Vähähiilihydraattinen ruokavalio on monille tehokas ja nopea laihdutuskuuri, mutta hiilihydraattien vähentäminen saattaa samalla suurentaa riskiä sairastua eteisvärinä-rytmihäiriöihin.

Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltalaisaineistoon perustuvasta tutkimuksesta, jossa 14 000 keskimäärin 54-vuotiasta seurattiin 22 vuoden ajan.

Mahdollisia selityksiä ilmiölle on useita, mutta tämän aineiston avulla tarkkaa mekanismia ei voitu selvittää. Hiilihydraattien vähentäminen vähentää kasvisten, hedelmien ja viljojen syömistä, mikä puolestaan voi vähentää terveellisten ravintokuitujen ja vitamiinien saantia. Yhdessä proteiinien lisäämisen kanssa tämä saattaa tutkijoiden mukaan kiihdyttää tulehduksellisia prosesseja, jotka altistavat eteisvärinän synnylle.

Tutkimuksen menetelmällisten rajoitusten takia on mahdollista, että ruokavalion hiilihydraattipitoisuuden lisäksi muutkin seikat ovat vaikuttaneet tuloksiin. Ruokavaliota myös arvioitiin vain 20-vuotisen seurannan alussa, joten on mahdollista, että osallistujien ruokailutottumukset muuttuivat vuosien varrella.

Niin, kyseessähän ei ollut tutkimus vähähiilihydraattisista dieetistä.
Vaan lähinnä alkoholisteista, tupakoijoista, liikkumattomista, ylipainoisista, jne ihmisistä, jotka muistelivat syövänsä vähemmän hiilihydraattia kuin terveempää elämäntapaa viettävät muistelivat, ja joilla esiintyi marginaalisestiäo enemmän eteisvärinää.
Toisaalta saatu muistinvaraisen kyselyn tulos, lähes 40% energiasta hiilaria, ei sekään ole lähellekkään vähähiilihydraattista diettiä, jossa hiilarien saanti on luokkaa 20% tai alle.
Kyselystä saatu data kertoo myös tutkimuksen luotettavuudesta: keskimäärin nälkärajan kaloreilla, alle 1600 kcal/päivä, ja painoindeksi yli 27 eli ylipainoisia!

Kumma, että Duodecim uutisoi usein näitä dogmakuplaa tukevia muistinvaraisia nollatutkimuksia, joissa häiriö on suurempi signaali. Nämä tutkimukset eivät osoita minkäälaista syy-seurausnäyttöä, silti ne uutisoidaan aivan kuin niillä olisi sellaista merkitystä.
Tämänlaiset tutkimustulokset ovat yli 80%:sti väärässä analyysien mukaan, sillä korrelaatio aiheutuu lähes aina taustalla olevasta muusta seikasta, kuten tässäkin: muista huonoista elintavoista. Kuten tupakoitaessa keltaiset sormet ja keuhkosyöpä korreloivat erittäin vahvasti.
Duodecim ei kuitenkaan uutisoi VHH dieetin satunnaistettujen tutkimusten syy-seuraussuhteen osoittavista hyvistä puolista: parantaa metabolisen oireyhtymän oireita, rasvamaksan, verenpaineen, veren rasvaprofiilin, saa diabetes 2:n remissioon, helpottaa munuaisen vajaatoimintaa, laihduttaa ilman nälkää jne.
Tämä nollatutkimus ei anna mitään tieteellistä näyttöä mistään, mutta kelpaa kyllä näköjään jämähtäneisyyden ja aatteellisuuden propaganda-aineistoksi.

Obesity, sleep apnea, hypertension and diabetes are all risk factors for atrial fibrillation. It turns out that a low-carb diet (the real low carb diet, not the fake one in this study) improves obesity, sleep apnea, hypertension and diabetes. It’s my guess that a higher-quality, better designed study would likely show that low-carb nutrition prevents atrial fibrillation. That’s what I see in my practice, and that is how I am going to continue to use low-carb nutrition. When followed correctly, low-carb nutrition is as a powerful tool to improve health.

Duodecim on ollut aina autoritaarinen ja salaileva järjestö. Natsiaikana se oli etunenässä luomassa yhteyksiä Saksan erittäin epäeettiseen, juutalaisista vapautettuun lääketieteeseen sekä sen edustajiin, joita kutsuttiin Suomeen, mm. Reichsgesundheitsführer Leonardo Conti. Vastavuoroisesti suomalaislääkärit vierailivat Mengelen ym. hirviöiden tutkimuslaitoksissa ja yrittivät perustaa meillekin rotutieteellisen eli eugeniikka-laitoksen. Nimiä molemmin puolin voisi heitellä, meillä Ylpöstä Harry Federleyhin, Niilo Pesoseen, Arno Saxéniin ja Mauno Vannakseen.

Dangerous on what grounds? I went to court for 28 days over 4 years to prove that this statement is false. Prosecution spent ~R13 million trying to prove your dogma and failed miserably. You need to stop disseminating untruths - just because everyone else does.

Meenee ihan toisinpäin. Minulla on harva pulssi ollut koko aikuisikäni, ne kerrat kun pulssi on ollut epätavllisen nopea, syy on löytynyt "fruktoosimässäilystä".

Moni suomalainenkin on innostunut viime vuosien aikana esimerkiksi erittäin vähähiilihydraattisista keto- sekä paleo-dieeteistä. Ketogeenisessä dieetissä ruokailutottumuksia muutetaan radikaalisti siten, että esimerksi riisi, pasta sekä perunat jäävät ruokavaliossa kokonaan pois, paleodieetissä ruoan pääpaino on niin ikään rasvassa sekä proteiinissa.

Vaikka vähähiilihydraattisten dieettien painonpudotusvaikutukset ovat melko kiistattomia, tulevat ne erityisesti pidempiaikaisesti varoitusmerkkien kera. Tuorein varoitusmerkki tulee Yhdysvaltalaisen American College of Cardiologyn vuosikokouksessa esitellystä tutkimuksesta, jonka mukaan eteisvärinän, siis sydämen rytmihäiriön, riski kasvaa henkilöillä, joiden päivittäisestä kalorinsaannista alle 45 prosenttia koostuu hiilihydraateista.

– Hiilihydraattien pitkäaikaisen rajoittamisen vaikutus sydän- ja verisuonisairauksiin on edelleen epäselvää. Kun otetaan huomioon sen vaikutukset sydämen rytmihäiriöihin, kehotamme käyttämään näitä dieettejä varovaisuudella, tutkimuksen johtaja Xiaodong Zhuan sanoo Women's Healthille.

Tutkimuksessa havaittiin yhteys erittäin vähähiilihydraattisen ruokavalion ja eteisvärinän välillä, mutta siinä ei kuitenkaan pystytty suoraan osoittamaan ruokavalion aiheuttavan sydänongelmia. On kuitenkin selvää, että moni keto- tai paleodieettiä noudattava syö vähemmän tulehdusta ehkäiseviä, sekä myös muutoin terveellisiä hedelmiä, vihanneksia sekä täysjyvää.

Sydän.fi-sivuston mukaan eteisvärinä on yleinen rytmihäiriö, joka yleistyy ikääntyessä. Se ei sinänsä ole vaarallinen, mutta se voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita. Suomalaisista eteisvärinän kokee elämänsä aikana jopa neljännes yli 40-vuotiaista, ja yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan sen kokeneilla on jopa viisi kertaa suurempi riski saada sydänkohtaus jossakin elämänsä vaiheessa.

Tutkijoiden mukaan paras määrä hiilareita olisi noin 45–52 prosenttia päivittäisestä kalorinsaannista, ja esimerkiksi kaura, kikherneet, speltti, mustapavut, tumma riisi sekä kvinoa ovat erittäin terveellisiä hiilihydraattien lähteitä.