karppaus.info

Cancer Research UK-järjestö uskoo, että vuosittaisista yli 41 000 suolistosyöpätapauksista 4900 voitaisiin estää, jos ihmiset eivät söisi lainkaan lihajalosteita.

Myös Harvardin yliopiston tutkijat ovat aiemmin sanoneet, että Britanniassa voitaisiin mahdollisesti välttää vuosittain 200 000 kuolemaa, jos ihmiset luopuisivat lihasta.

Riskin suuruutta on tarkoitushakuisesti paisuteltu aivan valtavasti. Pekoni ja makkara eivät todellakaan ole epäterveellisimpiä syötäviä, kaukana siitä, joskin prosessoimaton liha on terveellisempää. Esimerkiksi noiden mainittujen (teknotranssit, fruktoosi, nopeat hiilarit) haitallisuus on aivan toista kertaluokkaa. Tai ihan toiselta planeetalta.

Kovasta yrityksestä huolimatta ei prosessoidun lihan piikkiin nähdäkseni ole onnistuttu panemaan muuta syntiä kuin erittäin vähäinen suolistosyövän riskin nousu, joka hyvinkin saattaa johtua nitriitistä sekä käryttämisestä valmistusvaiheessa. Esimerkiksi teknotranssien, fruktoosin ja nopeiden hiilareiden syntilistat ovat pitkiä kuin nälkävuosi ja riskit suuret ja mekanismit, joilla riskit toteutuvat, hyvin tunnettuja.

PS. Punaisesta väristä huolimatta Parman kinkussa ei ole nitriittiä.

Ravitsemustutkimus on tuottanut näyttöä kansanterveyden edistämiseksi
Esimerkiksi lihan runsaan käytön ja suurentuneen kuolleisuuden yhteys on ollut varsin hyvin toistettavissa, erilaisista tutkimusasetelmista ja analyysimalleista huolimatta.

Julkaistu: 23.4. 2:00

Jesper Kivelä kritisoi (HS Mielipide 17.4.) ravitsemusepidemiologista tutkimusta. (Lihansyönnin ja kuolleisuuden välinen tilastollinen yhteys ei ole vakuuttava) Kritiikki oli asiallista mutta osin suhteetonta.

Ihmettelemme pelkän ravitsemusepidemiologian nostamista kritiikin kohteeksi. Elintapojen ja terveyden välisiä yhteyksiä tutkittaessa on aina useita sekoittavia tekijöitä, jotka saattavat keinotekoisesti luoda väärän tai poistaa oikean yhteyden. Näiden huomioiminen tapahtuu tilastollisilla malleilla.

On totta, että esimerkiksi lihan käytön ja terveyden välisten yhteyksien tutkimisessa lähes kaikissa tutkimuksissa on hieman omanlaisensa malli sekoittavien tekijöiden hallitsemiseksi. Tämän takia yksittäisiä tutkimuksia ei pidetä minkään asteen näyttönä.

Ravitsemussuosituksia laadittaessa pyritäänkin huomioimaan kaikki samaa yhteyttä analysoineet tutkimukset. Esimerkiksi lihan runsaan käytön ja suurentuneen kuolleisuuden yhteys on ollut varsin hyvin toistettavissa, erilaisista tutkimusasetelmista ja analyysimalleista huolimatta. Tarvitsemme näitä tietoja yksittäisten ruoka-aineiden tasolla, kun muodostetaan kuvaa koko ruokavalion merkityksestä terveyden kannalta.

Ravitsemustutkimuksessa satunnaistetut kokeelliset tutkimukset eli interventiot eivät yksin pysty tuottamaan kokonaiskuvaa ruokavalion ja terveyden yhteyksistä. Lyhytkestoinen kokeellinen tutkimus ei myöskään pysty antamaan vastaavaa näyttöä yhteydestä hitaasti kehittyvien kroonisten tautien riskiin kuin havainnoivat pitkittäistutkimukset.

Ravitsemustutkimuksissa riskisuhteet (riskin lisäyksen kuvaajat) ovat käytännössä aina melko heikkoja. Tämä johtuu muun muassa mittausten epätarkkuudesta ja siitä, että täysin altistumattomien luokkaa ei useimmiten ole. Menetelmien kehittyminen ja tutkimuskysymysten toistaminen erilaisissa asetelmissa ja väestöryhmissä mahdollistavat tulosten itsekorjautuvuuden.

Osin aiheellisesta kritiikistä huolimatta ravitsemusepidemiologia on onnistunut tuottamaan merkittävää näyttöä kansanterveyden edistämiseksi. Pelkän kritiikin sijaan otamme mielellämme vastaan rakentavia ehdotuksia aineistojen luotettavuuden parantamiseksi ja menetelmien kehittämiseksi.

Mikael Fogelholm
ravitsemustieteen professori

Maijaliisa Erkkola
ravitsemustieteen dosentti

Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto

Esimerkiksi lihan runsaan käytön ja suurentuneen kuolleisuuden yhteys on ollut varsin hyvin toistettavissa, erilaisista tutkimusasetelmista ja analyysimalleista huolimatta.

Conclusion:These findings suggest very low meat consumption increases the long-term risk of dementia and AD

Which number seems more important, a 20% relative increase risk or an absolute increased risk of 0.082%. Or we can talk in terms of how many cases of CRC were seen in a thousand people. The overall incidence resulted in 5.48 cancers, eating the greatest amount of red meat increased it to 6.3 cancers or 1 more person out of a thousand.
Even if you accept these numbers, and there are other issues to consider in a moment, I wouldn’t personally be in a rush to stop eating meat.

Monday: Bacon causes cancer
Tuesday: Bacon doesn’t cause cancer
Wednesday: Bacon causes cancer
Thursday: Bacon doesn’t cause cancer
Friday: Bacon causes cancer
Saturday: Bacon doesn’t cause cancer
Sunday: Have bacon & eggs for breakfast

Meat does not cause colon cancer. Sugar does.

This study found that high fructose corn syrup at a moderate dose increased tumor size and aggressiveness in rodents.

When will people wake up to the fact that old food doesn't cause new diseases?

There was heterogeneity by sex for the associations between colorectal cancer and red and processed meat (Pheterogeneity = 0.008), with a positive association seen in men [HR for each 50-g/day increment in red-meat intake = 1.39 (1.17–1.64)] and no association was seen in women [HR for each 50-g/day increment in red meat = 0.99 (0.83–1.19)].

What’s a 20% increase in terms of absolute risk? Because the risk is reported as HR not RR we can’t be exact, but the absolute risk of CRC in the study over 5.7 years was 0.5%, 20% would raise that to 0.6%, which is an increase in absolute risk of 0.1%, or one extra chance in a thousand.

Tutkimushuijarit epäilemättä uskoivat edistävänsä veganismin/sokerista, viljasta ja siemenöljystä valmistetun prosessoidun teollisuusruuan agendaa ja ehkä niin tapahtuikin.