karppaus.info

Kasvispainotteinen ruokavalio voi ehkäistä iäkkäiden haurastumista

Ikääntymiseen liittyvä haurastuminen tarkoittaa lihasten ja fyysisen kunnon heikkenemistä.
25.1.2018 klo 07:39

Kasvispainotteinen ja muutenkin terveellinen ruokavalio saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan ehkäistä iäkkäiden fyysistä heikkenemistä ja haurastumista. Havainnot julkaistiin http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1 ... e%2Bfuture.

Tutkimuksessa hyödynnettiin neljän tutkimuksen ja 5 800 kotonaan asuvan yli 60-vuotiaan nelivuotisia seurantatietoja. Ikääntymiseen liittyvä haurastuminen tarkoittaa lihasten ja fyysisen kunnon heikkenemistä ja toimintakyvyn laajaa huonontumista.

Kun tutkimusten aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen, osallistujien ruokavalion havaittiin todennäköisesti vaikuttaneen siihen, miten suuressa haurastumisen vaarassa he olivat. Fyysinen toimintakyky ja yleiskunto pysyivät hyvinä todennäköisimmin vanhuksilla, joiden ruokavaliossa oli paljon kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja palkokasveja, tulokset osoittivat.

Tällainen ruokavalio oli ennen yleinen Välimeren alueen maissa, ja siksi sitä kutsutaan usein Välimeren ruokavalioksi. Kyseistä ruokavaliota noudattavien riski haurastua seurannan aikana oli noin puolet pienempi kuin osallistujien, joiden ruokavaliossa oli välimerellisiä piirteitä vain vähän.

Monipuolinen ja kasvispainotteinen ruokavalio on yhdistetty vanhusten fyysiseen hyvinvointiin aiemminkin, ja nyt julkaistut havainnot vahvistavat näyttöä entisestään. On silti mahdollista, että ruokavalion lisäksi moni muukin seikka on vaikuttanut tuloksiin. On esimerkiksi todennäköistä, että ruokavaliostaan huolta pitävät elävät muutenkin terveellisesti.

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim

Sian, lampaan ja kananlihaa käytetään ruoissa runsaasti, kuten myös nautaa. Monenlaiset merenelävät, kuten erilaiset kalat, mustekalat sekä simpukat ovat myös erittäin iso osa kreikkalaista keittiötä. Kreikkalaiset juustot ovat myös merkittävä osa ruoanlaitossa, tyypillisimpiä juustoja ovat feta, halloumi, kasseri sekä mizithra.

Eräitä italialaisia tyypillisiä arkiruokia ovat vitello tonnato eli vasikanlihaa tonnikalakastikkeessa....Tunnetuimpia juustoja ovat muun muassa caciocavallo, fontina, gorgonzola, Grana Padano, mascarpone, mozzarella, parmesaani, pecorino, ricotta ja ..

Sianliha on Ranskassa suosittua etenkin kotiruokana, ja siitä valmistetaan porsaankyljyksiä (côtes de porc), makkaroita (saucisses) tai sianpaistia (rôti de porc).[8] Ranskalaisessa keittiössä tunnetaan lukemattomia erilaisia sianlihamakkaroita ja kinkkuja (jambon), ja joka alueella on omat erikoisuutensa.[9] Myös lampaanliha on Ranskassa hyvin suosittua.[8] Nautaroduista suosituimpia ovat paikalliset charolais- ja limousine-rodut.[10]
Ranskalainen Bressen kana on tunnettu herkku, ja sillä on suojattu alkuperämerkintä AOC. Kanan lisäksi Ranskassa syödään paljon myös kukkoa (suosittu ruokalaji on coq au vin, 'viinikukko'), kyyhkystä, ankkaa, helmikanaa ja viiriäistä.[11]


Keitettyjä ranskalaisia etanoita.

Etanoista tuli Ranskassa arvostettua ja suosittua herkkua 1800-luvulla maan keittotaidon isäksi mainitun Marie-Antoine Carêmen ansiosta. Nykyisin käytetyin etanalaji on viinimäkikotilo. Ranskalaiset syövät etanoita yleensä voin ja mausteiden kera.[12]
Liharuokien lisäkkeenä Ranskassa nautitaan usein hapankaalia.[13] Etenkin Provencessa liharuoat maustetaan usein timjamilla, mutta myös muita mausteita käytetään monipuolisesti.[14] Dijonin sinappi on erityisen arvostettua.[15]

Meren antimet

Hummeri on suosittua ruokaa etenkin Bretagnessa.[16] Ostereita viljellään Bretagnen lisäksi myös Marennesissa sekä Oléronin saarella.[17]
Ranskalaiset syövät runsaasti kalaa, joita saadaan Atlantilta ja Välimereltä. Kaloista suosituimpia ovat muun muassa sardelli (säilöttynä nimellä anjovis[18]), ankerias, hauki, turska, meriankerias, hammasahven, kolja, kurnusimppu, lyyraturska, merikrotti, meriahven, makrilli, valkoturska, punakampela, rausku, skorpionikala, keilajuovamullo, pietarinkala, kuha, sardiini, lohi, kielikampela, tonnikala, taimen, piikkikampela ja louhikala.[19] Tunnettu ranskalainen meriruokalaji on kalakeitto bouillabaisse. Siihen käytetään Välimeren kaloja ja äyriäisiä, tomaattia ja muita vihanneksia sekä mausteita, ja se kaadetaan kulhoon leipäpalan päälle.[20]

Juustot

Normandialaisia pehmeitä lehmänmaitojuustoja: camembert ja pont-l’évêque.
Ranskalaisilla on tapana nauttia juustoa joka aterialla pääruoan ja jälkiruoan välissä. Ranskalaisia juustoja on lukemattoman suuri valikoima. Ranskassa juustot luokitellaan tuorejuustoihin, sulatejuustoihin, pehmeisiin juustoihin, sinihomejuustoihin, vuohenmaitojuustoihin ja koviin juustoihin.[22] Ranskan tunnetuimpia juustoja ovat muun muassa camembert, vacherin ja roquefort.[23]
Luettelo ranskalaisista AOC-merkinnän saaneista juustoista

Ranskassa on 35 juustoa, jotka ovat saaneet suojatun alkuperänimityksen (AOC):[24]
Lehmänmaitojuustot: Abondance, Beaufort, Bleu d’Auvergne, Bleu des Causses, Bleu de Gex / Bleu du Haut-Jura, Brie de Melun, Brie de Meaux, Camembert de Normandie, Cantal, Chaource, Comté, Epoisses, Fourmes d’Ambert, Laguiole, Langres, Livarot, Maroilles, Vacherin, Munster, Pont-l’évêque, Neufchâtel, Reblochon, Salers, Saint-Nectaire
Vuohenmaitojuustot: Cabécou-Rocamadour, Chabichou du Poitou, Crottin de Chavignol, Pouligny Saint-Pierre, Picodon, Sainte-Maure de Touraine, Salles-sur-Cher, Valençay
Lampaanmaitojuustot: Ossau-Iraty, Roquefort
Vuohen tai lampaan herasta tehdyt juustot: Brocciu

Ranskalaisilla on tapana nauttia juustoa joka aterialla pääruoan ja jälkiruoan välissä.

Juusto katkaisee happohyökkäyksen. Siksi siihen on hyvä päättää ateria. Jos kohta karpin hampaat muutenkin altistuvat vähänlaisesti happohyökkäykselle vt-ruokailijoihin verrattuna.