karppaus.info

Jama Internal Medicine –lehti julkaisi tällä viikolla Kalifornian yliopiston tutkijoiden artikkelin Sugar Industry and Coronary Heart Disease Research, joka paljastaa amerikkalaisen sokeriteollisuuden etujärjestön rahoittaneen 1960-luvulla tehtyä Harvardin yliopiston tutkimusta, jossa pimitettiin sokerin haitalliset vaikutukset sydänongelmien syntyyn ja rasvasta ja kolesterolista leivottiiin syyllinen niihin. Tutkimus julkaistiin vuonna 1967 Yhdysvaltain johtavassa lääkärilehdessä The New England Journal of Medicine, ja se on vaikuttanut ravitsemustieteessä näihin päiviin asti. Käsitys rasvojen vaarallisuudesta on juurtunut syvälle ihmisten mieliin. Elintarveketeollisuus on käyttänyt hyväkseen näitä virheellisiä käsityksiä.

Harvardin yliopiston tutkijoita lahjottiin maksamalla heille [nykyrahassa] noin 45 000 euroa, jotta heidän artikkelinsa perustuisi vain sokeriteollisuuden etujärjestöle mieluisiin tutkimustuloksiin. Lahjottuihin tutkijoihin kuului mm. Mark Hegsted, josta tuli Yhdysvaltojen maatalousministeriön ravintojohtaja. Hän auttoi vuonna 1977 luonnostelemaan Yhdysvaltojen hallituksen ravintosuosituksia. Toinen lahjottu tutkija oli Fredrick J. Stare, Harvardin yliopiston ravitsemustieteen laitoksen perustaja ja johtaja vuoteen 1976 asti. Hänen mukaansa edes suurten sokerimäärien syöminen ei ollut haitallista terveydelle. Stare suositteli juomaan "terveellistä" Coca-Colaa aterioiden välillä.

Paljastukset ovat laajasti esillä tiedostusvälineissä, muun muassa The New Yort Timesissä (12.9.2016). VRN ei kuitenkaan horju eikä heilu nyt paljastuneiden massiivisten virheiden vuoksi. ”Kunkin tutkimusjulkaisun kohdalla on arvioitava, miten se yhdistyy jo olemassa olevaan tietoon. Erittäin harvoin yksittäinen julkaisu johtaa mihinkään muutoksiin ravintosuosituksissa”, kommentoi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen Helsingin Sanomissa 13.9.2016. Kyseessä on tyypillinen sitoumisen eskalaatio.

Harcombel Z, Baker JS, DiNocolantonia JJ, et al. Evidence from randomised controlled trials does not support current dietary fat guidelines: a systematic review and meta-analysis. Open Heart 2016;3: doi:10.1136/openhrt-2016-000409 Free Full Text

Kearns CE, Schmidt LA, Glantz SA. Sugar Industry and Coronary Heart Disease Research. A Historical Analysis of Internal Industry Documents. JAMA Internal Medicine. Published online September 12, 2016. doi:10.1001/jamainternmed.2016.5394 Free Full Text

Right now, we’re living in an anti-sugar moment. Sugar is no doubt bad for health. But during the 50 years that obesity and diabetes have skyrocketed, the major shifts in Americans’ diets were from fats to carbohydrates, and from saturated fats to vegetable oils. Those industries also manipulated nutrition research, and their products also must be considered as possibly culpable for our current ill health. Let’s not oversimplify the story.

There has been a lot of bad science in the field of nutrition — and many “Big Tobaccos.”

The Case Against Sugar” is a history of the food industry and the medical science that has both supported and denied the role of sugar in disease. It explores the addictive aspect of sugar (which anyone with a toddler is familiar with); the “peculiar evil” of marketing sweets and sweetened cereals to children; and the industry’s 60-year effort to shift the blame for obesity and diabetes to saturated fats and behavior. In the 1960s, for example, the Sugar Association, a trade group, became concerned about the emerging evidence linking sugar to diabetes and heart disease. It worked hard, Mr. Taubes claims, to “combat the accumulating evidence from researchers,” by financing industry-friendly research and besmirching the credibility of scientists whose research suggested that sugar was unhealthy. These efforts were successful enough to influence the language of FDA reports on sugar in 1977 and 1986, as well as the first government-compiled Dietary Guidelines, released in 1980, which unsurprisingly declared that fat caused disease.
Opinions began to change in 2007 when the “Sugar Papers,” a trove of internal documents detailing the relationship between the sugar industry and medical researchers in the 1960s and 1970s, was discovered by Cristin Kearns, the general manager of a large group of dental practices. The trove—which she found by (wait for it . . . ) googling—revealed that the sugar industry had worked with the National Institutes of Health to create a federal program to combat tooth decay in kids that did not recommend limiting sugar consumption. Mr. Taubes convinced me that these food companies deliberately set out to manipulate research on American health to their favor and to the detriment of the American public.

Pfister says it is essential that candidates running for Academy president reveal any Big Soda or other corporate affiliations: “The soda industry funds fake science, lobbies against health policy, and deliberately targets poor black and Latino kids with products that hurt their health for a lifetime. Like the tobacco industry, it’s sole goal is to sell more unhealthy product. And like the tobacco industry, their profit motive can never align with public health no matter how many dietitians they pay to pretend it does.”

Det är detta utbredda och systematiska fuskande inom den medicinska forskningen som är orsaken till skolsjukvårdens totalt snedvrida uppfattning om sambanden mellan olika livsstilsfaktorer och hälsa. Allt har bara handlat om att till varje pris inte skada Big Foods intressen och att lansera mestadels verkningslösa och farliga kemiska preparat från Big Pharma, som tar hand om konsekvenserna av den olämpliga kosten och livsstilen. Det har gällt att till varje pris hindra kunskapen om hur man undviker att bli sjuk. Prevention har inte funnits på kartan.

Ravitsemustiede on varsin uusi tieteenala. Se syntyi vasta toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvalloissa, jossa elintarviketeollisuus alkoi lahjoittaa alan professuureja yliopistoihin, jotta ne alkaisivat julkaista elintarviketeollisuuden taloudellisia intressejä edistäviä tutkimuksia. Toive on toteutunut, ja sen lisäksi elintarvike- ja lääketeollisuus ovat lahjoneet miljardeilla dollareilla ravitsemustieteilijöitä ja lääkäreitä.