karppaus.info

THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoo, että rokotteiden välinen ero on niin pieni, ettei tehottomammalla eli julkisen terveydenhuollon jakamalla rokotteella rokotettujen ihmisten ole mitään järkeä ottaa uutta, tehokkaampaa rokotetta. Sen mahdolliset hyödyt jäisivät joka tapauksessa pieneksi. On myös mahdollista, että tehottomampi rokote antaa osittaista suojaa myös B/Yamagata-virukselle.

- Ei ole käypää hoitoa ottaa montaa influenssarokotetta saman kauden aikana, Puumalainen sanoo

- On toki erityistapauksia, jos on vakava lihas- tai keuhkotauti tai muu altistava tekijä, joka tekee ihmisestä todella haavoittuvan B/yamagata-viruksen suhteen, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek täydentää.

Rokotekeskustelussa unohdetaan faktat
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa, että vaikka ottaisi tehokkaamman influenssarokotteen, jossa olisi edustettuna kaikki kiertävät virukset, on silti mahdollista, että saa influenssatartunnan. Nohynekin mielestä tämä unohtuu monilta.
- Niinäkin vuosina, kun on täydellinen osuvuus, ei saavuteta sataprosenttista tehoa, Nohynek sanoo.

Influenssarokotteen suojateho on hyvä silloin, kun se on noin 50.

THL: Ei ole järkeä ottaa toista influenssarokotetta ellei kuulu riskiryhmiin

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan jo influenssarokotettuja ihmisiä ei ole järkeä rokottaa uudelleen pienen lisähyödyn vuoksi.

– B-virus ei välttämättä säily valtaviruksena loppuun asti, ja julkisella puolella saatavilla oleva rokote on tehokas A-viruksia vastaan. Siksi sen ottaminen kannattaa edelleen.

Nohynekin mukaan huolissaan olevat voivat vielä käydä ottamassa yksityisen puolen rokotteen.
– Virallinen suositus se ei ole, mutta jos on huolissaan asiasta ja kuuluu lääketieteellisen riskiryhmään, niin silloin voi ajatella ottavansa.

Yksi lapsi on kuollut Suomessa parhaillaan käynnissä olevan influenssa-aallon aikana.
– Meidän tietoomme on tullut yksi lapsen kuolemantapaus tämän influenssaepidemian aikana. Aiemmin terveen lapsen tai nuoren influenssaan liittyvä kuolema influenssakauden aikana on äärimmäisen harvinainen tapaus, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo MTV:lle.
Ylilääkäri ei voi kommentoida tarkemmin yksittäistapausta. Hän ei kerro lapsen ikää.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
500–2000 menettää henkensä vuosittain
Koko väestön keskuudessa influenssaan liittyviä kuolemia tapahtuu 500–2000 vuodessa. Valtaosa kuolintapauksista kohdistuu ihmisiin, joilla on valmiina jokin perustauti tai he ovat iäkkäitä.
– Yleensä influenssaa ei merkitä peruskuolinsyyksi, vaan se on yksi myötävaikuttava tekijä. Tilastollisiin lukuihin vaikuttaa myös se, miten kuolemantapauksen kuolinsyyt merkitään sekä tehdäänkö esimerkiksi influenssatestiä, Nohynek toteaa.

Influenssakäynnit lisääntyneet terveyskeskuksissa
THL kertoo, että influenssatartuntoja on tämän talven aikana ilmoitettu kaikista sairaanhoitopiireistä ja kaiken ikäisiltä ihmisiltä. Suurin osa löydöksistä on ollut influenssa B -viruksia. Maassa kiertää kaikkia neljää virusta, kahta a-virusta ja kahta b-virusta.
Terveyskeskusten influenssakäyntimäärät ovat lisääntyneet lähes koko maassa, muutamissa sairaanhoitopiireissä influenssa-aktiivisuus on runsasta.
Influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella ja siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Lisäksi ilmaantuu kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta kuten tavallisessa nuhakuumeessa.

Uusi tutkimus: Influenssa leviää työkaverilta toiselle pelkän hengitysilman välityksellä – Rokotetut levittävät enemmän viruksia kuin ei-rokotetut
Marylandin yliopiston tutkijat havaitsivat, että influenssan leviäminen ei vaadi yskimistä ja aivastelua.

Moni yrittää pitää flunssan loitolla pesemällä useasti kätensä, välttelemällä koskemasta ovenkahvoihin ja pysymällä loitolla yskivistä ja aivastelevista kanssaihmisistä. Tuore tutkimus osoittaa, ettei tämä riitä mihinkään.

Yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston tutkijat havaitsivat, että tartuttamiskykyiset virukset leviävät pelkän hengitysilman mukana ihmisestä toiseen.

–Huomasimme, että flunssaiset levittivät ympärillään olevaan ilmaan viruksia pelkän hengityksen mukana ilman yskimistä ja aivastelua. He tuottivat pieniä, tartuttavia pisaroita etenkin sairauden ensimmäisinä päivinä. Joten jos joku on sairastumassa influenssaan, hänen pitäisi mennä kotiin eikä jäädä työpaikalle tartuttamaan muita, selitti professori Donald Milton.

Tutkimukseen osallistui 142 vapaaehtoista influenssaan sairastunutta. Heidän uloshengitysilmansa viruksia tutkittiin tavallisen uloshengityksen, puhumisen, yskimisen ja aivastuksen yhteydessä.

Tulosten mukaan virusten leviäminen ei vaatinut yskimistä, eikä aivastaminen lisännyt virusten leviämistä merkittävästi.

Rokotus joka vuosi alentaa suojaa
Influenssarokotuksen ottaminen vaikutti tutkimustuloksiin yllättävästi. Ne jotka olivat ottaneet rokotteen, levittivät enemmän viruksia kuin ne, joita ei ollut rokotettu. Jos rokotus oli otettu sekä tutkimusvuonna että aikaisempina vuosina, virusten leviäminen oli vieläkin voimakkaampaa.

Lisääntynyt leviäminen koski Influenssa A -viruksia. Tutkijoiden mukaan tulokset täytyy varmistaa jatkotutkimuksilla.

Tutkijat muistuttivat myös aiemmista tutkimustuloksista, joiden mukaan vuosittain otettu influenssarokotus alentaa rokotesuojaa influenssaa vastaan. Tutkijoiden mukaan rokote kannattaa kuitenkin ottaa, koska se antaa suojaa taudin vakavia komplikaatioita vastaan.

Uusi tutkimus: Influenssa leviää työkaverilta toiselle pelkän hengitysilman välityksellä – Rokotetut levittävät enemmän viruksia kuin ei-rokotetut

Uusi tutkimus: Influenssa leviää työkaverilta toiselle pelkän hengitysilman välityksellä – Rokotetut levittävät enemmän viruksia kuin ei-rokotetut
...
Influenssarokotuksen ottaminen vaikutti tutkimustuloksiin yllättävästi. Ne jotka olivat ottaneet rokotteen, levittivät enemmän viruksia kuin ne, joita ei ollut rokotettu. Jos rokotus oli otettu sekä tutkimusvuonna että aikaisempina vuosina, virusten leviäminen oli vieläkin voimakkaampaa.

Tämän tutkimuksen perusteella terveydenhoitohenkilökunnan pakkorokotukset eivät tunnu järkevältä toimenpiteeltä.

Marylandin yliopiston tutkimuksen mukaan influenssavirukset leviävät pelkän hengitysilman mukana, ja viruksia levittävät rokotetut enemmän kuin rokottamattomat.

Marylandin yliopiston tutkimuksen mukaan tarttumiskykyiset influenssavirukset leviävät pelkän hengitysilman mukana ihmisestä toiseen - siis ilman yskimistä ja aivastelua.
Tutkimuksen mukaan rokotetut levittäisivät viruksia jopa enemmän kuin rokottamattomat.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on tutustunut tutkimukseen ja suhtautuu yksittäiseen, pieneen tutkimukseen erittäin varauksellisesti.

Yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan tarttumiskykyiset influenssavirukset leviävät pelkän hengitysilman mukana ihmisestä toiseen - siis ilman yskimistä ja aivastelua.

Professori Donald Miltonin mukaan sairastuneet tuottivat pieniä, tarttuvia pisaroita etenkin sairauden ensimmäisinä päivinä. Tämän vuoksi influenssaan sairastuvien ei kannata jäädä työpaikalle tartuttamaan muita.

Tutkimukseen osallistui 142 vapaaehtoista influenssaan sairastunutta.

Tutkimus osoitti myös, että ne jotka olivat ottaneet rokotteen, levittivät enemmän influenssa A-viruksia kuin ne, joita ei ollut rokotettu. Jos rokotus oli otettu sekä tutkimusvuonna että aikaisempina vuosina, virusten leviäminen oli vieläkin voimakkaampaa.

Jatkotutkimukset tarpeen

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sanoo, että tutkimus on hyvin tehty, mutta sen perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

- Tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa jo päivää ennen oireiden alkua. Tarttuvuus on suurinta 3-4 ensimmäisen sairauspäivän aikana ja kestää viikon verran. Taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 2-3 päivää.

- Eli jos tuntee olonsa kipeäksi, suuriin ihmisjoukkoihin ei kannata mennä.

Nohynek on perehtynyt Marylandin yliopiston tutkimukseen ja huomauttaa, ettei pelkkä viruksen/RNA:n löytyminen hengitysilmasta merkitse sitä, että se myös pystyisi aiheuttamaan tautia toisissa.

- Kuten tutkijat itsekin toteavat, jatkotutkimukset ovat tarpeen. Tämän monimutkaisen tutkimuksen pohjalta ei pystytä vetämään mitään selkeitä johtopäätöksiä. Pitää myös ottaa selville, mikä käytännön merkitys näillä tuloksilla on.

Tutkimuksessa paljon puutteita

Levittävätkö rokotetut influenssavirusta enemmän kuin rokottamattomat kuten Marylandin tutkimus väittää?

- On huomattava, että tutkimusjoukko on pieni, vain 142 tutkittavaa. Nyt rokotettujen osuus oli 22 prosenttia, viime kaudella rokotettujen 34 prosenttia ja molemmilla kausilla rokotettujen 15 prosenttia, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

- Tutkimuksessa ei myöskään ole selvitetty, mikä on ohjannut tutkittavia ottamaan rokotteen, mikä rokote on otettu ja mitä viruksia oli liikkeellä tuolla kaudella. Sitäkään ei ole tarkistettu, pitääkö tutkittavien antamat tiedot rokotuksista paikkansa.

- Virusmääriin ja niiden esiintymiseen hengitysilmassa on muitakin selittäviä tekijöitä, muun muassa lihavuus ja sukupuoli. Kun samassa tutkimuksessa on tehty useita analyyseja, vähemmälläkin testaamisella muutama voi nousta sattuman vuoksi merkittäväksi.

Meta-analyysi osoittaa toista

Marylandin tutkimus näyttäisi antavan vahvistusta myös sille hypoteesille, että toistorokotukset alentaisivat suojavastetta.

- Tästä on tehty jo vuosikymmeniä paljon tutkimuksia, ja tulokset ovat ristiriitaisia. Tuore kanadalainen meta-analyysi osoittaa, että kausittain toistetut influenssakorotukset eivät vähennä influenssarokotteiden suojatehoa merkitsevästi, Nohynek sanoo.

Hänen mukaansa influenssarokotus kannattaa ottaa jo pelkästään siksi, että se antaa suojaa taudin vakavia seuraamuksia vastaan.

- Ehkä jotain kertoo se, että influenssan takia sairaalahoitoon joutuvista valtaosa on rokottamattomia.
HILKKA TIENHAARA
hilkka.tienhaara@iltalehti.fi