää vaan selvitä!

Aamupaino 15.8.2105 88,3 kg, eli alaspäin ollaan tultu viikossa 0,7 kiloa. Ihan sopiva tahti, tottakai toivois enemmän mutta numero ei kerro kaikkea. Viikossa käyty lenkillä, 2 kertaa vesijuoksemassa ja vesijumpassa, lymfahierojalla ja kahvakuulattu + kyykkyjä ja sen semmoista jumpattu. Eilen aamulla äitipuoli totesi että "ootko sä laihtunut? näytät kyllä pienemmältä kuin kuukausi sitten" eli muutos alkaa näkymään muillekkin kuin mulle myös fysioterapeutti jonka olin nähnyt viimeksi kuukausi sitten kysyi olenko laihtunut ja sanoi että se kyllä näkyy.

Palkitsin itseni ostamalla uudet juoksutrikoot, sain ostaa M koon! siskon mielestä ne oli kyllä liian kireät mutta tykkään että sellaiset housut on napakat, pysyy päällä kun ei ole kiristysnauhaa eikä tarvitse henkseleitä

Vanhat kyllä ratkesivat jo kolmannen kerran haaroista eli ehkä ne oli pakko ostos.. .tuntui kuitenkin hyvältä antaa itselleen lupa ostaa uudet, ihan oikeasta urheiluliikkeestä, ja se M-koko... <3

koulu alkaa 2 vkon päästä ja tämän kaiken integroiminen kouluarkeen pelottaa... onnistuuko se? ehkä pitää alkaa pitämään metukkapakettia ja kurkunpätkää eväänä että pääsee jotain syömään jos koulussa on pelkkää hiilarihöttöö sapuskana...

Mukavastihhan se paino on lähtenyt hiipimään alaspäin, yksilöitä ollaan siinäkin, toisilla menee nopeasti, toisilla taas ei lainkaan eli hyvä löytää se oma tyyli jossa ruokavalinnatkin ovat sellaisia että maistuu. Minulle helppo eväs ym leipä on
- 3 kananmunaa, 3 rkl majoneesia, pari desiä juustoraastetta, mausteeksi vielä vaikka joku chilihippunen, sekoitetaan, uunipellille leivinpaperin päälle 9 kasaa ja uuniin noin kymmeneksi minuutiksi 175 asteeseen, kannattaa kurkistaa milloin alkavat ruskistua. Täytteeksi sitten voi valita sellaista mistä tykkää, pitää hyvin nälkää ja säilyy hyvin muutaman päivän.

Hyvää koulun alkua ja loppukesää.

_________________
Karppausta v 2008 keväästä Heikkilän ketoruokavalion ja Annikan LCHF tyyliin.
LCHF ruokavalio(kin) toimii vain jos sitä noudattaa.
Old lives matter.

Kiitos mlv vinkistä! pitää tehdä noita, varmasti saa nälän pysymään poissa.

22.8.2015 aamupaino 87,1 kg Eli viimeviikosta 1,2 kg tiputusta. Alkaa jo hirvittää kun tämä menee näin hyvin, liikunta tuntuu hyvältä (eilen 9,5 km lenkki koiran kanssa) ja farkut löystyy päällä... missä se pahamaineinen stoppi on? En ole vieläkään laskenut hiilihydraatteja, mutta arvelisin että aika lailla alle 20 g/päivä menee koska näläntunnetta ei pahemmin ole...

Joitain oireita olen tosin huomannut. helposti puutuvat jäsenet (ennen olen voinut istua jalkojeni päällä ties miten kauan, nyt alkaa "sirisemään" jo muutaman minuutin jälkeen) aamulla ei meinaa mikään upota kun on kuin tulppa kurkussa-olo, mutta tätä oloa olen refluksi-aikanani kokenut paljonkin eli ei säikäytä. Vettä pitkin aamua lipittelemällä saan itseni käyntiin ja lounas 11 maissa, niin illalla tarvitsee syödä yleensä joskus 19-20 aikaan.

Mutta tämä meininki on siis toimiva, 6 vkoa ja 7 kiloa lähtenyt, joten näillä mennään. JES!

Huomenna on aikainen lähtö joten päätin ottaa puntaripäivän jo tänään.. eli 28.8.2015 aamupaino 86,5 kg, eli 0,6 kg pois 6 pvässä.

On taas lenkkeilty, vesijumpattu ja sellasta. Koirakin kääntyi tuossa viimelenkillä mormoniksi
Noei, herttaisia poikia olivat.

Herkuttelua ei ole paljoa tullut tehtyä, mutta olen laittanut itselleni maistuvaista ruokaa kylläkin. Fazerin 70 % Pure Dark-sarjalla olen kyllä vähän itseäni hemmotellut, siitä se minttuversio on niin hyvää eikä ole mitään tarvetta vetää koko levyä.

Ensiviikolla alkaa koulu, pelottavaa D: Toivottavasti tää edistyminen jatkuu silloinkin

Atoopikkona ja entisenä ihokroonikkona tunnistan oireet.
Koeta lisätä kunnon rasvaa (voita ja muita eläinrasvoja sen mitä tällä hetkellä siedät)
ja vähentää vastaavasti valkuaisia.
Äläkä yritä kovin matalilla kitukaloreilla tai nollahiilareilla.
Tai siis nuo ovat meikäläisen ihon asettamat reunaehdot.

Runsas hyvä rasva on meikäläisen ykkösreunaehto, muuten ei onnistu mikään.
Eikä sekään riitä, jos hiilareita on liian vähän tai liian paljon (joku 40-100 on ok, muuten oireilen)
Samoin runsas omegakuutonen eli LA näkyy aina (eli juoksevia kasviöljyjä voin kayttää vain kovin rajallisesti)
Ps: samat asetukset näyttävät khon lisäksi toimivan hyvin stressiapunakin

Onnea matkaan o/

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Nyt pelottaa, mutta päätin rohkaista itseni ja laittaa kuvia tänne.. Ensimmäinen kuva otettu 2 viikkoa ennen projektin alkua, alempi kuvapari n. 8,5-9 viikkoa myöhemmin ja 8,2 kiloa kevyempänä. Projektia on vielä jäljellä paljon, kuten kuvista näkee, mutta jotenkin oli sellainen olo että halusi tuoda tämän teille nähtäväksi... Olkaa armeliaita.

Naama on mikä on, sitä ei karppaamalla ja treenaamalla saa sen nätimmäks, että laittakaa vaikka post it lappu päälle jos häiritsee.

No mutta, hyvältähän tuo muutos näyttää!
Kilo viikossa on todella hyvä tahti, eikä sulla ole mitään syytä nolostella tai häpeillä. Fiksaa sitten jos jotain fiksattavaa löytyy.

_________________
Our way is not the best way. Our way is merely another way.
Vapaa ohjelmisto, vapaa yhteiskunta

O-ou, tässä ollaan oltu viikko reissussa ja vähän pelottaa palata arkeen ja puntarille... toisaalta, olen ruokaillessa pitänyy linjan ei viljoja perunaa riisiä tms. Mutta illalla on baarissa saattanut tulla turhan paljon hiilareita, eilen söin yhden jäätelön eikä ole tullut liikuttua pahemmin... toisaalta vaikka olisi tullutkin takapakkia, tämä lepääminen ja arjesta irrottautuminen on pitkällä mittakaavalla kannattavaa, sain vähän brunaakin tähän valkonahkaan niin kehtaa mennä salille sitä näyttämään ja lihaksia metsästämään... ei kai pidä olla liian ankara itselleen, kunhan palaa arjessa kunnolla ruotuun? puntarille aion vasta ensiviikon pe että matkan turvotukset tms. Ovat lähteneet ja on päässyt takaisin arkeen ja sen rytmiin terkkuja kaikille kalasille rodokselta

En malttanut odottaa ensiviikon perjantaihin asti puntaripäivää, ja halusin painokampanjaankin mukaan mahdollisimman pian.

Reissukuulumisia. Maattiin rannalla, maattiin hotellilla, uitiin rannalla, syötiin ja shopattiin. Ei biletystä, muutamat drinksut piti ottaa mutta kartoin kaikista makeimpia vaikka mansikkamargaritaa tekikin kovasti mieli. Tapasin vanhan luokkakaverin ja oli tosi hauska ilta ja olen onnellinen hänen puolestaan, kertoi löytäneensä itsensä ja nauttivansa siitä. Piipahdettiin homobaarissa, uusi kokemus sekin. Söin jäätelön (gelaton, jos ollaan tarkkoja. Pallo Pistaasipähkinää ja toinen Banoffeeta, uijui kun oli makiaa mutta niin hyvää.)

eilisen saapumisen jälkeen koulupäivä, enkelikorjaamolle hakemaan autoa ja hamsujen kanssa hamsuttelua. Leikkasin Fiikuken kynnet ja treenattiin Saku-vanhuksen kanssa. Sitten menin salille, ja siellä paloi aikaa semmoinen 1 h 40 min, joista 30 min oli ihan pelkkää alku ja loppulämmittelyksi kuntopyörällä ajoa. Lisäksi käsiä ja selkää, vähän jalkoja ja PEHVAA beibe, tajusin kuinka oikeasti siinä "roomalainen penkki" naama alaspäin roikutaan-laitteessa kuuluu voimaa käyttää. Olen käyttänyt selkälihaksia vaikka tarkoitus onkin olla vähän edempänä ja tehdä se kaikki työ perslihaksilla! Mahtipylly, here I come. Olen koittanut kyykkyä tehdä mutta se on minun fysiikalla enemmänkin reisille suunnattu liike, joten peppu on jäänyt vähän pienemmälle treenille ja sekös harmittaa... tänään kuitenkin tuntuu (monen muun paikan lisäksi) peffassa treeni Tänään olisi varmasti vuorossa n. 8 kilometrin lenkki jos vain ei sataisi ihan kaatamalla... Salilla käynti on kivaa ja olen saanut siitä ihan uutta puhtia, ja musiikki luo hyvän tsempin treeniin. Hauis alkaa näkyä, nyt pitää vaan pitää jäitä hatussa eikä ruveta fitnessvosuksi niinkuin radiossa sanottiin.

mutta siihen tärkeimpään (vaikka peili onkin ihan yhtä tärkeä)

19.9.2015 aamupaino 84,9! Olin odottanut ja henkisesti varautunut matkan aiheuttamaan n. 1 kg nousuun, jos ei muuten niin nesteinä. Mutta hohhohhoo, katsoppa perkele! Painoa oli ennen matkaa torstaina 85,6 ja nyt se oli reippaassa viikossa lompsahtanut alas sen 700 grammaa, eli ihan hyvällä viikkovauhdilla! MAHTAVA FIILIS! Ilmoittautuduin painokamppanjaankin, iskin sinne kyllä tavoitteeksi lopullisen tavoitteeni eli painoindeksin määrittämän 72,3 vaikka tiedän etten sitä tulekaan tavoittamaan tässä painokamppanjan aikana. Se on kiikarissa mutta jos aiemmin alkaa tuntua hyvältä tai vielä silloin ei tunnu hyvältä niin sitten säädetään tavoitteita.

Nyt tuli ensimmäinen stoppi, paino on vaappunut viikon verran 84,6-86,2 ja hiilarit on vähissä, lenkki joka toinen päivä ja salitreeni joka toinen. Salitreenin jälkeisenä aamuna paino on aina noussut vähän, ja lenkinjälkeisenä aamuna laskenut. Mitäs nyt? voisiko olla että salitreeni kasvattaa lihasmassaa eikä kuluta niin paljoa kaloreita, ja ehkä kerryttää nestettä lihaksiin, kun lenkki polttaa kaloreita ja poistaa nestettä? miten tästä tasannevaiheesta pääsee yli, paitsi sinnillä ja sisulla, onko ideoita? joku oli joskus tempaissut kännit ja sen jälkeen paino lähti taas tippumaan, pitääkö kokeilla sitä?

3.10.2015 Tuntuu siltä että stoppi meni ohi, aamupaino 83,4 eli nyt on mennyt ensimmäinen kymmenen kiloa rikki Hurraa

Olen huomannut että salilla käynti on kasvattanut lihasten kokoa, eli kyse ei ole painonmuutoksessa pelkästä läskin sulamisesta vaan myös lihaksen kasvamisesta. Mietityttääkin se että olisi kiva mittauttaa kehonkoostis, niinkuin Akiram oli käynyt tekemässä, niin saisi suuntaa vielä enemmän sille että mistä oikeasti koostuu ja paljonko on ylimääräistä rasvaa.



prosessikuvaa. Vaikkei tässä mitään fitness harrastusta aloitellakkaan niin on ihan kivaa huomata kuinka painoa pudottamalla ja salillakäynnillä pystyy muokkaamaan omaa kehoaan... Aluksi pelkäsin lihaksia mutta nyt olen huomannut että voin näyttää naiselta ja silti saada näkyviä lihaksia.