karppaus.info

Olisikohan mennyt vain sanat väärinpäin?
Fruktoosi muuttuu maksassa glykogeeniksi jota kutsutaan (tai ainakin kutsuttiin) eläintärkkelykseksi.

Terveydestään kiinnostuneille ja varsinkin metabolisesta oireyhtymästä (MetS/MBO) kärsiville henkilöille, jotka epäilevät rasvamaksaa, laaja tuore tietopaketti: rasvamaksan käypähoitosuositus

https://www.kaypahoito.fi/hoi50123#readmore

Lääkärilehden sisäisessä ”jäsentenvälisessä” asiasta keskustelua viritellessäni törmäsin itseeni suunnattuihin käsitteisiin mm salaliittoteoreetikkona ja liiketoiminnan suosijana. Vetosin kyllä mm T2D:n maailmalla ”uuden näkemyksen” hoitosuosituksiin (VirtaHealth). Vaa-assa ei painanut mitään remission saavutuksen ero 60% (VirtaHealth, elitapapainotteinen, keto-ravitsemuksellinen) vs. 1-2% (yleisesti suositetut terveelliset elintavat/ravitsemus ja lääkintävoittoinen hoito).
Keskustelu käynnistyi kohteliaasta menestyksen toivomuksesta yo. käypähoitosuositukselle. Ilmaisin kyllä myös epäilykseni tulosten osalta. Myös vielä tuntematon lääkehoito esiintyy suosituksessa. Ei kai vain jo vuosia sitten vaarallisena hylätty pioglitatsoli??

Onko näin? Jos on, niin mikä on sen tarkoitus?

Carbohydrates with high glycaemic index are proposed to promote the development of obesity, insulin resistance and fatty liver, but the mechanism by which this occurs remains unknown. High serum glucose concentrations are known to induce the polyol pathway and increase fructose generation in the liver. Here we show that this hepatic, endogenously produced fructose causes systemic metabolic changes.

Ketogeeninen ruokavalio voi kutistaa vaarallisen rasvan määrää maksassa huikean nopeasti.

Mikä tahansa ketodieetti ei kuitenkaan saa tätä aikaan, vaan siihen tarvitaan tyydyttymättömiä rasvoja sisältävä dieetti.

Ketogeenisen ruokavalion huikeasta mahdollisuudesta maksan rasvan vähentämisessä kertoo blogissaan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Laatikainen kirjoittaa, että ketodieetti voi kutistaa tutkimuksen mukaan maksan rasvaa nopeasti, jos ketoilu tehdään margariinilla, rypsiöljyllä ja makadamiapähkinällä.

Suomalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa rasvamaksasta kärsivillä vähennettiin hiilihydraattien määrää ja lisättiin rasvaksi margariinia, rypsiöljyä ja makadamiapähköitä.

Jo kahden viikon kuluttua tutkittavien maksan rasvasta oli kadonnut keskimäärin peräti 43 prosenttia.
– Tämä on huima tulos, melkein pyörryttää, Laatikainen ihmettelee blogissaan.
---
Laatikainen muistuttaa, että tyydyttynyttä, maksaan helposti kertyvää rasvaa, ovat ketoilijoiden usein suosimat kookosöljyt ja myös supertrendikäs ghee. Näitä syömällä maksan rasva ei vähene.

Rasvamaksaa sairastavilla on 15–21 prosenttia suurempi riski aivoinfarktille kuin muilla. Maksan rasvoittumista voi kuitenkin tehokkaasti estää ja hoitaa.
---
Rasvamaksan itsehoito

Rasvamaksa liittyy yhä useammin ylipainoon runsaan alkoholinkulutuksen sijaan. Liikunta ja laihduttaminen vähentävät maksan rasvamäärää tehokkaasti.

Myös ruokavalio voi vaikuttaa rasvoittuneeseen maksaan.

Etenkin nopeiden hiilihydraattien käyttö lisää maksan rasvoittumista. Esimerkiksi sokeripitoiset virvoitusjuomat lisäävät rasvan määrää maksassa. Suosi mieluummin rypsi- tai auringonkukkaöljyä ja rasvaista kalaa sekä runsaskuituisia hiilihydraatteja: täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Rasvojen laadullakin on merkitystä maksan kannalta. Tyydyttyneet, eli kovat, rasvat lisäävät maksasolujen rasvoittumista pehmeitä rasvoja enemmän.

Laihdutus on tehokas rasvamaksataudin ehkäisy- ja hoitomuoto, ja jo kohtuullinen 10 prosentin painonlasku vähentää maksan rasvapitoisuutta huomattavasti. Tehokkain keino rasvamaksan hoidossa on laihduttaminen ja liikunta yhdessä.

Rasvamaksaan ei ole lääkeviranomaisten hyväksymää lääkehoitoa.

Rasvojen laadullakin on merkitystä maksan kannalta. Tyydyttyneet, eli kovat, rasvat lisäävät maksasolujen rasvoittumista pehmeitä rasvoja enemmän.

Käsittämätöntä valehtelua.
Jokainen tutkimus tästä (ja niitä on monta) kertoo juuri päinvastaista.

Tutkimuksessa oli mukana 38 tervettä suomalaista. Heidän keski-ikänsä oli 48 vuotta.

Tuhannen kalorin verran ylimääräistä ruokaa

Tutkittavat jaettiin kolmeen eri ryhmään, joissa kaikissa syötiin tuhannen kalorin verran ylimääräistä ruokaa vuorokaudessa.

Yksi ryhmä sai tuhat ylimääräistä kaloria hiilihydraattipitoisista ruoista, kuten virvoitusjuomista, mehuista ja karkeista, toinen ryhmä kerta- ja monityydyttymättömistä rasvoista, kuten oliiviöljystä ja pähkinöistä, ja kolmas ryhmä tyydyttyneistä rasvoista, kuten voista, kookosöljystä ja juustosta.

– Maksa kyllä rasvoittuu, jos lihoo syömällä mitä tahansa ruokaa liikaa. Mutta ruoan laadulla on merkitystä: kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja nauttineilla maksan rasvapitoisuus lisääntyi 16 prosenttia, sokeria saaneilla 32 prosenttia ja tyydyttyneitä rasvoja nauttineilla 55 prosenttia, Luukkonen sanoo.

Vastaavaa kolmea ruokavaliota vertailevaa tutkimusta ei Luukkosen mukaan ole aiemmin tehty.

– Eräässä ruotsalaisessa ylensyöntitutkimuksessa verrattiin monityydyttymätöntä ja tyydyttynyttä rasvaa, ja tulokset olivat samansuuntaiset.

Alkuvuodesta 2018 ilmestyi suomalais-ruotsalainen tutkimus ketodieetistä ja rasvamaksasta

Siinä rasvamaksaa hoidettiin ketodieetillä, ja tulokset olivat hyviä. Mutta juju ei ollut itse ketodieetissä vaan siinä käytetyissä pehmeissä rasvoissa. Nämä rasvat eivät kuulu perinteiseen ketoruokavalioon, mutta näin saatiin hämättyä ihmisiä pehmeiden rasvojen suuntaan. Luotiin illuusiota, että "kovat" rasvat aiheuttavat rasvamaksan ja se paranee, kunhan otetaan käyttöön "pehmeät" rasvat.

Todellisuudessa rasvamaksa ei johdu "kovista" rasvoista vaan liioista hiilihydraateista, sokerista ja teollisesti valmistetuista kasvirasvoista. Fruktoosi on hyvin keskeinen rasvamaksan synnyssä. Lähes joka paikkaan lisätty fruktoosisiirappi on todella hankala aine maksan kannalta. Ei tarvitse omata kuin tavallisen maalaisjärjen kysyessään, miksi rasvamaksaongelma on levinnyt kuin Jokisen eväät. Kansahan on vauvasta vaariin mussuttanut hiilihydraatteja ja pehmeitä rasvoja ja uskonut vuosikausia näitä tyyppejä, joiden ainoa motivaatio on myydä noita keinotuotteita. Ihmisten terveydellä siinä ei ole mitään tekemistä. Rasvamaksan hoidossa ei ole kysymys rasvoista vaan hiilihydraateista. Ketodieetin vaikutus perustuu juuri hiilihydraattien minimoimiseen. Sitä ei ole mainostettu tässä yhteydessä. Jos katsoo tutkimuksen rahoittajia, johtavat niiden kauniilta kalskahtavien nimien takaa jäljet sylttytehtaalle.

Joka neljännellä suomalaisella on rasvamaksa. Lapsilla rasvamaksa on yleinen. Rasvamaksa ja diabetes kulkevat usein käsi kädessä, sillä ne syntyvät samoista syistä. Keskeisin syy rasvamaksaan kuten diabetekseen on insuliiniresistenssi.

Insuliiniresistenssi alkaa olla melko yleinen lapsillakin, kiitos virallisen ruokavalion. Siksi myös lapsilla alkaa esiintyä rasvamaksaa.

Virallinen puoli ei todellakaan ole perehtynyt asiaan. Fruktoosia syntyy maksassa liiasta glukoosista.
Siten pelkän tärkkelyksen syöminen johtaa ajan kanssa rasvamaksaan. Joten ainoa tie ulos ongelmasta on tiukka hiilihydraattirajoitus.

Väite, että "kovat" rasvat aiheuttaisivat rasvamaksaa, on suorastaan naurettava. Maitorasvojen CLA (täysmaito, kerma, voi jne.) estää ja lievittää rasvamaksan aiheuttamia elimistöhäiriöitä.

On pitkään tiedetty, että tyydytetty (kova) rasva ja erityisesti naudan rasva ehkäisee tehokkaasti rasvamaksan syntyä.

Suuressa viisaudessaan Suomen valtiovalta kieltää tämän maksasuojan Suomen lapsilta juottamalla heille rasvatonta maitoa ja syöttämällä margariinia. Ilmankos lasten rasvamaksa on lisääntymässä.

Johtuen teollisesti valmistettujen kasvirasvojen massiivisesta käytöstä on omega-rasvojen (O6/O3)-suhde täysin häiriintynyt. Näiden rasvojen keskinäisen suhteen pitäisi olla kuta kuin 1 / 1:een. Tällä hetkellä se lienee 20 / 1:een tulehdusta aiheuttavan linolihapon (omega-6:n) eduksi. Tämä vääristymä on yksi keskeisimpiä syitä nyky-kurimukseen.

Liika linolihappo (omega 6) aiheuttaa tulehdusta maksassa ja sitä kautta rasvamaksaa.

Sen sijaan eläinperäinen omega-3 estää rasvamaksaa. Kyse ei ole rypsiöljyn sisältämästä alfalinoleenihaposta (ALA) vaan eläinperäisistä EPA- ja DHA-rasvoista. ALA on näiden rasvojen esiaste. Ihmiselimistö tarvitsee EPA- JA DHA- rasvoja. ALA:n on muututtava noiksi rasvoiksi. Tutkimusten mukaan vain 0-4% ALA:sta muuttuu elimistössä noiksi rasvoiksi. Lisäksi paradoksaalista on, että linolihappo estää ALA:n muuttumisen. Rypsiöljy on näiden kahden rasvan cocktail. ALA on todella ongelmallinen, sillä osa siitä muuttuu teollisessa prosessissa transrasvaksi, joka on todellinen myrkky. Transrasvan määrä voi olla jopa 4% koko öljystä.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on hurmaantunut tästä uudesta ketotutkimuksesta. Laatikainen on ennen vastustanut ketoilua ja suosinut sitä perinteistä virallista linjaa. Kun maailma on innostunut ketodieetistä, niin Laatikainenkin on muuttanut tuuliviirinä ohjelmaansa. Miljoonat ihmiset ovat siirtyneet ympäri maailman ketodieettiin. He ovat saavuttaneet huomattavia tuloksia sen avulla ja päässeet mm. diabeteksesta ja rasvamaksasta. Tämä on huolestuttavaa ruokateollisuudelle, joten jotain täytyi keksiä, jotta killingit liikkuvat oikeaan suuntaan. Siksi luotiin tämä pehmeiden rasvojen keto, joka on hengenvaarallinen. Tutkimus oli lyhytkestoinen, joten kun aikaa kuluu, tulevat haitat esiin.

Iltalehti referoi Laatikaisen blogia ketodieetin vaikutuksista rasvamaksaan:

Mikä tahansa ketodieetti ei kuitenkaan saa tätä aikaan, vaan siihen tarvitaan tyydyttymättömiä rasvoja sisältävä dieetti.

Ketogeenisen ruokavalion huikeasta mahdollisuudesta maksan rasvan vähentämisessä kertoo blogissaan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Laatikainen kirjoittaa, että ketodieetti voi kutistaa tutkimuksen mukaan maksan rasvaa nopeasti, jos ketoilu tehdään margariinilla, rypsiöljyllä ja makadamiapähkinällä.

Suomalais-ruotsalaisessa tutkimuksessa rasvamaksasta kärsivillä vähennettiin hiilihydraattien määrää ja lisättiin rasvaksi margariinia, rypsiöljyä ja makadamiapähköitä.

Jo kahden viikon kuluttua tutkittavien maksan rasvasta oli kadonnut keskimäärin peräti 43 prosenttia.
- Tämä on huima tulos, melkein pyörryttää, Laatikainen ihmettelee blogissaan.
---
Laatikainen muistuttaa, että tyydyttynyttä, maksaan helposti kertyvää rasvaa, ovat ketoilijoiden usein suosimat kookosöljyt ja myös supertrendikäs ghee. Näitä syömällä maksan rasva ei vähene.
Puheet margariinista ja rypsiöljystä ovat täyttä roskaa. Kookosrasvan mustamaalaaminen ei perustu tutkittuun tietoon. Eläinkokeissa on todettu, että pelkkä luomu- kookosrasva parantaa rasvamaksan. Joko tässä valehdellaan härskisti tai sitten ei rypsiöljyhuumassa ymmärretä todellisuutta.

Reijo Laatikainen
@Reijo_RD_FIN
18 kk mittainen RCT-tutkimus: Vihreiden kasviksien ja vihreän teen runsas käyttö yhdistettynä prosessoidun ja punaisen lihan rajoittamiseen sekä saksanpähkinän säännölliseen käyttöön saattaa auttaa vähentämään maksan rasvaa (yli laihtumistuloksen).
https://gut.bmj.com/content/early/2021/ ... 020-323106
---
Erityispiirteenä oli, että "vihreä annettiin" Mankai-kasvina. Mulle ihan vieras kahvi, mutta google tietää

saattaa auttaa vähentämään

Kovan rasvan saanti on pitkän laskusuunnan jälkeen noussut takaisin vuoden 1997 tasolle, kertoo THL.

Kovaa rasvaa syö liikaa lähes jokainen suomalainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, että tyydyttyneiden rasvahappojen eli kovan rasvan saanti on pitkän laskusuunnan jälkeen noussut takaisin vuoden 1997 tasolle.

Ravitsemussuositusten mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen saannin tulisi olla alle 10 prosenttia päivän energiasta, mutta vain 5 prosenttia aikuisista saavuttaa tämän suosituksen.

Tiedot selviävät THL:n laajasta FinRavinto-tutkimuksesta, jossa selvitettiin 25‒64-vuotiaiden suomalaisten ruoankulutusta ja ravintoaineiden saannin muutoksia vuosina 1997–2017.

Näin ruokavaliota pitäisi korjata

Merkittävimmät kovan rasvan lähteet suomalaisessa ruokavaliossa ovat voita sisältävät rasvat, juustot ja muut maitovalmisteet sekä liharuoat.

Näitä pitäisi pyrkiä korvaamaan terveydelle edullisilla tyydyttymättömillä eli pehmeillä rasvoilla. Pehmeää rasvaa on erityisesti kasviöljyissä, kasviöljypohjaisissa levitteissä, pähkinöissä, siemenissä sekä kalassa.

– Muutos kohti kasvikunnan tuotteita ja kalaa suosivaa ruokavaliota auttaisi korjaamaan rasvan laatua suomalaisten ruokavaliossa entisestään, sanoo tutkimuspäällikkö Liisa Valsta THL:n tiedotteessa.

Jo joka neljännellä on rasvamaksa

Yksi haitta, jonka ruokavalion liika kova rasva yhä useammalle suomalaiselle aiheuttaa, on maksan rasvoittuminen.

Ruokavalion yhteys maksan kuntoon ei ole kaikille selvä.

– Ihmiset luulevat, että maksa on suojassa, jos ei käytä alkoholia ollenkaan tai käyttää sitä vain vähän – mutta asia ei ole näin, oikaisi ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta aiemmassa jutussamme.

Maksan rasvoittumisella tarkoitetaan elimistön tilaa, jossa maksasolujen sisään kertyy runsaasti rasvaa. Tutkimusten mukaan suomalaisista aikuisista jo joka neljännellä on rasvamaksa, ja nykyään jopa lasten maksa voi olla rasvoittunut.

”Vaikutus on tutkimusten mukaan täysin selvä”

Maksan kunnon kohentamiseksi ruokavaliossa keskeistä on rasvan laadun parantaminen.

– Kova rasva rasvoittaa maksaa. Tämä vaikutus on tutkimusten mukaan täysin selvä, Schwab sanoi.

Jos maksan tila mietityttää, professori neuvoo ensimmäiseksi jättämään leivältä ja ruoanvalmistuksesta pois voita sisältävät rasvat ja käyttämään niiden sijaan margariinia, pullomargariineja ja öljyjä.

Satunnaisilla herkkuhetkillä ei ole väliä, vaan ratkaisevia ovat ne arkivalinnat, jotka toistuvat monta kertaa päivässä – kuten minkälaista juustoa käytät ja otatko makkaraa leivän päälle.