Vaikka asia nyt ei sinällään erityisen miellyttävä olekaan, niin et
EV usko, miten helpottavaa on kuulla, että muillakin on tällaisia pähkäilyjä
Minä jotenkin ajattelin, että väikkärin teolla ostaisin aikaa miettiä elämäni suuntaa, mutta jo kotvan aikaa on tuntunut, että ei tämäkään ole mulle oikea valinta. Vielä vähemmän oikea vaihtoehto mulle tosin olisi ura esim. pankissa. Voi, kun olisin 9 vuotta sitten tiennyt sen, minkä tiedän nyt, niin olisin valinnut jo silloin toisin
Edustusvaimo kirjoitti:
Haluutko kertoa suunnitelmistasi tarkemmin? Ja ootko miettinyt ammatinvalintapsykologille menoa? Työkkärillä on itseasiassa aika hyväkin palvelu, siellä on nuorten akateemisten uranvaihtohaaveisiinkin perehtynyttä porukkaa. Mä oon pari kertaa jo käynyt juttelemassa, ja saanut ittelleni sitä kautta vähän selvyyttä, että mikä mua mun haaveammateissa kiehtoo, ja miten voisin päästä samantyyppisiin tehtäviin ilman miljoona vuotta kestävää uutta tutkintoa.
Voin mä mun suunnitelmia vähän valottaakin, kun suoraan kysyit
Mulla alanvaihto vaatisi uudelleenkouluttautumisen, sillä tää mun haaveala on siten säädelty, etten nykyisellä tutkinnollani voi sitä tehdä. Opiskeluaika tuohon uuteen ammattiin olisi 3-5 vuotta muutamista asianhaaroista riippuen. Opiskeluun sisältyy myös
palkallista harjoittelua, mikä on plussaa. Ennen kuin haen opiskelemaan, mun kannattaisi tehdä lukiossa lisää opintoja ja käydä jopa kirjoituksissa vähän täydentämässä yo-tutkintoani. Lisäopinnoista on myös suoraan hyötyä pääsykokeessa. Mähän kävin jo syksyllä iltalukiossa muutaman kurssin, mutta sitten, kun olisi pitänyt ilmoittautua kirjoituksiin, jänistin
Kiitos muuten tuosta avo-psykologivinkistä
Mun mies on psykologi ja on tuota mulle pari kertaa ehdottanutkin, mutta oon jotenkin sen tähän asti tyrmännyt.
Jaa minäkö muka jotenkin hankala tyttöystävä ja ihminen... Kuulostaa erityisen hyvältä, että siellä on asiantuntemusta myös näihin uranvaihtoasioihin liittyen. Pitää ehdottomasti käydä tuolla vielä tässä keväällä
Huoh! Kun luen tätä omaa tekstiäni, niin huomaan, että tässäkin asiassa mulla isoimpana esteenä on oma pää. Sitä ei taida saada vaihdettua...