karppaus.info

Asiantuntija muistuttaa, että ravitsemussuositukset pohjautuvat vertaisarvioituun ja laajaan tutkimustietoon.

Kansanedustaja ja keskustan entinen varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen postasi Facebook-seuraajilleen tammikuun alussa Laatuapteekit-ketjun asiakaslehden uutisen maitotutkimuksesta, joka oli otsikoitu “Täysmaito onkin lapsille rasvatonta parempaa.” Postaus kirvoitti keskustelun eri maitotyyppien puolesta ja vastaan sekä siitä, mitä asioita kyseisessä tutkimuksessa huomioitiin ja mitä ei.

Jutun otsikko ei tutkimustiedon valossa pidä paikkaansa. Esimerkiksi suomalaiset ravitsemussuositukset (siirryt toiseen palveluun) kehottavat perheitä suosimaan vähärasvaisia maitojuomia.

Laatuapteekit-lehden tutkimuskatsauspalstalla viitattiin arvostetussa yhdysvaltaisessa The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä viime helmikuussa julkaistuun meta-analyysiin. Sen havainto oli, että lapsilla, jotka joivat täysmaitoa, oli 40 prosenttia pienempi ylipainon tai lihavuuden riski verrattuna kevytmaitoa tai sitä vähärasvaisempaa maitoa juoviin. Analyysissä oli tarkoitus selvittää lehmänmaidon sisältämän rasvan ja lasten ylipainon välistä suhdetta.

Kiuruvedellä maitotilaa pitävä Heikkinen kommentoi linkkaustaan saatesanoilla “Myös ravinnossa paluu kohti aitoa ottaa askeleitaan.” Hän oli äänimäärissä mitattuna yksi Savo-Karjalan suosituimpia kansanedustajia viime ja sitä edellisissä eduskuntavaaleissa, joten hänen näkemyksillään on ihmisille merkitystä. Hän ei halunnut täsmentää Ylelle kovin tarkkaan, mitä hän tarkoitti sillä, että täysmaito olisi aidompaa kuin sitä vähärasvaisempi maito.

Kansanedustaja totesi sähköpostivastauksessaan, että hänen tietojensa mukaan moni ihminen, joka saa oireita kaupoissa yleisesti myynnissä olevista homogenoiduista tuotteista, pystyy kuitenkin nauttimaan täysin ilman oireita maitotaloustuotteita, joiden luontaista rakennetta ei ole muutettu.

– Tunnen myös henkilökohtaisesti lukuisia ihmisiä, jotka ovat luulleet olevansa laktoosi-intolerantikkoja, mutta jotka ovat löytäneet prosessoimattomat maitovalmisteet, joita he voivat täysin ongelmitta käyttää, Heikkinen kirjoittaa.

Kaikki kaupassa myytävä maito on jollakin tavalla prosessoitua. Luomutuotteita ei homogenoida, mutta maito esimerkiksi separoidaan aina ennen vakiointia, eli separoinnissa rasva erotetaan rasvattomasta maidosta. Rasvatonta maitoa (siirryt toiseen palveluun)ei tarvitse enää vakioida rasvaa lisäämällä kuten vaikkapa täysmaidon kohdalla täytyy.

Rasvaisen maidon käyttöä ei suositella kovan rasvan vuoksi

Valtion ravitsemussuosituksissa kehotetaan ihmisiä suosimaan maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä, jossa rasvaa on enintään yksi prosentti. Juustoissa kehotetaan suosimaan vähärasvaisia tuotteita.

Suositus perustuu siihen, että rasvaisissa maitovalmisteissa on runsaasti tyydyttynyttä eli niin sanottua kovaa rasvaa. Kaksi kolmasosaa maidon rasvasta on tyydyttynyttä.

Maitovalmisteet ovat sinänsä suositeltavia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatiman lapsiperheiden ruokasuositusoppaan mukaan kouluiästä lähtien koko perheelle suositellaan 5–6 desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita ja 2–3 viipaletta juustoa päivittäin.

Vähärasvaisten ja rasvattomien maitovalmisteiden kulutus on tutkimusten perusteella yhteydessä parempaan painonhallintaan ja pienempään tyypin 2 diabetesriskiin. Lisäksi vähärasvaisilla maitovalmisteilla on edullinen vaikutus verenpaineeseen.

Yle pyysi valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsentä, Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwabia perehtymään yhdysvaltalaislehdessä julkaistun katsauksen (siirryt toiseen palveluun) johtopäätöksiin.

Ursula Schwab, onko virallisia ravitsemussuosituksia syytä muuttaa kyseisen tutkimuksen takia?

Ei missään nimessä, eikä kannata muuttaa maidonjuontitottumuksiakaan.

Analyysissa oli mukana 28 tutkimusta, joista puolessa oli tarkasteltu käytetyn maidon laatua. Yksikään mukana olleista tutkimuksista ei ollut niin sanottu kontrolloitu tutkimus. Sen vuoksi niistä ei voida vetää suoraa yhteyttä maidon rasvapitoisuuden ja lasten ylipainon välille.

Tutkijat tuovat itsekin johtopäätöksissään esille, että ainoastaan kontrolloiduilla tutkimuksilla voitaisiin todentaa, onko käytetyn maidon rasvaprosentilla syy-seuraussuhde rasvakudoksen määrään.

Meta-analyyseissa tärkeä tulosten luotettavuuden mittari on heterogeenisyys, joka oli tässä tutkimuksessa hyvin korkea, yli 70 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että tutkimusten tulokset vaihtelevat hyvin paljon toisistaan.

Analyysissä ei myöskään kiinnitetty huomiota muihin kovan rasvan terveysvaikutuksiin. Tutkimusnäyttö usean vuosikymmenen ajan on yksiselitteinen. Liiallinen kovan rasvan määrä ruokavaliossa on haitallista.

Viittaan muun muassa kansainvälisiin suosituksiin koskien sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä ja syöpäsairauksia. Liiallisen kovan rasvan määrän välttäminen on keskeistä myös muistisairauksien ehkäisyä ja kohonneen verenpaineen hoitoa koskevissa ruokavalio-ohjeissa.

Mikä merkitystä analyysin johtopäätöksillä sitten on?

14 tutkimuksesta 11 oli poikkileikkaustutkimuksia. Niiden tieteellinen merkitys on uusien tutkimushypoteesien luomisessa, kuten tutkijat itsekin toivat analyysissa esille. Tämä tarkoittaa siis sitä, mitä jatkotutkimusajatuksia analyysi nosti esille.

Kuinka hyvin analyysin havainnot ovat yleistettävissä Suomeen?

Näistä tutkimuksista yksi oli Brasiliasta, yksi Italiasta, yksi Ruotsista, yksi Isosta-Britanniasta, yksi Uudesta-Seelannissa, yksi Kanadasta ja kahdeksan USA:sta.

Yhdysvalloissa lasten lihavuus yleistyy nopeasti, ja ruokatottumukset ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa. Jo se heittää ison epäilyksen varjon tutkimuksen tulosten yleistettävyydelle Suomessa.

Hyvä ruokavalio on kokonaisuus. Miksi maidon rasvapitoisuudella on merkitystä?

Jos juo viikossa desin tai kaksi täysmaitoa, niin ei sillä ole merkitystä. Aikuiset eivätkä edes lapset juo maitoa aterian yhteydessä kovinkaan monessa länsimaassa.

Moni suomalaisen saattaa käyttää maitoa puolesta litrasta litraan päivässä ja jopa enemmän. Sillä on jo merkitystä energiansaannin ja rasvan laadun kannalta. Enemmän kuin yhdeksän kymmenestä yli 15-vuotiaasta suomalaisesta saa ravinnostaan liikaa kovaa rasvaa. Rasvaiset maitovalmisteet ovat siinä ihan keskiössä.

Maito on hurjan monipuolinen ruoka-aine. Ainoa ongelma on se rasva, joka ei ole laadultaan hyvää. Se on muuten aivan loistava tuote.

Aiheesta voi keskustella 18. tammikuuta kello 23 asti.