tuulimumma kirjoitti:
Inuiitit eli pelkällä eläinperäiellä.
Turha uskomus, ettei elukoista saisi ceetä.allmeatC.jpg
MD Shawn Baker, The Carnivore Diet-kirjasta s. 50.
Eikä karnivoreilla ilmene keripukkia.
Hyvin elelen näin
Jos tulee tarve muuttaa, niin avot!
aivan mutta jos puhutaan Inuiiteistä
https://en.wikipedia.org/wiki/I%C3%B1upiathe söivät valaan rasvat ja hylkeet ja kalatkin osin raakana
lue yllä
Lainaa:
Maktak, which is the skin and blubber of bowhead and other whales, is rich in vitamins A and C.
Muktuk on ihoa, rasvaa ja grönlanninvalasta.
valaat syötiin raakana.
https://en.wikipedia.org/wiki/Muktuk Muktukissa on 38mg C:tä 100:ssa grammassa.
joka ON JO TODELLA PALJON C:TÄ
joo ja vielä D:täkin
lähde:
http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic32-2-135.pdfhttps://illuminaija.com/entertainment-news/can-you-try-the-whale-dish-this-food-made-with-whale-will-amaze-you-see-this/JOO kyllä naudan lihassakin on C:tä, mutta VAIN ruoholla kasvatetussa elukassa on paljon enempi.
mutta meidän markettien lihat taitaa paljolti olla viljalla ja soijalla kasvatettua. = C:tä todella vähän.
kypsytetystä lihasta katoaa se vähäkin C pois.
Vilhjalmur Stefansson kertoo tutkimusmatkoistaan että eskimot söivät hylkeen rasvat ja pitivät niitä parhaimpina paloina ja lihat heittivät vetokoirille.
karnivori: keripukki on se pahin skenaario, mutta ongelmat alkavat jo paljon ennen keripukin syntymistä.
on sanonta:
Lainaa:
Tieto lisää tuskaa ja tiedonpuute vielä enemmän
https://www.psychologytoday.com/us/articles/201801/the-cognitive-benefits-vitamin-cmutta tähän C:een tarpeeseen ja asia liittyy muutakin eikä vain ruuasta saatu C.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3197848/- kehossa oleva C-vitamiinin takaisinotto järjestelmä.
- antioksidantti virtsahappo
- geeni perimä Hp 1-1, 2-1 tai Hp 2-2
- veren Hemoglobiini
- suoliston kunto
- sokeri, tupakka, stressi, antibiootit, saasteet, allergiat, kipulääkeet, e-pillerit, infektiot ja alkoholi näyttävät kuluttavan C-vitamiini varoja
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10357726/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3783921/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2649700/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK499877/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC201008/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7285147/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3884093/https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14642391/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5707683/Lainaa:
Individuals with the Hp2-2 genotype had an increased risk of deficiency if they did not meet the Recommended Dietary Allowance for vitamin C, whereas carriers of the Hp1 allele did not. The findings suggest that the greater antioxidant capacity of Hp1 might spare serum ascorbic acid.
Lainaa:
Haptoglobin genotype modifies the association between dietary vitamin C and serum ascorbic acid deficiency
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20926521/https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12005209/https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3775232/https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17644791/Lainaa:
Haptoglobin is a hemoglobin-binding antioxidant showing a genetic polymorphism with three types: Hp 1-1, Hp 2-1, and Hp 2-2. The Hp 2-2 type has been associated with an increased risk of atherosclerosis. We investigated vitamin C metabolism in vivo and in vitro according to haptoglobin type in a study group of 135 healthy volunteers. Serum vitamin C concentrations were associated with haptoglobin type, showing lowest values in serum from Hp 2-2 subjects
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9280180/geeni kartan mukaan suomen Hp arvo on 32 kun Kanadan inuiiteilla arvo Hp arvo on 80.
se tarkoittaa että suomalaisten C-vitamiinin tarve on liki kolmin kertainen Kanadan inuiiteihin nähden.
nuolet kertoo ihmisten muuttovirroista
kartta
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3197848/figure/Fig1/?report=objectonlynumerot kertoo mitä suurempi numero, sen suurempi on kehon C-vitamiinin kapsiteetti varasto ja sen pienempi on C-vitamiinin tarve
geeni kartan mukaan suomalaisten C-vitamiinin tarve on yksi maailma suurimmista.
ja sekin pitäisi saada luonnollisesta lähteestä eikä askorbiinihaposta.
Lainaa:
Hieman perspektiiviä ihmisten erilaisen perimän vaikutuksesta "keripukki herkkyyteen" ja C-vitamiiniin liittyen:
C-vitamiinin puutos ja skorbut eivät ole vain ruokavalion ongelma, vaan ne määritetään myös hapaptoglobiinipolymorfismin perusteella
Ihmiset eivät voi syntetisoida kemiallisesti epästabiilia askorbiinihappoa (C-vitamiinia). Ihmiskeho menettää keskimäärin ~ 3% C-vitamiinipitoisuudestaan päivässä, mikä lyhentää tautivapaata ja selviytymisaikaa henkilöillä, jotka noudattavat ruokavaliota vähän C-vitamiinia. C-vitamiinin puutos ja skorbut ovat olleet suuria terveysongelmia koko ihmiskunnan historiassa , ja ihmisten muuttoliikettä ja merimatkoja on kärsinyt ikinä skorbuudista (1). C-vitamiinin in vivo epästabiilisuus johtuu sen taipumuksesta hapettumiseen, erityisesti siirtymämetalli-ionien, kuten raudan ja kuparin, läsnä ollessa. C-vitamiini on 1. linjan antioksidantti, joka toimii vapaiden radikaalien poistoaineena. Vaikka skorbuutia pidetään yleensä ravitsemuksellisena ongelmana, C-vitamiinin saannin ja C-vitamiinin pitoisuuden välinen korrelaatio on melko heikko (r = 0,42); vain ~ 17% seerumin C-vitamiinipitoisuuden vaihtelusta voidaan selittää C-vitamiinin saannilla (2). C-vitamiinin tilan määräävät paitsi ruokavalion C-vitamiinipitoisuus, myös ympäristö- ja elämäntapatekijät (esim. Tupakointi), biologiset tekijät (esim. Tulehdus, raudan ylimäärä) ja patologiset tilat (esim. Imeytymishäiriö, hemolyysi). Kliiniset ja in vitro -tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaan plasman proteiinihaptoglobiinin (Hp) geneettisellä polymorfismilla voi olla merkitystä. Kahden kodominanttisen alleelin (Hp1 ja Hp2) läsnäolon vuoksi ihmisellä tunnetaan 3 päähaptoglobiinifenotyyppiä: Hp 1-1, Hp 2-1 ja Hp 2-2 (3). C-vitamiinin stabiilisuus seerumissa on pienin Hp 2-2 -henkilöillä (4). Tällä havainnolla on merkittäviä seurauksia useissa lääketieteellisissä ongelmissa, ja se voi tarjota selityksiä kiehtoville historiallisille kysymyksille.
https://www.tiede.fi/keskustelu/57398/ketju/c_vitamiini_ja_sen_fysiologiset_vaikutukset?page=2tutkimus lähde
https://academic.oup.com/clinchem/article/53/8/1397/5627608ja kun ja jos KAIKKI ON kohdallaan on määritetty pienin ruuasta saatu tarve on 10mg/vrk:ssa
joka siis tulee helposti raaasta hylkeen ja valaan rasvasta.
MUTTA meillä ei välttämättä ole kaikki kohdallaan ks. yllä rans. viivat.
meillä on jo lähtökohtaisesti suurempi C-vitamiinin tarve kuin muilla, geeni perimän takia.
tuskin täyttyy yksikään kohta .. no nolla hh voi täyttyä.
JA KUKA meistä syö valaanrasvaa raakana??? jopa tulitikkuaskin kokoinen valaanrasva pala vrk:ssa riittää mainiosti täydentämään C-vitamiini tarpeen.
huonommassa tapauksessa meillä voi tulla C:een loppu jo muutamassa viikossa. mutta yleensä vasta 1-2kk päästä.
Lainaa:
Ihmisillä L-askorbiinihappo päätyy soluihin natriumriippuvaisten C-vitamiini kuljetinproteiinien (SVCT) kautta. Näitä on 2: SVCT1 (geeni SLC23A1) ja SVCT2 (SLC23A2). Näiden kalvoproteiinien läpi siirtyy 2 Na+-kationia per askorbaatti (Asc–) natrium-kaliumpumppujen ylläpitämän Na+-pitoisuuseron avulla. Kationit ja askorbaatti siirtyvät samaan suuntaan eli SVCT:t ovat symporttereita. SVCT1 siirtää askorbaattia noin 9-kertaa nopeammin kuin SVCT2, joka taas sitoo askorbaattia voimakkaammin (suuremmalla affinititeetilla).[24] SVCT2:tä on useimmissa kudoksissa. SVCT1:tä taas ei ole – sitä on kuitenkin muun muassa ohutsuolessa,[4] jossa lähinnä se vastaa askorbiinin imeytymisestä.[24] Dehydroaskorbiinihappoa (DHA) soluihin siirtävät glukoosin kuljetinproteiinit, joita ovat GLUT1, GLUT2, GLUT3, GLUT4 ja GLUT8 – näitä on useimmissa soluissa ja ne ovat uniporttereita. Kuljetus ulos soluista tapahtuu tuntemattomalla tavalla.[4]
Soluihin otettu DHA pelkistyy lähes heti L-askorbiinihapoksi suoralla kemiallisella pelkistyksellä tai entsymaattisesti dehydroaskorbiinihapporeduktaasin (EC-numero 1.8.5.1) aktiivisuuden omaavien glutaredoksiinien vaikutuksesta glutationia disulfidiksi hapettaen.[4]
Suolistosta imeydyttyään C-vitamiini kulkee veressä muihin kudoksiin. 120–180 min kuluttua askorbiinihapon syönnistä sen pitoisuudet plasmassa ovat suurimmillaan.[4] Veren vitamiinista 80–90 prosenttia on L-askorbiinihappoa. Loput ovat DHA:ta. Terveillä ihmisillä plasman askorbiinihappopitoisuus on 30–70 µmol/l tai enemmän.[9]
https://fi.wikipedia.org/wiki/C-vitamiiniC:een puutteessa on ihan turha kituuttaa, askorbiinihappoa voi ottaa purkista, jos pelkää hapankaalia, sokerisia hedelmiä tai paprikaa.
tai voi ottaa jopa piikkinä kuten B12 vitamiinia.
Askorbiinihapon keskimääräinen puoliintumisaika aikuisilla ihmisillä on noin 10–20 päivää. Siksi askorbiinihappoa on säännöllisesti täydennettävä ruokavalion tai tablettien avulla askorbiinihappopoolin ylläpitämiseksi kehossa.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC201008/https://www.psychologytoday.com/us/articles/201801/the-cognitive-benefits-vitamin-cMinkä ihmeen takia pitää leikkiä C-vitamiinin tarpeella, kun jo pienikin vaje tai jopa alhainen arvo aiheuttaa monia ongelmia kehossa. lue ks. ed. kaikki linkkit, jos epäilet.
JOS haluaa olla kuten inuiitit, pitää syödä kuin inuiitit, hylkeet ja valaan rasvat raakana samoin muukin riista raakana (päästä häntään myös maksaa).
no mitä voi tehdä?
käykää verikokeessa niin asia selviää ja niin ei tarvii arvella tilannetta.
C-vitamiini, plasmasta (1218 fP-C-Vit)
https://www2.synlab.fi/laboratoriokasikirja/tutkimuskuvaukset/c-vitamiini-plasmasta-1218-fp-c-vit/hinnasto 2021
https://ihosairaala.fi/wp-content/uploads/2021/01/2021-hinnasto_Laboratoriotutkimukset.pdfmutta tämäkin kertoo mikä on tilanne nyt, mutta mikä on tilanne seuraavan 3 viikon päästä? Askorbiinihapon keskimääräinen puoliintumisaika aikuisilla ihmisillä on noin 10–20 päivää.
edit. lisätty juttua ja lisätty ncbi lähdelinkit