karppaus.info

Onko kellään tutkimustietoa vaikuttaako VHH elimistön rasvan käyttöön rasituksessa eli ns. fatmax-pisteeseen (=kohta hapenkulutuksessa, jossa rasitus/liikunta kuluttaa eniten rasvoja energiakseen)? Normiruokavaliolla fatmax-piste on 43 - 65% rasitusalueella. Luulisi, että jos vuosia totuttaa elimistön ns. rasvapolttoiseksi vaikuttaa se myös näihin rajoihin koska elimistö liikunnan aikana siirtyy rasvasta glukoosin polttoon.

Omakohtainen kokemus on, että kovaakin liikuntaa (80 - 100 % hapenkulutusmaksimista) voi hyvin harrastaa vhh:lla. Toki on optimaalista kohottaa hiilarimäärää harjoituksen ympärillä. Tämä hiilarimäärä on kuitenkin niin pieni että ei kuitenkaan selitä sitä, että kovan harjoituksen vhh:lla jaksaa.

Reipas

Löysin ihan mielenkiintoisen tutkimuksen rasva-aineenvaihdunnasta levossa ja rasituksessa.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

Siinä on mielenkiintoisia juttuja mm.

"Boyadjievin (2004) review-artikkelissa on esitelty tutkimuksia kuormituksen keston vaikutuksesta rasvan hapettumiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että kuormituksen kestäessä tunnin tai pitempään, rasvaa aletaan käyttää energianlähteenä yhä enemmän. Tämä johtuu siitä, että lihasten glykogeenivarastot alkavat pienentyä ja väsymystä alkaa ilmaantua, kun suoritus on kestänyt yli tunnin rasitustason ollessa 60 – 80 % VO2max"

Eli käytännössä kun vhhlaisella on valmiiksi pienet glykogeenivarastot rasvalle siirtyminen kovassakin rasituksessa tapahtuu aikaisemmin

"Useiden tutkimusten mukaan rasvojen käyttö energian lähteenä lisääntyy kuormituksen keston myötä, mutta toisaalta on havaittu, että myös intervalliharjoittelulla on rasva-aineenvaihdunnan kannalta suotuisat tulokset. "

Eli raskas, intervallityyppinen harjoittelu kuluttaakin enemmän rasvaa

Sitten merkittävin löydös...

"Myös pitkäaikaisen rasvapitoisen dieetin on todettu kehittävän kehon kykyä käyttää rasvaa energianlähteenä (Jeukendrup & Achten 2004).
Esimerkiksi Stepto ym. (2002) tutkimuksen perusteella jo kolmen päivän ajan nautittu ruokavalio, joka sisälsi rasvaa
65 %, lisäsi rasvan käyttöä energianlähteenä huomattavasti päivittäin harjoitelleilla pyöräilijöillä. Rasvojen käyttö olikin jopa kaksinkertainen runsaasti rasvoja nauttineella
ryhmällä (61 μ mol/kg/min) verrattuna hiilihydraattipainotteista ruokavaliota noudattaneeseen ryhmään (31 μ mol/kg/min)"

Olen aiemmin linkittänyt tämän http://eatingacademy.com/how-a-low-carb-diet-affected-my-athletic-performance jossa maltillisten karppaajien mukaan kansallisen tason urheilijan maksimi hapenottokyky laski piirikunnallisen tason urheilijan lukemiin En tiedä onko maltti ja failure sitten tämän jälkeen ymmärtänyt Els:n kyselemän "Yritin kysyä sitä miksi VO2MAX ei anna keskenään vertailukelpoisia lukemia jos verrataan rasvapolttoista ja hiilaripolttoista suoritusta, jopa samalla henkilöllä (suoraan tai adaptaatiojakson jälkeen)." Aiheesta oli jonkinlaista vääntöä täällä

Phinney, Volek: The art and science of low carbohydrate performance kirjassa olisi kanssa tietoa.
Vielä tuohon Attian kokemukseen:
"A ride like this, however, is a great example of the advantages of improved metabolic flexibility that accompanies nutritional ketosis. My average heart rate during this 6 hour ride was 141. Prior to becoming ketotic, at a HR of 141 my respiratory quotient (RQ) was about 0.98, which meant I was almost 100% dependent on glycogen (glucose) for energy. Today, at a HR of 141 (with the same power output), my RQ is about 0.7 to 0.75, which means at the same HR and same power output as prior to ketosis, I now rely on glycogen for only about 10% of my energy needs, and the remaining 90% comes from access to my internal fat stores." http://eatingacademy.com/nutrition/the-interplay-of-exercise-and-ketosis-part-ii

Kiitos hyvistä tiedoista.

Reipas