https://yle.fi/uutiset/3-9945055Lainaa:
Kapina koulumaidon rasvattomuutta vastaan yllätti valtion – "Ei ole vanhempien tai lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät"
Ravitsemusneuvottelukunta ei aio lähettää paimenkirjeitä kaikkiin kuntiin, jotka tarjoavat lapsille yhä kouluissa rasvaista maitoa. Asiaa seurataan silti tarkasti, sillä neuvottelukunnan mielestä lapsille pitää tarjota heidän terveydelleen parasta, vaikka omat mieltymykset olisivat toisenlaiset.
Maito24.11.2017 klo 10:40
Kouluruokailua.
Hanna Othman / Yle
Sari Vähäsarja
Valtio ärähti pari viikkoa sitten Sotkamolle, joka päätti tarjota kouluissa ja päiväkodeissa sinistä maitoa ja voita. Päätös oli ravitsemusneuvottelukunnan (siirryt toiseen palveluun)mukaan vastoin ravitsemussuosituksia. Koulumaitotuki on niitä noudattaen rajattu koskemaan vain rasvatonta maitoa ja piimää.
Sotkamo ei suinkaan ole ainoa laatuaan, vaan kevytmaitoa annetaan lapsille monissa kunnissa – kuten on tehty ennen uudistustakin. Kaikkia kuntia ei silti olla kampaamassa ja ohjeistamassa. Sotkamon riitautettu tapaus vain tarjosi valtiolle oivan tilaisuuden saada näkyvyyttä sanomalleen.
– Ehkä ulostulo tuntui yksittäisestä kunnasta kohtuuttomalta. Mutta halusimme muistuttaa, että tuemme vain ravitsemuksellisesti parasta maitoa, sanoo valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm.
Ministeriö myös oletti, ettei uusi tukilinjaus aiheuttaisi suurta muutosta, koska ykkösmaidon rooli koulussa on ollut valtakunnallisesti aiemminkin melko pieni. Viime vuonna tukea maksettiin 500 000 litralle ykkösmaitoa ja 2,8 miljoonalle litralle rasvatonta. Toissa lukuvuonna koulumaidosta 68 prosenttia oli rasvatonta.
Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko?
VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNNAN PUHEENJOHTAJA SEBASTIAN HIELM
Hielm näkee kuntien ravitsemussuositusten vastaisissa päätöksissä halua ilmoittaa, että valtio on mennyt liian pitkälle ja kuntien on saatava itse päättää asioistaan.
Hän sanoo, ettei valtio ole puuttumassa kuntien itsemääräämisoikeuteen. Perälauta näkemyksille löytyy silti laista, jossa edellytetään, että kuntien ruokapalvelu edistää terveyttä.
– Ei ole vanhempien tai jonkin lautakunnan asia päättää, mitä lapset koulussa syövät. Jos tiede kertoo, mikä on terveellistä, kunta ottaa melkoisen roolin sanoessaan toisin. Aikamoinen itsevarmuus pitää kunnan päätöksentekijällä olla, sanoo Hielm.
Kevytmaitoa menee enemmän kuin rasvatonta luomua
Valion mukaan syksyn aikana ykkösmaidon menekki kouluissa ja päiväkodeissa on odotetusti pienentynyt, kun tukea saavat enää rasvattomat tuotteet.
Kaikki kunnat eivät kuitenkaan ole siirtyneet tänä syksynä rasvattomaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Lestijärvi, Toholampi, Veteli ja Halsua tarjoavat vaihtoehdoksi myös kevytmaidon, Halsualla päiväkodissa on tarjolla perheiden toiveesta jopa punaista maitoa.
Kunnissa on kannettu huolta siitä, että lapset lakkaavat juomasta maitoa kokonaan, jos vaihtoehdot puuttuvat. Myös teollisuus oli alkusyksystä huolissaan siitä, vähentääkö uudistus lasten maidonjuontia.
Itse asiassa kevytmaitoa menee Valiolta uudistuksen jälkeen kouluihin enemmän kuin rasvatonta luomumaitoa. Näin siitä huolimatta, että luomumaidon juontia yritetään lisätä tarjoamalla sille yli kaksinkertainen tuki tavalliseen verrattuna.
Hielm pitää kehitystä yllättävänä, muttei järkyty.
– Jos vuoden, parin päästä kevytmaidon kulutus vielä lisääntyy, pitää miettiä, mitä on tehty väärin. Miksi kansa ja kuntalaiset eivät usko?
Neuvottelukunnalle kyse on periaatteellisesta kysymyksestä ja vahvasta kannanotosta: ei pidä tukea terveydelle haitallista, jos tarjolla on terveellisempää. Se tarkoittaa muun muassa suuntaa kohti rasvattomuutta.
– Kaikki ymmärtävät, että suurin osa ylipainosta tulee liikkumattomuuden lisääntymisestä, limsasta ja karkista. Mutta niihin emme voi vaikuttaa: emme voi säätää lakia, joka pakottaa liikkumaan, sanoo Hielm.
"Kansanterveydelle rasvagrammoilla on merkitystä"
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm myöntää, että erot ovat pieniä kevytmaidon (rasvaa 1,5 prosenttia) ja aiemmin tuetun ykkösmaidon (rasvaa 1 prosentti) välillä. Maidon rooli ihmisen kokonaisenergiansaannissa on sekin pieni. Jälleen kyse on periaatteesta ja kannanotosta:
– Absoluuttisesti ajateltuna rasvamaitoa juottavissa kunnissa kaadetaan asukkaisiin turhaa energiaa, mutta tuskin siitä paljon näkyviä liikakiloja aiheutuu. Mutta kun lapset saadaan totutettua rasvattomaan, he todennäköisemmin juovat rasvatonta aikuisinakin. Kansanterveydelle sillä on merkitystä, montako grammaa rasvaa ihmisille juotetaan, tiivistää Sebastian Hielm.
Hän näkee rasvaisempien maitojen puolustuksen kertovan siitä, että ihminen kokee usein oman valintansa olevan paras myös lapselleen. Väitteet rasvattoman maidon epäterveellisyydestä ovat nekin Hielmille tuttuja, mutta vailla painoarvoa.
– Huudot metsästä eivät riitä.
Viime päivinä Hielm on tehnyt työtä Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien kanssa, jotka viimeksi ovat kapinoineet rasvatonta maitoa vastaan. Hielm muistuttaa, että rasvaisemman maidon ostaminen kunnan omista rahoista on toki mahdollista, mutta poissa muusta kohdasta tarjotinta:
– Mikään kunta ei ole tehnyt maitoa varten lisämääräraha-anomuksia eli se on sitten muista kouluruokahankinnoista pois.
"Hyvinvointivaltio" on silkkihansikkain toteutettua fasismia, jossa valtio pitää lapsiasi panttivankeina. Ymmärtääkö tuo ukko olevansa täysi fasisti?