karppaus.info

PURE-tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, sillä se perustuu havainnointiin. -- ”Ravitsemussuositukset perustuvat aina tutkimusnäyttöön, jossa tutkimustuloksia seurataan ja ne pystytään tarvittaessa toistamaan”, Heli Kuusipalo sanoo.

Ravitsemussuositukset perustuvat aina tutkimusnäyttöön, jossa tutkimustuloksia seurataan ja ne pystytään tarvittaessa toistamaan”, Heli Kuusipalo sanoo.

Mikä tässä Yusumin esittämässä tutkimuksessa ei pitänyt paikkansa? Hiilihydraattien ja sydäntautien yhteys oli hyvin selkeä. Myös rasvat edistivät sydänterveyttä lievästi.
Paljon muitakin uusia tutkimuksia vahvistavat PURE-tutkimuksen tuloksia (jos ette löydä, voin auttaa). Ravitsemussuositukset perustuvat valitettavasti vanhoihin konsensuspäätöksiin eikä uusiin oikein tehtyihin tutkimuksiin. Kirjoititte ”Ravitsemussuositukset perustuvat aina laajaan tutkimusnäyttöön”, jos näin on kertokaa yksi tutkimus, joka osoittaa, että pitkälle prosessoidun tuontimargariinin ja rasvattoman maidon pakkosyöttö koululapsille on terveyden kannalta perusteltua?

Yusufin tutkimus oli seurantatutkimus, jonka menetelmällisistä haasteista ravitsemustutkimuksen suhteen on professori Tiina Laatikainen kirjoittanut lyhyesti oheisessa blogissaan: http://kttravi.blogspot.fi/2015_02_01_archive.html.
- Tuija Pusa

Somessa on jaettu professori Salim Yusufin väitteitä muun muassa siitä, että rasvan syönti on yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Sydänliiton ylilääkäri tähdentää, että Yusuf edustaa vain omia käsityksiään.

Yusufin tutkimukset ovat ennenkin herättäneet vastalauseita.

Pitäisikö tutkia ne henkilökohtaiset hengenpelastukset uusiksi?

Työryhmä
Matti Uusitupa, LKT, professori emeritus, sisätautien erikoislääkäri (pj)
Mikael Fogelholm, ETT, professori, dosentti
Antti Jula, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri
Satu Männistö, ETT, akatemiatutkija, dosentti
Tuija Pusa, THM, ravitsemusasiantuntija, laillistettu ravitsemusterapeutti (siht.)
Markku Savolainen, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri
Ursula Schwab, FT, apulaisprofessori, laillistettu ravitsemusterapeutti
Mikko Syvänne, LKT, ylilääkäri, dosentti, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri

..esimerkiksi ravintorasvojen vaikutukset veren rasva-arvoihin, esimerkiksi veren LDL-kolesterolipitoisuuksiin ovat kiistattomat.

Niinpä, koolla on väliä, ainakin näissä LDL-partikkeleissa

Kysymys Paulille: Saako kysyä? Koska on yksimielisyyttä notta se kolesteroli eli se paha kerääntyy valtimon seinämään niin miksi se takertuu kiimaakin voimakkaamalla vietillä sinne? Mikä on sen alkuräjähdys? Tuskin se on kuitenkaan ymmärryksen ja käsityskyvyn tuolla puolen, jos se tiedetään.

Tästä selvityksestä kiitollisena eläisinkin valtimotautipotilaana onnellisena elämäni loppuun asti.

Ja Pauli vastaa:Tuo kiimaakin voimakkaampi vietti on tässä kirjoituksessa kuvattu sähköinen vuorovaikutus ”pahan” kolesterolihiukkasen ja valtimon seinämän sidekudosverkoston välillä. Niissä on juuri sopivalla tavalla vastakkaismerkkiset sähkövaraukset (plussat ja miinukset), jotka vetävät toisiaan puoleensa. Tällöin kolesterolihippunen voi jäädä jumiin.

Otetaan toisenlainen havainnollistava esimerkki.

Valtimon seinämässä on sidekudosverkko, jonka tehtävä on antaa sille kimmoisuutta ja sitkeyttä. Ajatellaan että tämä verkko on kuin kalastajan verkko. Veressä kiertää iso joukko erilaisia asioita, joita voidaan ajatella erilaisina kaloina. Niitä on erikokoisia, -näköisiä ja muotoisia. ”Pahat” LDL-kolesterolihiukkaset ovat juuri sen kokoisia kaloja, että ne voivat tarttua verkkoon kiinni. Lisäksi niillä on juuri sopivat piikikkäät evät (sähköiset ominaisuudet), jotka takertuvat verkkoon todella tiukasti. Monet muut kalat eivät jää samalla tavalla kiinni.

Miksi sitten korkeampi ”pahan” kolesterolin määrä aiheuttaa valtimotautia?

Jos tällainen verkko lasketaan vesille, missä ei ole lainkaan (tai vain vähän) sopivia kaloja, on turha toivo että mitään tarttuisi kiinni. Jos taas vedessä (= veressä) kiertää paljon juuri sopivia kaloja (”paha” kolesteroli), on suurempi varmuus että niitä jää kiinni.

“Some fats are good, some fats may be neutral but it is carbohydrate that is the worst thing.”

Suomessa ollaan niin viisaita että mutta perustelut ontuvat todella pahasti. Kysehän on kasvojen menetyksestä joka on joka tapauksessa pian edessä. Viimeiseen saakka vängätään vastaan.

http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005096932.html

Olen miettinyt asiaa ja olen valmis julkistamaan mietintöni: Sydänliiton vastaisku on paskanheittoa.