karppaus.info

Tulosten valossa vaikuttaakin siltä, että ainakin D-vitamiinilisien kuolleisuushyödyt rajoittuvat potilaisiin, joilla on D-vitamiinin puutos. Havainnot eivät kumoa D-vitamiinin muita terveyshyötyjä.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia. D-vitamiinin pitoisuus on riittämätön noin kolmanneksella suomalaismiehistä ja viidenneksellä naisista.

Vaikuttaisi siltä, että Duodecim melkein myöntää suosituksensa olevan liian nuivan:

Saksalaiset tutkijat suosittelevat uudessa kirjallisuuskatsauksessaan, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus nostettaisiin tasolle 125 nmol/l. Se suojaa koronatartunnan saaneita ja rokotettuja potilaita kuoleman riskiltä.

Itsekin D-vitamiiniasiaa paljon tutkinut FN on perustellusti sitä mieltä, että 75 nmol/l on riittävä taso, ehkä jopa 50 nmol/l. Els oli muistaakseni tätä mieltä jo vuosia sitten kun asiasta diskuteerasimme.

Conference paper
First Online: 01 January 2022

Increased Body Mass Index (BMI) and Sunscreen Use Are Associated with Inadequate Vitamin D Status in Greek Adults in Winter

Abstract
Vitamin D deficiency is common even in sunny countries like Greece, especially during winter and is associated with skeletal disorders and additionally with increased risk for chronic diseases and adipose metabolic diseases such as obesity and diabetes. The purpose of this pilot study was the determination of vitamin D status in Greek adults and the investigation of possible correlation with lifestyles and somatometric characteristics. The study was conducted during winter and included 36 members (20 women and 16 men) of a university community in central Greece (latitude 39.6° North). Their age was 36.2 ± 16.3 years, body mass index (BMI) 26.4 ± 4.8 (women 26.6 ± 5.6, men 26.3 ± 3., and waist circumference 85.7 ± 13.3 cm (women 81.5 ± 13.0, men 90.7 ± 12.4) (mean ± SD). Mean serum 25(OH)D concentration was 20.1 ± 7.3 ng/mL (women 19.7 ± 7.6, men 20.7 ± 7.1). More than half of the participants had 25(OH)D levels below the 20 ng/mL (50 nmol/L) threshold of deficiency. There was a significant negative association between the use of sunscreen during summer and serum 25(OH)D concentrations during winter and a significant positive association between physical exercise and serum 25(OH)D. Levels of 25(OH)D tended to decrease with increasing BMI in persons with a BMI over 25.0. There is a high prevalence of vitamin D insufficiency in Greek adults during winter. Serum 25(OH)D levels in winter are positively associated with exercise and negatively associated with high BMI and the use of sunscreen during summer.

Tutkimuksen tulosten perusteella D-vitamiinilisäsuosituksia ei ole tarpeen muuttaa. Keskimäärin suomalaisten elimistön D-vitamiinipitoisuus on tutkijan mukaan nykyisin melko hyvä.

Isot D-vitamiiniannokset eivät näytä suojaavan syöviltä tai valtimotaudeilta. Asia käy ilmi Itä-Suomen yliopiston väestötutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

– Tutkittavien määrä jäi vähän alhaiseksi, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu muistakin D-vitamiinia käsittelevistä tutkimuksista. En usko, että isommallakaan tutkittavien määrällä olisi ollut vaikutusta lopputulokseen, kertoo apulaisprofessori Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksessa seurattiin viiden vuoden ajan 60 vuotta täyttäneitä miehiä ja 65 vuotta täyttäneitä naisia, joista osa otti päivittäin suosituksia selvästi suuremman määrän D-vitamiinilisiä. Osallistujia oli yhteensä noin 2 500.

Tutkimus toteutettiin vuosina 2012–2018. Osa tutkittavista sairastui valtimotauteihin tai syöpiin, mutta tapausten määrissä ei ollut eri ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevää eroa.
Tulokset eivät puolla suositusten muuttamista

Tutkimuksen mukaan suurilla vitamiinilisäannoksilla ei ole merkittävää vaikutusta sydän ja verisuonitauti- tai syöpäriskiin, jos elimistön D-vitamiinitaso on jo valmiiksi hyvä.

– Näiden tulosten perusteella D-vitamiinilisäsuosituksia ei ole tarpeen muuttaa. Keskimäärin suomalaisten elimistön D-vitamiinipitoisuus on nykyisin aika hyvä, Virtanen sanoo.

D-vitamiinin saanti on lisääntynyt Suomessa 2000-luvun alkupuolelta lähtien muun muassa siksi, että kasvirasvalevitteisiin ja nestemäisiin maitovalmisteisiin lisätään vitamiinia. Myös D-vitamiinilisien käyttö on yleistynyt.

Lisiä kannattaa käyttää varsinkin talvisin, jos ruokavaliossa on vain vähän D-vitamiininlähteitä, kuten kalaa, kasvimargariineja tai nestemäisiä maitotuotteita. Aikuisille D-vitamiinilisäsuositus on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa, 75 vuotta täyttäneille 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Myöhemmin samasta tutkimuksesta kerrotaan D-vitamiinilisän vaikutuksia muun muassa tyypin 2 diabeteksen riskiin, luunmurtumiin ja kaatumisiin, mielialaan, infektioihin ja kiputiloihin.

...In the sub-cohort, the mean (standard deviation) baseline serum 25-hydroxyvitamin D concentration was 75 (18) nmol/L. After 12 months, the concentrations were 73 (18) nmol/L, 100 (21) nmol/L and 120 (22) nmol/L in the placebo, 1600 IU/d and 3200 IU/d arms, respectively.

Conclusions
Vitamin D3 supplementation did not lower the incidence of major CVD events or invasive cancer among older adults, possibly due to sufficient vitamin D status in most participants at baseline.

Jyrki Virtanen
5. tammik.
Tutkimuksen havainnot ovat hyvin linjassa muiden vastaavien tutkimusten kanssa, eli suosituksia suurempien D-vitamiiniannosten käytöllä ei ole merkittävää vaikutusta sydän- ja verisuonitautien tai syöpien ilmaantumisen riskiin, jos elimistön D-vitamiinitila on jo valmiiksi hyvä.

Miksi emme sitten rekrytoineet vain tutkittavia, joilla olisi ollut matala elimistön D-vitamiinipitoisuus tutkimuksen alussa? Koska 1) oletuksena oli, että tutkimukseen osallistuvien keskimääräiset D-vitamiinitasot olisivat olleet lähtötilanteessa matalampia.

koska 2) rekrytointi olisi ollut erittäin kallista. Arvioimme, että lähestyimme suorilla ja epäsuorilla tutkimusilmoituksilla noin puolta miljoonaa suomalaista ja saimme mukaan vain 2500. Ja heistä siis vain alle 10 %:lla elimistön D-vitamiinipitoisuus oli matala.

koska 3) todennäköisesti eettiseltä toimikunnalta ei olisi saanut puoltavaa lausuntoa tutkimukselle, jos etukäteen D-vitamiinilisästä oletettiin olevan hyötyä, mutta lumeryhmässä D-vitamiinin saanti olisi pitänyt pitää viisi vuotta matalana.

Tutkimustulosten julkaisu kuitenkin jatkuu edelleen ja tarkoituksena on raportoida D-vitamiinilisän vaikutuksista muun muassa tyypin 2 diabetekseen, infektioihin, luunmurtumiin ja kaatumisiin, mielialaan ja kiputiloihin. Dataa tutkimuksesta on paljon.