karppaus.info

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä toimivat pitkälti samat säännöt. Lisää pehmeitä rasvoja ja kuitua, vähennä alkoholia ja suolaa.

Aktiivisilla ikääntyneillä sokerinsieto ja insuliinipitoisuudet olivat tutkimuksen mukaan paremmat kuin sohvalla viihtyvillä. Pelkkä liikunnan harrastaminen ei riitä, vaan liikkeellä tulee olla halki päivän.

Reipas liikkuminen ja istumisen vähentäminen pienentävät ikääntyneiden diabetesriskiä, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta.
Sen mukaan sokeriaineenvaihdunta parani aktiivista elämäntapaa viettävillä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 660 67–69-vuotiasta oululaista.

Tutkittavat jaettiin neljään liikkujatyyppiin: sohvaperunoihin, puuhastelijoihin, liikkuviin istujiin ja aktiivisiin. Heidän liikkumistaan ja paikallaanoloaan seurattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Sokeriaineenvaihduntaa tutkittiin verinäytteestä tehdyllä sokerirasituskokeella.

Tutkimuksessa selvisi, että aktiivisilla ikääntyneillä esiintyi vähemmän tyypin 2 diabetesta ja esidiabetesta kuin sohvaperunoiksi luokitelluilla. Sohvaperunoista joka toisella havaittiin sokeriaineenvaihdunnan häiriö.

Sokeriaineenvaihdunnan häiriö edeltää kakkostyypin diabetesta. Tämä esidiabetes-tila kestää tavallisesti useita vuosia. Ilman elintapamuutoksia se ajan mittaan muuttuu useimmilla varsinaiseksi sairaudeksi.

Esidiabetes ei aina oireile mitenkään tai oireet voivat olla hyvin epämääräisiä.

Joskus verensokereiden nopea vaihtelu voi aiheuttaa esimerkiksi heikotusta ja vetämättömyyttä. Sen voidaan ajatella virheellisesti johtuvan ikääntymisestä.

Myöhemmin, jos tila pääsee etenemään, voi esiintyä masennusta ja ärtyisyyttä, jalkasärkyjä, näön heikkenemistä ja tulehdusherkkyyttä.

Riittävä uni ja palautuminen ovat tärkeitä myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Stressi nostaa verensokeria ja väsyneenä syö helpommin mitä sattuu. Ihan kokonaan sohvaperunaksi ei kuitenkaan kannata heittäytyä.Riittävä uni ja palautuminen ovat tärkeitä myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Stressi nostaa verensokeria ja väsyneenä syö helpommin mitä sattuu. Ihan kokonaan sohvaperunaksi ei kuitenkaan kannata heittäytyä.

Puuhastelua pitkin päivää
Sokeriaineenvaihduntaa voi parantaa liikkumalla. Tutkimuksen mukaan aktiivisilla osallistujilla verensokeri- ja insuliinipitoisuudet olivat matalammat koko sokerirasituskokeen ajan verrattuna vähemmän liikkuviin. Myös sokerinsieto ja haiman tuottaman insuliinin vaikutus lihaksissa oli aktiivisilla parempi kuin sohvaperunoilla.

Nämä ovat selkeitä merkkejä alentuneesta diabeteksen riskistä.

Tutkija Miia Länsitien mukaan jo aiemmissa kyselytutkimuksissa on saatu selville, että ikääntyneiden liikunnan harrastaminen on yhteydessä sokeriaineenvaihduntaan. Aktiivisuusmittaria sen sijaan on käytetty ikääntyneiden tutkimuksissa vähän.
– Myös liikkujatyypin yhteys sokeriaineenvaihduntaan on näkökulmana uusi. Liikkujatyypin hyödyntäminen auttaa meitä ymmärtämään, että sokeriaineenvaihdunnan kannalta pelkkä liikunnan harrastaminen ei riitä, vaan aktiivisuutta ja pientä puuhastelua tulisi olla pitkin päivää.

Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riski lisääntyy voimakkaasti ikääntyessä, minkä vuoksi tutkijoiden mukaan on tärkeää löytää keinoja ikääntyneiden diabeteksen ennaltaehkäisyyn.

Tutkimuksen perusteella fyysisesti aktiivinen elämäntapa voi olla merkittävässä roolissa diabeteksen ehkäisyssä myöhemmällä iällä.

Länsitien mukaan arjen puuhastelua ja istumisen vähentämistä kannattaa lisätä erityisesti silloin, jos ikääntyneellä on pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita ja liikuntasuositukset tuntuvat siksi mahdottomilta saavuttaa.

Ehkäise sairastumista näin:
Sohvaperunan kannattaa noista ylös ja liikkua, sillä insuliiniherkkyyden kohenemisen lisäksi liikunta helpottaa painonhallintaa, vaikuttaa veren rasva-arvoihin ja alentaa verenpainetta.

Sokeriaineenvaihdunnan piristämiseksi sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa.

Kevytkin liikuskelu päivän mittaan voi alentaa verensokeri- ja rasva-arvoja. Jokainen askel kannattaa: tähän lasketaan muun muassa kotiaskareet, ulkoilu ja kaupassa käynti ja pihatyöt. Istumista kannattaa tauottaa vähintään puolen tunnin välein.

Lisäksi lihasvoimaa ja tasapainoa olisi hyvä vahvistaa kuntosaliharjoittelulla ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihasvoimaa voi harjoittaa myös kotona erilaisilla jumpilla. Koska lihas on aineenvaihdunnallisesti aktiivinen kudos, lihasmassan kasvu on omiaan parantamaan elimistön insuliiniherkkyyttä ja sokeritasapainoa.

Myös muihin diabetekselle altistaviin tekijöihin voi vaikuttaa itse. Näitä ovat ylipaino, ruokatottumukset ja tupakointi.

Lihomista kannattaa välttää etenkin silloin, jos suvussa on diabetesta. Erityisesti vyötärönmitan kasvaminen merkitsee riskin lisääntymistä. Jos painoa on kertynyt, jo muutaman kilon laihduttaminen vähentää huomattavasti tyypin 2 diabeteksen vaaraa.

Ruokavaliossa kannattaa suosia runsaasti kuitupitoisia viljatuotteita ja kasviksia. Kuitu hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, jolloin verensokeri ei nouse syömisen jälkeen korkeaksi. Palkokasveilla ja muilla kasviproteiinin lähteillä kannattaa korvata punaista lihaa, jonka runsas käyttö liittyy suurentuneeseen sairastumisriskiin.
Myös sokerisia tuotteita kannattaa käyttää kohtuudella. Erityisesti sokerilimsojen ja sokerimehujen sekä leivonnaisten ja muiden ”höttöhiilareiden” käyttöä on hyvä vähentää. Sydän- ja verisuoniterveelliseen ruokavalioon kuuluu myös pehmeiden kasvirasvojen suosiminen.

Esidiabeteksessa sokeriaineenvaihdunta ei enää toimi normaalisti. Siihen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa tekemällä muutoksia ruokavalioon.

Esidiabeteksessa verensokeri kipuaa vuosien aikana pikkuhiljaa ylemmäs ja ylemmäs. Hyvin usein se johtaa lopulta tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen.

Arvion mukaan yli kolmekymppisistä miehistä noin 15-20 prosentilla ja naisista noin 10-15 prosentilla on esidiabetes. Tämä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista.

Tila on tärkeä tunnistaa ajoissa, sillä on mahdollista kokonaan estää kakkostyypin diabeteksen puhkeaminen.

Käypä hoito-suosituksen mukaan onnistuneet elintapamuutokset puolittavat riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen, vaikka sokerinsieto on jo heikentynyt tai glukoosipitoisuuden paastoarvo on suurentunut.

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Muutoksista pitäisi tulla myös uusi tapa, vain vähän aikaa kestävä kuuriluontoinen ratkaisu ei ole riittävä. Vaikeita muutoksia ei kuitenkaan tarvita, vaan melko kohtuullisilla elintapojen viilauksilla voidaan tehdä paljon.

Nämä 4 muutosta ehkäisevät kakkostyypin diabetesriskiä huomattavasti:

1. Vähennä kaloreita
Kohonneen verensokerin pääsyy on vyötärölihavuus, jossa rasvakudosta on runsaasti vatsaontelossa. Tähän liittyy rasvan kertyminen maksasoluihin. Nämä aiheuttavat insuliiniresistenssiä, eli insuliinin vaikutus soluissa heikkenee.

Kaloreita kertyy helposti esimerkiksi juustoista, makkaroista, makeisista ja makeista limsoista ja mehuista. Kaikkia näitä voi syödä joskus, mutta ei usein, sillä ne sisältävät runsaasti energiaa, kovaa rasvaa, suolaa tai sokeria, mutta eivät juurikaan tarpeellisia ravintoaineita.

Esimerkiksi puoli litraa sokeripitoista limsaa sisältää 50 grammaa sokeria ja 200 kilokaloria. Myös täysmehuissa on vastaava määrä sokeria ja kaloreita.

Vesi on paras janojuoma. Kivennäisvesistä parhaita vaihtoehtoja ovat sokerittomat ja suolattomat versiot. Ruokajuomaksi suositellaan rasvatonta maitoa, piimää tai vettä.

2. Lisää värejä lautaselle
Ruoasta saatu energiamäärä pienenee kasviksia, hedelmiä ja marjoja lisäämällä.

Yksinkertaisin tapa lisätä kasviksia ruokavalioon on käyttää lautasmallia. Puolikas lautasesta täytetään kasviksilla ja juureksilla esimerkiksi salaatteina, raasteina tai keitettyinä ja loppu lautasesta muulla ruoalla.

Tällä tavalla kasvisten lisääminen ruokavalioon voi näkyä rutkasti painossakin. Jos ei ole aiemmin syönyt aterioilla kasviksia, pelkkä lautasmalliin siirtyminen voi vähentää kaloreiden saamista jopa kymmenen kiloa.

Päivittäin syödyistä kasviksista, hedelmistä ja marjoista saa myös tärkeitä kuituja, joista on apua painonhallinnassa ja verensokerin säätelyssä.

3. Kuitua verensokerin säätelyyn
Nopeat hiilihydraatit, joita saa esimerkiksi vähäkuituisista valkoisista leivistä ja leivonnaisista, nostavat verensokeria nopeasti, mutta eivät ylläpidä verensokeritasapainoa pitkään.

Täysjyväviljoista saatava kuitu puolestaan hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, jolloin verensokeri ei nouse syömisen jälkeen korkeaksi.

Hyviä vaihtoehtoja ovat muun muassa kaura, ruis ja ohra. Runsaskuituisuus on aina hyvä valintakriteeri.

Kuitupitoinen ruoka auttaa myös kolesteroliarvojen hallinnassa.

4. Tarkista piilorasva
Pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa tarvitaan kehon normaaliin toimintaan. Riittävä saanti hoitaa sydän- ja verisuoniterveyttä. Runsas kovien rasvojen nauttiminen taas muun muassa suurentaa veren kolesterolipitoisuutta. Kovaa rasvaa saadaan usein niin sanottuna piilorasvana esimerkiksi liha- ja lihavalmisteista, rasvaisista maitovalmisteista ja leivonnaisista. Kasviperäisistä rasvoista kookos- ja palmuöljy sisältävät myös paljon kovaa rasvaa.

Pehmeitä rasvoja saa esimerkiksi kasviöljyistä ja kasvimargariineista sekä pähkinöistä ja siemenistä.

Myös kalan rasva on terveellistä pehmeää rasvaa.

Lisäksi esimerkiksi maidot, jogurtit ja muut nestemäiset maitotuotteet kannattaa valita rasvattomina tai vähärasvaisina.

Muista lisäksi nämä:
– Suolaa on hyvä korvata muillakin mausteilla, sillä saantisuositus on korkeintaan 5 grammaa suolaa päivässä. Se vastaa yhtä teelusikallista.

– Riittävän säännöllinen syöminen auttaa painon ja verensokerin hallinnassa. Päivän aikana kannattaa syödä noin 4–5 kertaa 3–5 tunnin välein.

– Ruokavalion muutokseen kannattaa liittää säännöllinen liikkuminen, sillä sen avulla on mahdollista estää esidiabeteksen kehittyminen varsinaiseksi diabetekseksi. Liikunta helpottaa painonhallintaa, vaikuttaa veren rasva-arvoihin ja alentaa verenpainetta. Se parantaa myös insuliiniherkkyyttä ja tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.

Liikuntaa tulisi harrastaa päivittäin vähintään puoli tuntia, vaikka pätkissä. Kevytkin liikuskelu voi alentaa verensokeri- ja rasva-arvoja.

Elimistön insuliiniherkkyyttä ja sokeritasapainoa parantaa merkittävästi lihasvoimaharjoittelu.

Jutun lähteinä käytetty: Tyypin 2 diabetes-Käypä hoito -suositus, Terveyskirjasto.fi, Diabetesliiton sivut
Petra Sneck

Pitkään liian korkeana pysyvä verensokeritaso voi altistaa useille eri diabeteksen liitännäissairauksille, mutta vaarallisia muutoksia on mahdollista ehkäistä oikeilla valinnoilla.

---
Liikunnan lisäksi tyypin 2 diabeetikko hyötyy oikeanlaisesta ruokavaliosta. Mitään erityisruokavaliota ei tarvita, vaan suositusten mukainen monipuolinen ja terveellinen ruokavalio ylläpitää veren glukoositasapainoa ja pitää painon kurissa. Samalla valtimosairauksien riski pienenee.

Diabeetikko hyötyy runsaasti kuitupitoisia ruokia eli täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä sisältävästä ruokavaliosta. Kuitu parantaa suoliston bakteerikantaa, hidastaa hiilihydraattien imeytymistä ja sitoo kolesterolia sekä lisää suoliston GLP-1-hormonin eritystä, millä on iso merkitys elimistön sokeriaineenvaihduntaan.

Kuidusta on apua myös painonhallinnassa, sillä se pidentää kylläisyyden tunnetta.

Diabetes altistaa valtimotaudille, joten ruokavaliossa kannattaa vähentää suolan määrää ja suosia pehmeitä rasvoja.

Nykytiedon mukaan sokeri soveltuu kohtuumäärissä myös diabeetikon ruokavalioon. Liika määrä lihottaa ja suuret määrät voivat nostaa liiaksi verensokeria, jos käytössä ei ole ateriainsuliinia.

Diabeetikolle tärkeää ruokavaliossa on myös säännöllinen ateriarytmi. Se on tärkeä osa painonhallintaa ja verensokerin hallintaa.
Lisää kasviksia ja kuitua ruokavalioon. Kuidulla on monia tutkittuja terveysvaikutuksia...

Omaa diabetesriskiään voi pienentää syömällä kuten Itämeren ruokavaliossa. Ruokavalio on hyvin lähellä virallisia ravitsemussuosituksia.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti keski-ikäiset miehet voivat pienentää diabetesriskiään suosimalla muun muassa täysjyväviljaa, kasviksia, kalaa ja vähärasvaisia maitotuotteita.

Itämeren ruokavaliota kutsutaan myös pohjoismaiseksi ruokavalioksi. Sen terveellisyys on tiedetty pitkään. Se on aiemmin yhdistetty pienempään kohonneen verenpaineen ja aivoinfarktien vaaraan. Ruokavalion vaikutukset tyypin 2 diabeteksen riskiin ovat olleet epäselvempiä.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä. Niistä kertoi Uutispalvelu Duodecim.

Tutkimuksessa oli mukana 2 300 kuopiolaismiestä. He olivat tutkimuksen alkaessa 42–60-vuotiaita. Keskimäärin 19-vuotisen seurannan aikana heistä hieman alle viidennes sairastui tyypin 2 diabetekseen.

Verrattuna Itämeren ruokavaliota pitkälti noudattaviin riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli kolmanneksen suurempi miehillä, joiden ruokavalio oli kaukana siitä. Epäterveellinen ruokavalio liittyi myös huonompiin glukoosi- ja insuliinitasoihin.

Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista. Suuri osa heistä ei tiedä sairastavansa koko tautia.

Syö näin

Tässä tutkimuksessa Itämeren ruokavaliolla tarkoitettiin ruokavaliota, jossa suositaan marjoja, omenoita ja muita hedelmiä, täysjyväviljaa, kasviksia, kalaa, rapsiöljyä ja vähärasvaisia maitotuotteita. Ruokavaliossa vältetään liikaa alkoholia ja prosessoituja lihatuotteita.

1. Syö enemmän kasviksia, juureksia, vihanneksia ja marjoja, vähintään puoli kiloa päivässä. Niitä voi syödä sellaisenaan tuoreina salaatteina, raasteina, lämpiminä lisäkkeinä ja pääruokina. Kausihedelmiä ovat esimerkiksi omena ja luumu.

Kasvikset keventävät ruokavaliota ja sisältävät tarpeellisia kivennäisaineita, vitamiineja ja antioksidantteja.

2. Syö päivittäin täysjyvää, kuten ohrasta, rukiista ja kaurasta valmistettuja täysjyväleipiä ja -puuroja. Niistä saa kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.

3. Nestemäiset maitotuotteet vähärasvaisina tai rasvattomina, eli maito, viili ja jogurtti, kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon kohtuullisesti käytettyinä. Ne varmistavat kalsiumin ja B2-vitamiinin saannin ja ovat proteiinin lähteitä.

4. Kiinnitä huomiota rasvan laatuun. Valitse pehmeän rasvan lähteitä: kalaa, margariinia ja rypsiöljyä. Kalaa olisi hyvä syödä pari, kolme kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Pehmeät rasvat ovat tärkeitä sydämen ja aivojen terveydelle.

5. Käytä punaista lihaa vain kohtuudella. Suosi riistaa.

6. Rasvaiset, kovaa rasvaa sisältävät juustot, suolaiset keksit, makkarat ja runsaasti sokeria sisältävät keksit ja karamellit on syytä jättää harvinaiseksi herkuksi.

Jo yksi annos täysjyväviljaa osana päivittäistä ruokavaliota pienentää väestötasolla tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta, kertoo uusi suomalaistutkimus.

Täysjyväviljavalmisteiden käytön lisääminen voisi alentaa merkittävästi tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta. Samalla pienenisivät myös diabeteksen hoitoon liittyvät kustannukset.

Asia selviää Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin Nutrients-lehdessä.

– Tutkimuksemme mukaan jo yksi täysjyvävilja-annos osana päivittäistä ruokavaliota pienentää väestötasolla tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta, ja sitä kautta diabeteksesta aiheutuvia suoria kustannuksia, verrattuna henkilöihin, jotka eivät syö täysjyväviljavalmisteita päivittäin, kertoo professori Janne Martikainen yliopiston tiedotteessa.

Yksi nopeimmin yleistyvistä kansantaudeista

Tyypin 2 diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä kansantaudeista Suomessa ja maailmalla. Keskeistä sairauden ehkäisyssä on terveellinen ruokavalio, joka auttaa painonhallinnassa.

Kolmannes suomalaisista ei syö edes yhtä annosta täysjyväviljaa päivässä, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.

Täysjyväviljavalmisteiden päivittäisen käytön yhteys pienempään diabetesriskiin on osoitettu jo aiemmin lukuisissa tutkimuksissa.

– Ravitsemussuositusten mukaan täysjyväviljavalmisteita pitäisi syödä vähintään 3–6 annosta päivässä, energiantarpeesta riippuen, kertoo tiedotteessa THL:n tutkimuspäällikkö Jaana Lindström.

Tämä suositus toteutuu tällä hetkellä melko heikosti.

Hiilihydraattien laadulla on väliä

Samalla, kun ruokavaliota korjaa enemmän täysjyväviljaa sisältäväksi, niin kutsuttujen höttöhiilarien eli kuituköyhien hiilihydraattien liikakäytöstä kannattaa luopua.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoi aiemmassa jutussamme, että lihavan henkilön kohdalla ykköstoimenpide tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä on pysyvä laihtuminen.

Jos taas painonpudotus ei onnistu, ja ruokavaliossa on kuituköyhiä höttöhiilareita, erityisesti niiden vähentäminen on keskeistä.

– Näitä ovat runsaasti lisättyä sokeria sisältävät tuotteet, kuten leivonnaiset, karkit, suklaa ja jäätelö, sekä valkoinen, kuituköyhä leipä, riisi ja pasta.

Tarkista ruokavaliosi hiilihydraattien laatu ja määrä, jos...
■ Esimerkiksi työterveyshuollon tarkastuksessa on todettu, että verensokeri on jo vähän koholla.
■ Olet ylipainoinen.
■ Maksasi on rasvoittunut.
■ Veren triglyseridiarvot ovat koholla – se kielii yleensä siitä, että hiilihydraatin saanti saattaa olla liiallista suhteessa elimistön kykyyn käsitellä sitä.
■ Huomaat, että aina lounaan jälkeen väsähdät.

...
Tarkista ruokavaliosi hiilihydraattien laatu ja määrä, jos...
■ Esimerkiksi työterveyshuollon tarkastuksessa on todettu, että verensokeri on jo vähän koholla.
■ Olet ylipainoinen.
■ Maksasi on rasvoittunut.
■ Veren triglyseridiarvot ovat koholla – se kielii yleensä siitä, että hiilihydraatin saanti saattaa olla liiallista suhteessa elimistön kykyyn käsitellä sitä.
■ Huomaat, että aina lounaan jälkeen väsähdät.

Nämä lounaat sopivat kakkostyypin diabeetikoille – ja kaikille muillekin. Diabetesliiton ravitsemusterapeutti kertoo, millaiset ruokavalinnat sopivat tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon.
---
Hoito on kehittynyt ja tutkimus lisääntynyt, joten nykyään diabeetikoille on aivan samat suositukset ruuan laadusta kuin muillekin. Heidän vain täytyy kiinnittää tiettyihin asioihin enemmän huomiota.

– Kaikki asiat, jotka vaikuttavat sydän- ja verisuoniterveyteen ovat diabeetikoille erityisen tärkeitä, Diabetesliiton ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen tiivistää.

Huomiota tulee siis kiinnittää suolan määrään, rasvan laatuun, kuituun ja kasvisten käyttöön.
---
Varovaisuus ääripäissä

Tiukkaa hiilihydraattirajoitusta eli niin sanottua ketogeenistä ruokavaliota ei suositella diabeetikolle.

– Maltilliset hiilihydraattimäärät voivat sopia mainiosti, mutta ääripäiden suhteen olisin diabeetikkona aina varovainen. En ottaisi riskiä minkään ääriruokavalion suhteen, jossa voisi seurauksena olla sydän- ja verisuoniterveyden heikentyminen.

Hiilihydraattien määrää tärkeämpi on laatu. Ravitsemuksellisesti vähäarvoisten sokeria ja valkoista viljaa sisältävien ruokien ja juomien määrää voi ja kannattaakin vähentää.

Yksi tapa on jättää pois kaikki kuiduttomat hiilihydraatit ja syödä vain kuitupitoisia hiilihydraatteja, kuten palkokasveja ja täysjyvää.

Ruuskanen suosittelee diabeetikoille kasvispainotteista syömistä. Monet kasvikset ovat myös hyviä kuidun lähteitä.

Lihan ja lihajalosteiden käyttöä taas tulisi pyrkiä vähentämään.

– Palkokasvien ja kasviproteiinituotteiden suosiminen lihan tilalla on superteko verisuoniterveydelle. Perinteisillä ja edullisemmilla palkokasveilla pääsee pitkälle...