karppaus.info

Eikö rokotettukaan ole turvassa? Tartunnan voi saada rokotteesta huolimatta, THL:n asiantuntija selittää miksi

Rokotteet ovat kuin mitä tahansa lääkkeitä. Niiden hyötyjä on punnittava haittoja vasten – ja haittoja hyötyä vasten. Kaikilla lääkkeillä on odottamattomia sivuvaikutuksia, ja ne aiheuttavat vuosittain lukuisia kuolemantapauksia. Ei ole uskottavaa, etteivät nämä ongelmat koskisi rokotteitakin. Rokotskepsiksen nousun myötä rokotteet vain ovat saavuttaneet jonkinlaisen ”koskemattoman” aseman: Kritiikki niitä kohtaan koetaan rokoteskeptisyytenä, vaikka tiettyjen yksittäisten epäkohtien kritiikki voi hyvinkin olla perusteltua.

Viime vuosina ollaan oltu huolissaan myös siitä, voiko rokoteskepsis nakertaa yleistä luottamusta rokotteita kohtaan. Kenties paras tapa lisätä luottamusta rokotteisiin olisi lääkeyhtiösidonnaisuuksien minimoiminen ja tutkimuspuolella täysi avoimuus aineistojen suhteen – niin että riippumattomat tutkijat voivat varmistaa, että tulokset on esitetty oikein. Jos ihmiset kokevat, että rokotehaittoja ei edes haluta tunnistaa tai että lääkeyhtiöt ovat päässeet vaikuttamaan rokotehaitan tunnistamisen kriteereihin, se ei ainakaan tätä luottamusta paranna.

Toimittajalta
Kaikki lapseni ovat saaneet ja saavat edelleen kaikki rokotusohjelman rokotukset. Alkuvuodesta lähtien kotonani on ollut immuunipuutteinen lapsi, minkä vuoksi varotoimenpiteenä koko perhe on ottanut influenssarokotuksen tammikuussa 2018 ja ottaa sen uudelleen tänä syksynä. Lisäksi nuorin lapsi on ottanut kaksosveljeään suojellakseen vesirokkorokotuksen. Kantasolusiirron jälkeen hoidossa oleva lapsi ottaa kaikki rokotusohjelman rokotukset uudelleen.

Kenties paras tapa lisätä luottamusta rokotteisiin olisi lääkeyhtiösidonnaisuuksien minimoiminen ja tutkimuspuolella täysi avoimuus aineistojen suhteen

TERVEYS Tampereella on todettu kaksi aikuisen henkilön tuhkarokkotapausta tällä viikolla. He eivät tartuta tautia eteenpäin, koska molemmat ovat rokotettuja. Sairastuneet ovat hyväkuntoisia ja kotihoidossa

Miksi rokotus ei tepsi?

– Virusta tulee niin valtavat määrät, että voi sairastua, vaikka olisi saanut rokotuksen.

Tuhkarokkoon paras suoja ovat ohjeiden mukaiset rokotukset. Valtaosa rokotetuista ei sairastu.

POLIO on erityisesti pieniin lapsiin kohdistuva virustauti, joka useimmilla tartunnan saaneilla menee ohi oireettomasti. Pienelle määrälle sairastuneita seuraukset ovat kuitenkin hirveitä.

Noin yksi tartunta 200:sta johtaa peruuttamattomaan halvaantumiseen, joka pahimmassa tapauksessa lamauttaa hengityselimistön.

1900-luvun puolenvälin sairaaloissa tyypillinen näky olivat ”rautakeuhkoiksi” kutsuttuihin metallisarkofageihin suljetut lapset, jotka eivät omin voimin kyenneet hengittämään.

Rokote poliovirusta vastaan kehitettiin Yhdysvalloissa 1950-luvulla, ja Suomi oli Yhdysvaltain ja Kanadan ohella ensimmäisiä maita, joissa sitä testattiin vuonna 1954.

Seuranneina vuosikymmeninä poliota vastaan on käyty järjestelmällistä tuhoamissotaa. Maailman terveysjärjestö WHO:n arvion mukaan poliotapaukset ovat maailmanlaajuisesti laskeneen alle prosenttiin entisestä viimeisen 30 vuoden aikana.

Villinä poliovirusta esiintyy kotoperäisenä enää Afganistanissa ja Pakistanissa. On arveltu, että poliorokotteen ansiosta 16 miljoonaa ihmistä on säästynyt halvaantumiselta.



VIHURIROKKO, jolta MPR-rokote suojaa, on useimmille taudin sairastaneille harmiton, mutta sillä voi olla kauheita seurauksia lapselle, jos tartunnan saa raskaana ollut nainen.

Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana sairastettu vihurirokko johti miltei aina sikiön synnynnäiseen vihurirokko-oireyhtymään, joka aiheutti lapsessa kuulovaurioita, kaihia, synnynnäisiä sydänvikoja ja kehitysvammaisuutta.

Vihurirokko on taltutettu Suomessa, mutta sitä ei ole hävitetty kaikkialta Euroopasta. Itä-Euroopassa sitä esiintyy edelleen, ja ajoittain se puhkeaa pieninä epidemioina muuallakin.



JÄYKKÄKOURISTUS on maaperästä löytyvien Clostridium tetani -bakteerien elimistössä tuottaman hermomyrkyn aiheuttama tauti, jonka nimi on kuvaava. Myrkky aiheuttaa lihasten jäykistymistä ja johtaa useimmiten kuolemaan hoidosta huolimatta.

Suomessa tauti on nykyisin erittäin harvinainen, mutta lämpimissä kehitysmaissa se tappaa edelleen noin miljoona ihmistä vuodessa. Suomessa todettiin 1940-luvulla 50 tapausta vuosittain, 1970-luvulla 10 tartuntaa ja nykyään yksi tai ei yhtäkään tapausta vuodessa.

Jäykkäkouristus on kuitenkin aina valmiina palaamaan, jos rokottaminen loppuisi. Bakteeri on yleinen kaikkialla maaperässä, missä sen itiöt säilyvät ympäri vuoden, ja sen hävittäminen onkin WHO:n mukaan mahdotonta.



TUHKAROKKO on tietyissä piireissä harmittoman lastentaudin maineessa, mutta historiallisesti tauti on mainettaan pahempi. Jos potilaan immuunijärjestelmä ei ole kunnossa, tuhkarokkokin tappaa.

Jos tartunnan saa eristäytynyt väestö, seuraukset ovat hirmuisia. Historiallinen esimerkki tästä on vuodelta 1875, kun Australian Sydneyssä riehunut tuhkarokkoepidemia levisi Fidžin saaristovaltioon, jossa se surmasi 40 000 ihmistä – kolmasosan saarten kansasta.

”Kuolinrummut soivat noina päivinä alituiseen hylätyissä kylissä”, kuvaili nimettömäksi jäänyt aikalaiskirjoittaja. ”Haudat olivat vain puoliksi kaivettuja, sillä kellään ei ollut voimaa kaivaa.”

Suomi ei koskaan ollut samalla tavalla eristäytynyt yhteiskunta kuin 1800-luvun Fidži, mutta säännölliset epidemiat vaativat silti katkeran veronsa. Vielä itsenäistymisen ajan alussa vuonna 1920 tuhkarokkoon kuoli 560 ihmistä.

Tuhkarokko on edelleen yleinen tappaja kehitysmaissa. Vielä vuonna 2014 tuhkarokkoon kuoli maailmanlaajuisesti arviolta 100 000 lasta. Rokotusten arvellaan säästäneen 17 miljoonan lapsen hengen 2000-luvulla.

Suomen ensimmäiset rokotteet isorokkoa vastaan annettiin vuonna 1802.
ISOROKKO oli rokotuksilla surmatuista lohikäärmeistä lihavin ja verenhimoisin. Se piinasi maailmaa tappavana kulkutautina vuosituhansien ajan.

Yksistään 1900-luvulla isorokon arvellaan tappaneen maailmassa 300 miljoonaa ihmistä, lähes kolme kertaa enemmän kuin kaikki tuon verisen vuosisadan sodat yhteensä.

Taudeista vanhin oli myös ensimmäinen, jota vastaan kehitettiin rokote. Englantilainen lääkäri Edward Jenner osoitti vuoden 1798 julkaisussaan menetelmän toimivuuden lehmärokkoviruksella.

Suomen ensimmäiset rokotteet tautia vastaan annettiin vuonna 1802, vain neljä vuotta myöhemmin. Tuohon aikaan Suomessa yksi kymmenestä kuolemasta johtui isorokosta, eli tauti yksin tappoi suhteellisesti yhtä paljon suomalaisia kuin sydäntaudit nykyään.

Isorokko on rokotteiden suurin menestystarina. Rokotteen keksimisestä taudin tuhoamiseen meni lähemmäs kaksi vuosisataa, mutta 1900-luvun lopulla työ saatiin valmiiksi.

Vapaaehtoisetkin isorokkorokotukset lopetettiin Suomessa 1970-luvulla, ja maailmasta tauti julistettiin hävitetyksi vuonna 1980.

Samaa ei voi kuitenkaan sanoa muista edellä mainituista taudeista.



JOS rokotteiden antama suoja päästetään heikkenemään, seuraukset voivat olla tuhoisia. Lohikäärmeet ovat aina valmiina hiipimään takaisin vanhoille metsästysmailleen.

Terveysjärjestö WHO:n mukaan näin voi käydä polion kohdalla. Jos poliovirusta ei onnistuta hävittämään sen viimeisistä linnakkeista, tauti voi sairastuttaa 200 000 uutta ihmistä vuosittain seuraavan vuosikymmenen aikana. Järjestö varoittaa taudista sivuillaan:

”Niin kauan kuin yhdelläkin lapsella maailmassa on tartunta, lapset kaikissa maissa ovat vaarassa sairastua polioon.”

Rokotetun oireet ovat lievempiä kuin rokottamattoman eivätkä he tartuta tautia eteenpäin. Rokotus myös suojaa vakavilta jälkitaudeilta. Yle

On rokotteita ja rokotteita. Lastentaudit on tullut sairastettua, mutta aikamiehenä varusmiespalveluksen suorittaneena siellä piikittivät varmaan nuokin rokotteet.