karppaus.info

Pohjoiskarjalan savottakämpillä emännät tekivät ruokaa kurjimmista, halvimmista margariineista joita maa päällään silloin kantoi (kun voi myytiin valuutan takia itärajan taa), kuulemma.

Ei mustikassa mitään vikaa ole, kunhan ei mieti sitä terveystuotteena vaan syö vain sen minkä tykkää.
Ja saahan sitä uskoakin ihan mitä haluaa.
Itselle riittää hyvin, että omat flunssat loppuivat eläinrasvakarppaukseen, eivätkä ole palanneet : )

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Oletkos varma, että juuri eläinrasvakarppaus on se syy flunssattomuuteen? Meillä väheni kaikki sairaudet sen jälkeen kun lapset kasvoivat tarhaiästä yläkouluun.
Ikä taitaa olla aika merkittävä tekijä. Ei yli 4-kymppisille flunssia taida enää edes tulla kuin kerran vuosikymmenessä, jos silloinkaan?

t. Flunssaton since 2006

Meillä lapset olivat olleet kaukana päväkerhoista jo kauan ennen karppauksen alkua.
Ja flunssat seurasivat meikäläistä jo aikana ennen jälkikasvua : )
Itse asiassa en koskaan (en koulu- enkä työikäisenä) viettänyt sairauspäivätöntä vuotta - ennen karppausta.

... minkä liäksi omat ja siipan työtoverit näyttävät sairastuvan noihin edelleen, kypsästä iästä huolimatta : )

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Eiköhän ne siellä savottakämpillä käyttäneet sianrasvaa tai amerikan läskiä. Kuulemma. Eiköhän voi ollut aikas kallista 1900 luvulle asti. Tiedä sitten kuinka voi olisi säilynyt talvelle asti. Tiedä sitten oliko aiempi vesipitoisempi voi säilymiskelpoisempaa kuin nykyvoi, joka ilmeisesti pilaantuu pakkasessa parissa kuukaudessa.

Itselllä dramaattinen ero aikaan ennen karppausta/karppina. Flunssat vähentyneet lähes olemattomiin, vaikka lähipiirissä niitä on podettukin.

Kyllä sokerin ja hh:n vähentämisellä, ja rasvakarppauksella on suuri merkitys terveyteen. Nyt siis 10:s vuosi karppina lähti käyntiin.

_________________
- Ruisleipä on suomalaisten ravinnon multitabs -

Jos pitää valita niin itse otan mieluummin flunssan kuin sydänkohtauksen

C vitamiini, saahan sitä kun syö lihaa ja sisäelimiä, siihen mitään kasviksia tarvita.

Se taitaa olla enempi sekä että kuin joko tai.
Sydänkohtauksilla ja tulehduksilla kun on kovasti paljon korrelaatiota keskenään.

Ps. Metsäkämppien aikaan voi oli hirvittävän kallista (kun sillä tehtiin valuuttaa Suomelle) ja läski oli tuoremuonaa eli säilyi kovin huonosti kämppäoloissaoloissa, mutta margariini, kotimainenkin, oli törkyhalpaa, siinä missä jauhotkin. Emännät kertoivat ihan itse (silloin kun heitä vielä oli), miten tukkijätkiä ruokittiin...

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Tummensin jotain. Ei ole sekä että.
Lähisukulainen, jolle flunssat ja influenssat tai ylipäätään kuumeiset taudit ovat olleet liki tuntemattomia koko aikuisiän sairastui aikanaan kuuskymppisenä sepelvaltimotautiin -> 5 suonen ohitus. Eli krooninen tulehdus on kyllä aivan jotain muuta eikä liity flunssaan kyllä mitenkään.

toinen

Ei ehkä sinun juuri sillä sinun kaverillasi,
mutta autoimmuunisairaudet ja flunssat ja krooninen tulehdus kulkevat tiukasti käsi kädessä.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Kumma nuuten että tarjottaessa amerikan läskiä, niin guukkeli antoi useamman lähteen väitteelle läski ja savotta. Niin Ameriikan läski tuli ameeriikoista asti. Ohessa eräs kuvaus savotan ruokapäivästä, olisko jonkun kotiseutumuseon kotisivuilta.

p.s. tietenkin 60 -70 luvulla on voitukin käyttää margariinia, tosin tuolloinhan voi alkoi olla jo kaupoissakin

Työhön kuului ruuanlaiton lisäksi muun muassa kämpän lämmitys, veden ja puiden kantoa. Ruokailujen päivärytmi noudatti työmiesten
työpäivien rytmiä. Ruoka tarjottiin miehille ns. elämänluukun kautta. Se oli auki 5-7 tuntia välillä 6-20. Emännät nousivat ylös viiden aikoihin, sillä aamukahvi tarjoiltiin kello 6-7aikoihin. Klo 7 maissa
tarjoiltiin aamuruoka, joka oli tavallisesti käristystä. Päivällinen oli klo 15-17välillä ja se oli yleensä joku keitto. Kello 17-18 tarjoiltiin iltapäiväkahvi ja vielä ennen nukkumaan menoa iltapala klo 19-20. Metsätyöläisten ravinnossa keskeistä oli leipä, läski ja kahvi.

Margariinin käytönkasvu oli hurjaa jo 50-luvulla. Omat tehtaat olivat tehneet sitä jo aiemminkin ja tuottivat tuolloin sellaisia hienoja 25 kg margariinipötköjä, jotka kuljetettiin silloisilla kuorma-autoilla tehtaalta suoraan Savon sydämeen. Elaidiinihappopitoisuus rasvoista oli sen aikaisissa margariineissa jopa 50 prossaa, kun se oli niin hyvä juttu prosessille...

Suomessa tuotettiin margariinia kasvirasvasta 13.5 miljoonaa kiloa jo vuonna 1949,
ja sekä tuotanto- että kulutusmäärä kasvoi miljoonia kiloa vuodessa siihen aikaan.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

>Ja tuon jälkeen räknäystä. Siis
- JOS eikun KUN Costa Ricassa 90 luvun transmargariinin käyttäjillä oli 6 kertaa isompi sydäninsidenssi kuin niitä vähiten käyttäneillä,
- ja JOS eikun KUN 90-luvun transseissa oli Costa Ricassakin transsia korkeintaan silloisen Amrikan Criskon verran eli noin 7%
- ja jos eikun KUN Costa Rican sydäninsidenssit saatiin laskemaan murto-osaan sikäläisten margariinien transsipitoisuuden tiputuksella vain pariin prosenttiin

... niin ei taida olla vaikeaa päätellä, mistä Suomen kamalat sydänkoulemaluvut tulivat kun lähdettiin 50-luvun alusta 70 luvun alkuun. Niissä margariineissa transseja oli m-e-r-k-i-t-t-ä-v-ä-s-t-i enemmän, koska margariininprosessi oli sama kaikkialla maailmassa ja koska rypsärissä on todella paljon ALAa jokamikä on se rasvahappo, joka voi vaihtua omaksi trans-muodokseen eli elaidiinihapoksi. Ja joka sellaiseksi vaihtui kunnes margariinin tekoprosessia opittiin kontrolloimaan tarkemmin. Ihan kokonaan tuota ei osata estää vieläkään, ei ainakaan kustannustehokkaasti, joten nykyisin sitten vaihtoesteröidään se mikä voidaan.

Ps, ne amerikanläskit eli Wilsonin pinta olivat kanssamme ensimmäisestä maailmansodasta eikä vasta 50-luvulta lähtien. Ja niiden teknotranssipitoisuus oli olematon sen ajan margariineihin verrattuna (niissäkin toki on ALAa ja riittävän pahassa teollisuusmuokkauksessa (mutta vain siellä) niistäkin saa synnytettyäö elaidiinhappoa eli tuota teknotranssia, mutta nyt puhutaan ihan toisesta kertaluokasta).

Ja rasvoista mikään ei pääse edes lähelle teknotranssien vaarallisuutta.
Yhdistettynä alipainoon syntyessä (eli aliravitsemukseen kohdussa) ei ole ihme,
että kuolemat koskettivat eniten Pohjois-Karjalaa.
Muttei myöskään se, että piikki näkyi koko maassa.
Eikä se, että pahiten SV-sairastuttiin työväestön keskuudessa,
jossa sekä margariini että aliravitsmus oli yleisempää.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ei niin, itä-suomalaisten sotastressi->liika alkoholinkäyttö & tupakointi & köyhyys. Luultavasti tilanne sydäntautien osalta olis ollut lähes samankaltainen riippumatta ravinnosta. Ja edelleen sairastelevat enemmän kuin täällä lännessä joten geeniperimälläkin lienee osuutensa.

-eri

Piikki on kuitenkin piikki kaikkialla, eikä tupakka ole vaikuttanut noin vaikkapa Japanissa. Eikä viina nyky-Suomessa.

Sitä PK-piikkiä (joka näkyi kaikkialla Suomessa hyvin samanlaisena; länsirannikollakin) ei voi selittää muulla kuin ravinnolla.
Sillä samalla, joka sairastutti metaboliset johtajat suomalaisessa johtajatutkimuksessa : )

Teknotranssien määrä sen ajan margariineissa on ihan vain faktatietoa.
Teknotranssien vaikutus taas on näytetty muualla, jopa kudostestein ja interventiolla eikä vain kulutusluvuilla.
PK-hypoteesin tulosta taas ei ole ensimmäisen saatu toistettua missään.
Lukuisista isoista yrityksistä huolimatta.
(Tähän voisi laittaa ihan hymiönkin, muttei se niin hauska juttu ole. Pikemminkin päinvastoin)

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

sorry piti käydä hakemassa tämä vanha viesti. Piti varmistaa, ettei viesti tullut koskien jotain kohdetta ym... metsäkämppien aikaan miksi käristys 1910 -1930 luvulla olisi selvinnyt paremmin kuin 25 kilon margariinipläjäykset? On ymmärrettävää, että jos 1950- 1960 luvulla rasva pysyi paremmin tasalaatuisena. siell' kämpillä saattoi olla maakellarin lisäksi jopa jääkaapit. Tai jo tämäki riippui siitä ,että oli sähköpiuhat.

p.s. ei kerrota tätä epäilijöille.

Vuosisadan alussa margariini (eli kasvivoi) oli kielletty Suomessa, eikä sen käyttö mitenkään rähäjtänyt käsistä kun se salliittiin 1918. Siksi tölkitetty Wilsonin pinta oli hyvä ja halpa juttu. Margariinihuuma alkoi meillä (ja muualla, vaikkapa Venäjällä) vasta toisen maailmansodan jälkeen. Ja (toisin kuin meillä) ihmiset tiesivät ettei sitä kannattanut syödä jos parempaa ja terveellisempää oli tarjolla (lue voita ja smetanaa). Mutta söivät silti, kun ei ollut.

Jääkaappi taas... taidat olla paljon nuorempi kuin mitä luulin : )

Suomipoikien sydänkuolleisuus noudattaa elaidiinihapon trendiä ihan costaricalaiseen tapaan.
Jopa niin hyvin, että tilastoista saisi todennäköisesti arvioitua ko ihanuuden määrän margariinissa kautta aikain.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

No tais olla tilanne että teollinen valmistus alkoi vasta 1918, kun alkoi olla tarpeeksi raaka-ainetta (varmaan kookosrasvaa ja maitoa) Ilmeisesti jo silloin oli ihmisä peloteltu margariinin vaaroista. Niin ja oilisko siinä 50 luvun lopulla tapahtunut margariinin tippuminen johtuminen voin ylituotannon jäämisestä Suomeen, ei väitetystä voin vientituloista.

Niin ehkä silloin 1920-1930 luvulla virkamiehet sai margariinia alhaiseen hintaan, jotta saatiin vietyä voita ulkomaille, ei välttämättä enää 11950 - 1960 luvuilla.

p.s. kumma muuten, että jos nämä mainitsemasi hapot aiheuttivat jotain, niin käyrät lähti laskuun 1970 luvulla, vaikka ilmeisesti tuolla kasvuvauhdilla margariinin kulutus oli jo 80 luvulla niin mitä 40 - 50 kiloa ?

Monettako kertaa kysyt tätä nyt? No ei se mitään, vastaus ei silti ole muuttunut mihinkään.

Kyse ei ollut margariinin määrästä vaan sen tenkotranssin eli elaidiinin määrästä.
Niin meillä kuin Costa Ricassakin. Jälkimmäisestä vaan on kerrottu avoimesti, kun taas edellinen on pakko kaivaa esiin itse.

Koko Suomen sydänkuolleisuus lähti laskemaan täsmälleen samalla hetkellä kahdesti margariinin historian aikaan. Ensimmäisellä kerralla näin kävi 60-luvun alussa, Paasivaara-skandaalin yms aikaan, se johtui kulutuksen hetkellisestä vähennyksestä. Toisella kerralla, e3li PK-projektin alun aikaan kuluttajilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa, vaan kaikki tehtiin savuverhon takana. 70 luvun alussa sydänkuolleisuus alkoi laskea kaikissa Suomen lääneissä pohjanmaalta Kainuuseen yhtä aikaa ja samassa suhteessa, ja täysin riippumatta mistään interventioista. Näin saattoi käyhdä vain siksi, että margariinin elaidiinihappopitoisuutta alettiin pienentää tietoisesti. Vuoteen 1980 mennessä enää yhdessä Suomessa myydyssä margariinissa oli yli 10% teknotranssia (ja muissa vain harvoja prosentteja, vaikka yksikään ei ollut ihan puhdas), ja 90-luvun vaihtoesteröinti pudotti suomalaisten margariinien transsitason viimein alle prosenttiin. Joissakin kasvirasvavalmisteissa sitä on edelleen (kun se on niin halpaa ja niin hemmetin hyvä lisäaine massan työstössä eli prosessiteknisesti), mutta margariineissa ei enää ole.

Transsimargariinikuolleisuus oli sen PK-piikin syy, yletön sokeri ja PUFA määräävät tahdin nyt, ja statiinit sun muut mukavat pakkolääkitykset tästä eteenpäin, eikä edes 1000-kertaisesti parantunut sydänkirurgia tee suomalaisista edes sydänterveempiä, vaan vain hiukan pitkäikäisempiä laitoshoidokkeja. Eikä kukaan tietenkään halua katsoa, mistä ojasta tiputtiin allikkoon, ja mikä meri on vastassa.

Ei noiden faktojen kaivamiseen tarvita Poirottia, vaan ihan vaan tiedot ja tilastot.
Tarkistuskokeetkin on jo muualla maailmassa tehty.

Mutta onhan näitä ollut ennenkin, mm asbesti... Kehitys kehittyy. Tai sitten ei.


********************

Ps Luepa voin vientihistoriaakin, kun kerran ihan melkein väität että tietäisit jotain margariinin historiasta. Voi oli todella tärkeä valuutan tuoja sodan jälkeen. Se oli niitä harvoja asioita, joissa suomalainen laatu loisti ja kysyntää riitti, ja jota EI käytetty sotavelkojen maksamiseen. Se oli käytännössä pakko vielä maailmalle. Ja se on merkittävä vientituote edelleenkin - mikä näkyy vaikkapa helposti siinäki, miten Venäjän vientirajoitukset saivat maan koko maatalouden polvilleen.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ps. Metsäkämppien aikaan voi oli hirvittävän kallista (kun sillä tehtiin valuuttaa Suomelle) ja läski oli tuoremuonaa eli säilyi kovin huonosti kämppäoloissaoloissa, mutta margariini, kotimainenkin, oli törkyhalpaa, siinä missä jauhotkin. Emännät kertoivat ihan itse (silloin kun heitä vielä oli), miten tukkijätkiä ruokittiin...


Niin els mihin on otettu kantaa on ylläoleva tekstisi.

Ensinnäkin metsäkämppien aika oli muuta kuin 1950 - 1960 luku.

Kun väität että voita ei käytetty koska tehtiin valuuttaa no sitä taidettiin tehdä valuuttaa voliia 1910-1930 luvuilla. 1950-1960 luvuilla voi taisi olla huomattavasti halvempaa kuin 1910 luvulla. Toki metsäyhtiöillä oli varmaan helpompi saada suurempia eriä margariinia halvalla kun myynti taisi tökkiä tuohon aikaan (1950-1960) luvuilla.

Kuulemma aika nopeasti 1950 luvulla taidettiin saavuttaa kulutus joka oli ennen sotaa.

Säilyvyys, ehkä se 25 kilon margariinipötkylä kuluu parissa viikossa parinkymmene työläisen kesken. No varmaan se 25 kilon pötkylä kuorma- autossa oli lähinnä kielikuva.