Ei mitään uutta auringon alla. Suomen osalta mikään ei ole muuttunut viidessä vuodessa.
EurostatSuomalaisilla on EU-tilaston mukaan 15 tervettä elinvuotta vähemmän kuin ruotsalaisillaLainaa:
Jos haluaa olla elämänsä ehtoopuolella terve ja toimintakykyinen, kannattaisi muuttaa Ruotsiin – tai näin EU-maista tehty vertailu ainakin antaa ymmärtää.
EU:n tilastotoimisto Eurostat julkaisi helmikuun alkupuolella verkkosivuillaan uutisen, jonka mukaan Ruotsi sijoittuu terveiden elinvuosien määrässä vertailun kärkeen. Suomalaiset ovat etenkin naisten osalta melkeinpä hännänhuippuna: suomalais- ja slovakialaisnaisten luku, 57 vuotta, on Latvian jälkeen vertailumaiden heikoin. Vertailussa on myös muutamia EU:n ulkopuolisia maita, kuten Norja.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat suhtautuvat näin lohduttomaan lukuun epäillen.
”Tulos on Suomen kohdalla epäuskottava”, tutkimusprofessori Seppo Koskinen arvioi HS:lle.
”Suomalaisten terveydentila on kyllä useiden mittarien mukaan jonkin verran huonompi kuin ruotsalaisten. Mutta kyllä suomalaistenkin terveys on vähintään EU:n keskitasolla tai sen paremmalla puolella, riippuen vähän mittarista”, hän sanoo.
Eurostatin lukujen mukaan naiset elävät Ruotsissa terveinä ja toimintakykyisinä keskimäärin 73,3 vuotta ja Suomessa vain 57 vuotta. Miesten osalta luvut ovat Ruotsissa 73 ja Suomessa 59,1 vuotta.
EU-alueen keskiarvo on naisilla 64,2 ja miehillä 63,5 vuotta. Tiedot ovat vuodelta 2016.
Kuilu johtuu osittain todellisista terveyseroista, mutta ”valtaosin” tilastojen heikosta vertailukelpoisuudesta eri maiden välillä, Koskinen uskoo.
”Ei ole uskottavaa eikä muiden väestön terveyttä koskevien tietojen valossa mahdollista, että naisten elinajanodote on yhtä pitkä kuin Ruotsissa, mutta terveitä elinvuosia olisi 16 vähemmän”, hän sanoo.
Suomessa väestön elinajanodote on 81,6 vuotta, Ruotsissa 82,2 vuotta ja koko EU-alueella 80,6 vuotta.
Kritiikki ei tarkoita, että THL syyttäisi Eurostatia tai Suomen tiedot kerännyttä Tilastokeskusta tunaroinnista. Eri maiden välinen vertailu ei ylipäätään ole helppoa.
Ensinnäkin tutkimuskohde on haastava. Elinvuosien laskeminen on vielä verrattain helppoa, mutta kuinka terveyttä voidaan mitata? Mittareita ja osoittimia on monia, eikä yksikään ole täydellinen.
Eurostatin tilastossa terveet tai toimintakykyiset elinvuodet (healthy life years) on määritelty kuolleisuustilastojen sekä EU:n tulo- ja elinolotilaston kyselytulosten avulla. Kyselyssä ihmisiltä on tiedusteltu, ”missä määrin jokin terveysongelma on rajoittanut tavanomaista toimintaa (muihin ihmisiin verrattuna) kuuden viime kuukauden ajan”. Suomalaisista noin kolmannes koki, että heillä on jokin tällainen ongelma.
Koskisen mukaan kysymystä on eri valtioissa kenties tulkittu eri tavoin. Siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi kielenkääntämisessä syntyvät vivahde-erot.
”On vaikeaa ellei mahdotonta pitää merkitys tarkalleen samana, kun vaihdetaan kielestä toiseen.”
Koskinen, THL:n kehittämispäällikkö Päivi Sainio ja joukko muita asiantuntijoita kirjoittivat vuonna 2017 Lääkärilehteen artikkelin Terveet elinvuodet väestön terveydentilan kuvaajana. Myös siinä ruodittiin maiden välisen vertailun ongelmia ja arvioitiin, että terveiden elinvuosien odote sopii paremmin kuvaamaan väestöryhmien eroja tai muutoksia väestön terveydentilassa.
Artikkelin mukaan kyselytuloksiin voivat vaikuttaa kielen lisäksi muun muassa tiedonkeruun tapa ja lomakekyselyissä lomakkeen laajuus. Yksittäisten kysymysten muotoilu, ymmärrettävyys ja niitä edeltävät kysymykset voivat ohjailla ihmisten vastauksia.
Ruotsissa EU-kyselyn vastausaktiivisuus on ainakin aiemmissa kyselyissä ollut pienempi kuin Suomessa. Se voi tarkoittaa terveempiä vastaajia, sillä sairaat ja toimintarajoitteiset ihmiset eivät yleensä vastaa kyselyihin yhtä aktiivisesti.
Kun kysymystä muutettiin, saksalaiset alkoivat näyttää tilastoissa terveemmiltä.
Monissa maissa, myös Ruotsissa, kysymysten rakennetta on myös muutettu vuosien mittaan. Esimerkiksi Saksan luvut olivat aiemmin 2010-luvulla samaa luokkaa kuin Suomen. Kun kysymys toimintaa rajoittavista terveysongelmista muutettiin kolmiosaiseksi, saksalaiset alkoivatkin näyttää tilastoissa terveemmiltä.
Voisiko pulma liittyä myös suomalaiseen kulttuuriin? Koemmeko me itsemme raihnaisemmiksi kuin vaikkapa iloluontoiset ruotsalaiset?
”En ole tehnyt tästä mitään kattavaa tarkastelua. Mutta kyllähän se on ihan mahdollista, että on kulttuurista taipumusta”, Koskinen arvelee. ”Suomalaiset eivät taida olla kehuskelijan maineessa.”
Sekä hyvinvoinnin kokemuksessa että sen raportoinnissa voi olla kulttuurisia eroja maiden välillä. Jos esimerkiksi sairaudet koetaan leimaaviksi tai häpeällisiksi, ihmisillä saattaa olla korkeampi kynnys kertoa niistä.
THL:n asiantuntijat ovat olleet yhteydessä Eurostatiin ja kertoneet, etteivät pidä terveiden elinvuosien tilaston lukuja vertailukelpoisina eri maiden välillä.
”Kyllä Eurostat on tietoinen kritiikistä”, Päivi Sainio kertoo. ”Etenkin Saksassa on ollut aika paljon kritiikkiä tämän kysymyksen suhteen.”
Myös Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen tuntee aiheesta käydyn keskustelun.
”Tästä tiedon vertailukelpoisuudesta on keskusteltu EU-tasollakin, mutta sille ei ole voitu tehdä mitään. Tutkimukset tehdään eri maissa hyvin eri tavoin ja erilaisilla menetelmillä.”
EU:ssa on silti viime vuosina kehitelty keinoja ja annettu jäsenmaille ohjeita, joilla tulokset saataisiin vertailukelpoisemmiksi. Eurostat toteaa tulo- ja elinolotilaston metatiedoista kertovalla verkkosivullaan, että terveysdatan vertailukelpoisuus on kohentunut ajan mittaan, mutta lisäparannuksille on ”vielä tilaa” ja asiaa on pyritty edistämään.
Päivi Sainio kertoo muun muassa istuneensa työryhmässä, jossa pohdittiin terveysongelmia ja toimintarajoitteita koskevan kysymyksen parantamista. Tulo- ja elinolotilastoon on tulossa on myös uusi, kolmen vuoden välein toteutettava terveysmoduulikysely, jossa toimintakykyä mitataan useilla kysymyksillä.
Silloin tutkijat saavat tietoa siitä, kuinka hyvin terveysongelmakysymyksen vastaukset pitävät yhtä muiden mittareiden kanssa eri maissa.
Eurostatin tilastot ovat silloin tällöin olleet esillä ainakin Suomen mediassa. Kukaan haastateltavista ei kuitenkaan usko, että yksi epäselvä tilasto olisi merkittävästi tahrannut Suomi-kuvaa ulkomailla tai vaikuttanut poliittisiin päätöksiin.
”Onhan se ongelma, jos julkisuudessa näyttää olevan sellaisia tuloksia, joihin mitä ilmeisimmin sisältyy oleellinen virhe. Mutta en usko, että sillä on mitään mullistavaa vaikutusta ollut”, Koskinen muotoilee.
”Isoja päätöksiä ei onneksi tehdä pelkästään yhden mittarin varassa.”
Fakta
Näin kysymys on muotoiltu
Eurostatin tilastossa käytetty, koettua toimintakykyä koskeva kysymys on peräisin EU:n tulo- ja elinolokyselystä.
Suomalaisvastaajilta kysytään, ”missä määrin jokin terveysongelma on rajoittanut tavanomaista toimintaa (muihin ihmisiin verrattuna) viimeisten 6 kuukauden ajan”.
Vaihtoehtoja oli kolme: toiminta ”on ollut vakavasti rajoittunutta”, ”on ollut rajoittunutta, mutta ei vakavasti” tai ”ei ole lainkaan rajoittunutta”.
Alkuperäinen kysymys kuuluu näin: ”For at least the past 6 months, to what extent have you been limited because of a health problem in activities people usually do”.