karppaus.info

Äiti voi parantaa syntymättömän lapsensa näkökyvyn ja aivotoiminnan kehitystä syömällä rasvaista kalaa säännöllisesti raskauden aikana. Tämä selviää Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkimuksesta, joka julkaistiin Pediatric Research -lehdessä.

Tulos tukee aikaisempia löydöksiä odottavan äidin ruokavalion ja elintapavalintojen tärkeydestä vauvan kehitykselle, kerrotaan Turun yliopiston tiedotteessa.

– Sikiöt ja vauvat saavat aivojen kehityksen kannalta arvokkaita rasvahappoja pääasiallisesti äidin raskauden- ja imetyksenaikaisesta ruokavaliosta. Lapsen aivot kehittyvät eniten juuri ensimmäisten elinvuosien aikana, kertoo dosentti Kirsi Laitinen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.

Tutkimusryhmä tarkasteli rasvahappojen lähteiden määrää 56 äidin ruokavaliossa. Tutkijat analysoivat äitien raskauden aikana pitämiä ruokapäiväkirjoja. Myös rasvahappojen määrää äitien veren seerumissa mitattiin. Lasten seerumin rasvahappopitoisuus mitattiin kuukauden iässä.

– Tutkimuksessa otettiin huomioon muun muassa äitien verenpaine, verensokeritaso sekä painonvaihtelut ennen raskautta ja sen aikana, kertoo professori Erika Isolauri Turun yliopiston kliiniseltä laitokselta ja Tyksin lasten ja nuorten klinikasta.

Äidin kalansyönti paransi lapsen näkökykyä
Lasten näkökykyä mitattiin professori Satu Jääskeläisen kliinisen neurofysiologian laboratoriossa. Kahden vuoden iässä tehdyt testit paljastivat, että jos äidit söivät raskauden viimeisen kolmanneksen aikana kalaa kolme kertaa viikossa tai useammin, lapset pärjäsivät paremmin kuin ne lapset, joiden äidit söivät viikossa korkeintaan kaksi annosta tai ei lainkaan kalaa.

– Tutkimustulokset viittaisivat siihen, että raskaana olevan naisen säännöllinen kalansyönti on hyväksi syntymättömän lapsen kehitykselle. Tämä saattaa olla kalan sisältämien pitkäketjuisten monityydyttymättömien rasvahappojen ansiota. Myös muilla kehitykselle tärkeillä ravintoaineilla, kuten D- ja E-vitamiinilla, voi olla osuutta asiaan, dosentti Kirsti Laitinen selittää.

Turkulaistutkimus korostaa, että jos terveen äidin raskauden aikaista ruokavaliota muokataan, voidaan vaikuttaa pikkulapsen hermostolliseen kehitykseen.

Laitisen mielestä tutkimustuloksia pitäisi hyödyntää odottavien äitien ruokavalio-ohjauksessa.

– Ero on siinä, että kasvit tarvitsevat hedelmällisen maaperän, ja ne ovat riippuvaisia vuodenajoista ja sääoloista. Kun kasvatetaan suljetussa tilassa mikrobeja, ei ole mitään väliä, missä ollaan.