karppaus.info

Hip hei!
Nämä foorumin kampanjat ovat olleen ihan huippuja. Kiitoksia niistä, kummasti motivoi jatkamaan omaa tiivistymisprojektia ja ne pienet tauot kampanjoiden välillä antavat itsellekin aina vähän hengähdystaukoa.

Vuosi sitten havahduin todellisuuteen, olin valtava, kauppojen vaatekoot uhkasivat loppua kesken, muutaman portaan nousu oli ihan oikeasti työn takana, muutenkin vaapuin kuin ankka ja äheltää puhelsin jo kun piti postia kumartaa pois postilaatikosta tai nostaa koiralle lelua maasta. En omistanut silloin vaakaa, mutta 175 senttisessä varressani roikkui varmaan lähes yhtä monta kiloa, villisti veikkaan painon olleen jossain 120 - 130 kilon välimaastossa. Sitten jätin leivän, pastan pois ruokavaliosta ja vaihdoin sohvalojumisen lenkkeilyyn. Sivutuotteena sitten jotain outoa tapahtui, varsi kapeni ja askel keveni.

Tämän vuoden helmikuussa vaaka vilautteli 108 kiloa, olin varautunut näkemään puntarissa suurempia lukuja, vaikka onhan tuossakin ihan riittävästi sulateltavaa. Siitä se ajatus sitten lähti. Nyt 7 kk myöhemmin ja 17 kiloa keveämpänä ollaan vihdoin vaan "lievästi lihavia", se oli ainoa alkuperäinen tavoitteeni kun tiivistyä päätin. Päästä edes lähelle BMI 30, ehkä jopa sen alle. Vieläkään en oikein osaa tähdätä kiloihin, joten lätkäisin tavoitteekseni seuraavan jännän tasaluvun; 85 kiloa. Sinne on nyt noin 6 kg matkaa ja tuntuu jotenkin uskomattoman epätodennäköiseltä että painoni voisi enää milloinkaan alkaa kasilla, mutta piruvie. Oishan se aika hienoa!

Tsempit kaikille kutistujille!

Tsemppiä urakkaan! Ja hienostihan on jo tippunut

_________________
Kampanjasivuni

todella hienosti olet jo saanut painoa alaspäin tervetuloa Syyspyörteen pyörteisiin ja tsemppiä tavoitteellesi

Kiitos!
Onhan noita kiloja tippunut oikeesti tosi paljon, kun asiaa ajattelee. Välillä sitä ihan pelästyy kun valokuvissa varsinkin näkyy ihan uuden näköinen ihminen, jotenkin pää ei pysy tämmöisissä muutoksissa mukana. Mutta, eiköhän ne aivotkin vielä joskus tajua että se olen minä siellä peilissä, ei ne oikein koskaan tajunnut sitäkään miten suuri ihminen sieltä peilistä takaisin katsoi, ei sitä vaan itse aina näe.

Parhaitenhan sen muutoksen huomaa tosiaan valokuvista ja vaatteista. Nyt tuntuu että tarttis taas hankkia uusia vaatteita kun kesäksi hankitut jo takapuolesta lököttää ja tuntuu todella oudolta kun ei tarvikaan suunnistaa sinne möhkökokovalikoimien pariin heti. Ehkä joskus vielä löytyy alestakin jotain sopivaa, ajatella!

Hei Mötkäle, ja heti alkuun onnittelut hyvistä saavutuksista

Olemme suunnilleen samankokoiset joten käsikynkkää päästään etenemään.

Mulla oli juuri tänä aamuna ohjelmistossa vaatekaapin läpikäynti. Noin kymmenet housut päätyivät ihan liian isoina poislaitettavaksi, muutamat meni huonokuntoisina roskiin ja jäljelle jäi yhdet siistit pellavahousut ja mustat farkut. Töissä on pakko käyttää siistejä housuja joten tilasin saman tien muutamat briteistä nettikaupasta. Kokoa 16 jota en ole käyttänyt 20 vuoteen!

Omaan uuteen kokoon sopeutuminen on oma haasteensa. Toivottavasti positiivinen sellainen

Mukavaa syksyä sinulle!

^Nopeasti tuntuu täälläkin jäävän housut isoiksi, itsellä vielä kun tuo peräpeili on verratten kapea, housut alkavat lököttää tosi nopeasti rumasti. Eilen kävin ostelemassa vaatteita kun minut vielä kutsuttiin pippaloimaankin, kotona ja arkipuuhissa on ihan sama vaikka haitarin ympäristössä vähän housut pussittaakin. Mutta en mä nyt yksinkertaisesti kehtaa mennä pirskeisiin purjeet lepatellen, vaikkei mistään kovin virallisesta juhlasta kyse olekaan. On se vaan ihmeellistä kun voi ostaa rievut ihan normaalikaupoista, osa jopa näyttää yllättävän hyvältä päällä. En ymmärrä!

Löysin myös Zizzin, mikä on siis isojen naisten vaatemerkki. Miksen ole moista aiemmin tajunnutkaan! Tosi hyvin istuvia farkkuja joissa oli myös lahkeessa riittävästi pituutta! Nyt sitten niiden pienin koko on sopiva, että toivottavasti ei tarvi heidän vaatteita enää ostaa - mutta jestas että löytyikin hyvin istuvat housut, jos kokoni ei tästä enää muutu niin tiedänpä mistä farkkuni jatkossa haen! Viimeksi samanmoinen fiilis heräsi, kun löysin Enellin urheiluliivit -muita en enää haluais käyttääkään (enkä käytä), paitsi kesähelteillä.

Mitä painoon tulee, niin ei se nyt oikein lähde putoamaan, mutta tätä se aina on. Jumii hetken ja sit yhtäkkiä lähtee alaspäin, en ota asiasta paineita. Jos ei lähde niin ei lähde, en ajatellut mitään suurempia muutoksia tässä alkaa harrastella kun ei se nyt nousekaan. Paitsi muutaman päivän elelen jäätelö- (ja burana-) linjalla, lääkärin määräyksestä. Onpas kurja kohtalo!

Ei tää vieläkään tahdo käynnistyä, mutta ei se mitään. Ehkä ihan hyväkin pitää välillä paussia, kunhan en nyt repsahda entisille tavoille. En aio vieläkään ottaa asiasta stressiä. Jumittelen kampanjan lähtölukemissa, kilon yli - kilon alle -sektorilla edelleen ja nautin syksystä, sienestämisestä, viilenevistä ilmoista. Ehtii sitä sitten taas kutistua talvella.