karppaus.info

Mun on pakko avata harrastukselle oma ketju, kun muuten vuodatan intoa kaikkiin muihin ketjuihin.

Toivottavasti karpeistä löytyy muitakin sukeltajia. Toivotan tervetulleeksi kaikki laite- ja vapaasukeltajat, sekä aiheesta kiinnostuneet.

Sana on vapaa, toivoisin, että ketjussa voisi vaihtaa vinkkejä ja hehkutuksia

Oma tausta:
Oon tehnyt laitesukellus introja (koesukelluksia ennen kurssia) muutaman maailmalla, lähinnä Venezuelassa ja Turkissa. Tiesin jo ekan kerran jälkeen 10v. sitten, että tää on mun juttu, mutten vain saanut mentyä kurssille aiemmin muiden harrastusten ja töiden takia. No viime keväänä otin itseäni niskastaa kiinni ja menin sukellusseura H2O järjestämälle P1 kurssille (laitesukelluksen peruskurssi). Koin aika järisyttävän innostuksen ja nyt kesän aikana on tullut kivasti sukelluksia päiväkirjaan.

Pääsin mm. seuran järjestämälle meriarkeologialeirille mukaan, joka järjestettiin ahvenanmaalla. Seuramme tekee yhteistyötä merimuseon kanssa ja tälläkin kertaa keskityimme muutaman päivän tekemään etsintöjä Lemlandin alueella, jossa on käyty suuri taistelu 1700-luvulla Ruotsin ja Venäjän välillä. Haravoimme pohjaa ahkerasti, uusia hylkyjä ei tällä kertaa kuitenkaan löytynyt, mutta hyvää etsintä ja suunnistuskokemusta tuli kyllä paljon. Samalla leirillä sukelsimme lisäksi tunnettuja, jo tiedosssa olleita hylkyjä.

Aloitin juuri P2 kurssin (=laitesukelluksen jatkokurssi). Ja nyt on jo aika selvää, että harrastus on vienyt mennessään pahemman kerran

Kertokaahan muutkin sukeltajat itsestänne

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Mä linkkaan tänne heti alkuun videoina ne haasteet, joita tässä P2 kurssilla on harjoiteltavana, eli ne sammakkopotkut.


frog kick

The Back Kick

The Helicopter Turn

Videoilla kaikki liikkeet näyttävät harhaanjohtavan helpoilta!

Oman kokemukset. Jostain syystä mun nilkat kipeytyy tosi ikävästi sammakkopotkusta eteenpäin, tiukka koukku nilkassa tuntuu pahalta. (uidessa ei samaa ongelmaa ole, koska nilkka ei ole niin koukussa, eikä räpylät ole lisäämässä vastusta). Peruutuspotku onkin sitten TODELLA haastava. Jos ei harjoituksissa olisi ollut 12 muuta epätoivoista sätkijää, niin usko olisi mennyt. Onnistuin lopulta peruuttamaan parhaimmillaan noin 20cm ja epäilenpä, että lähinnä raivoisan sätkimisen ansiosta, eikä niinkään oikean tekniikan. Pitää kuitenkin olla armollinen itselleen ja jatkaa nöyrästi harjoittelua. Helikopterikäännös olikin sitten yllättävän helppo

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Minua alkoi naurattamaan tuo epätoivoisesti räpiköimistä joukolla.
No itse en ole vielä sukelluskurssia edes käynyt (saatikka sukeltanut muualla kuin uimahallissa) vaan käyn sen tammikuun loppupuolella phuketissa heti loman alkaessa ja sitten varmaan vietän sen 2 viikkoa vedessä snorkalten lasten kans ja sukellellen miehen kans.
Sukellus on ollut meidän pitkäaikainen haave ja jesss nyt se toteutuu
Oletko itse kouluttautunut missä ja onko sukellusta tullut jo kauan harrastettua?
Phuketissa on niin monta koulua ja pari suomalaisten vetämää ja kaikki ovat sitä padi jotain juttua. Ei me varmaan tarvitakkaan sitä toista vaativampaa kurssia kun sukellukset ovat thaimaa, mexico,egypti aussi sektorilla eikä esim suomen tai jäämeren vesissä.
Tuttavapiireissä on monta sukellus pariskuntaa ja kaikki ovat kehuneet mexicoa ja thaimaata parhaimmiksi. Riippuu tietysti mitä hakee reissuilta mutta me salaa haaveillaan vielä ausseihin sukeltelemaan suurille riutoille kokeneen oppan kans tietysti. Jännitysmomentti on aikamoinen kun sielä on niitä haita niin monta lajia.
Häkkisukellus valkohaiden joukkoon täytyy kokea.

_________________
[url=http://www.TickerFactory.com/weight-loss/wDe3afn/]

[/url]

Mun sukellushistoria on tuossa eka viestissä jo kerrottuna.

Sinällään padi ja sukellusseurojen koulutus on pitkälti samanlaisia. Toki sukellusseurassa kurssi kestää pidempään ja harjoituksia tehdään enemmän altaassa ennen avovesiä. Periaatteessa siis P1 vastaa padin järjestelmän (open water diver) OWD-kurssia ja P2 (advanced open water diver) AOWD-kurssia.

Tosin molemmilla mun kursseilla on ollut ihmisiä, jotka ovat käyneet padi-kurssin etelän lämmössä, mutta tulivat seuran kurssille varmistamaan, että osaavat sukeltaa turvallisesti myös suomen oloissa. Suomessa kun haasteena on yleensä huonohko näkyvyys, kylmyys jne.

Olosuhteet voivat etelässä vaikuttaa helpoilta, mutta on paljon asioita, jotka siellä ovat todella haasteellisia. Ensinnäkin virtaukset voivat olla kohtalokkaan voimakkaita, tämä on suomessa harvoin ongelma. Toisekseen sukeltajantautiin altistaa mm. nestehukka, ja riittävästä nesteytyksestä pitää harva turisti huolta (kouluttajmme on työskennellyt ulkomailla ja kertoi tämän olleen jatkuva ongelma...mitä en yhtään ihmettele, koska matkaoppaana havaitsin saman asian). Hyvä näkyvyys yllyttää myös aloittelevia sukeltajia ylittämään taitonsa.

Mutta siis sukeltaminen on hieno ja turvallinen harrastus, kunhan pitää järjen päässä

Phuketissa uskallan suositella ainakin Raya diversia, jossa suomalainen henkilökunta. Kun lähtee maailmalle sukeltamaan, niin reissusta saa enemmän irti, kun hankkii valmiiksi oman maskin ja räpylät. Snorklaamiseen sopivia kertakäyttökameroitakin on muuten saatavilla, joten troopisista kaloista saa muistoja mukaan

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Jees - sukellus on myös meikäläisen intohimo! Mutta kuulun siihen porukaan, joka ei vielä ole uskaltautunut Suomen hyisiin vesiin...

Ensimmäistä kertaa olin veden alla (siis laitteilla) tammikuussa 2001, introlla Kanarialla. Olin pitkään ajatellut sukelluskurssin käymistä, ja siellä tuli esiin mahdollisuus kokeilla. Seuraavan kerran lähdin reissaamaan vuodenvaihteessa 2002-03, ja sillä reissulla tuli käytyä PADIN OWD-kurssi - ja lisäksi pari sukellusta. Huom asiaa enemmän tietämättömille: Lomareissulla suoritettu OWD (open water diver = sukelluksen peruskurssi) EI todellakaan valmista itsenäiseen (=parin kanssa) sukelteluun, eikä siis missään nimessä ole vertailukelpoinen Suomen "vastaavan" kurssin kanssa!! Mutta eteenpäin - seuraavalla reissullani, kesällä 2004, suoritin jatkokurssin. Ja muutamia lisädyykkejä.

Hyväksyin olevani totaalisessa sukelluskoukussa, ja suunnittelin, säästin, ja viimein hoidin itselleni puoli vuotta vapaata (ei suomen sosiaalitukia hyväksikäyttäen, vaan ihan omilla säästöillä), ja lähdin Thaimaahan, Phi Phin saarelle sukeltamaan. Aluksi (syyskuussa 2005) kävin parin kuukauden pituisen (täysipäiväistä työharjoittelua/oppimista=orja) DiveMaster-kurssin, ja sen suoritettuani tein 4kk töitä sukellusoppaana. Jos oli asiakkaita (keskimäärin joka toinen päivä, joskus enemmän, joskus vähemmän), päivä kulki seuraavasti: seitsemältä työpaikalle (Diveshopille), ja asiakkaat mukaan. Veneellä sopivalle sukelluskohteelle, eka dyykki. Tauko ja lounas pari tuntia - ja sitten iltapäivädyykki. Takaisin "kotona" oltiin kahden-kolmen välillä iltapäivällä. Sitten varustehuolto (omat ja asiakkaiden), ja useimmiten tässä vaiheessa - joskus vasta myöhemmin - 2-3 tunnin tauko. Sitten takaisin shopille myymään dyykkejä ohikulkijoille, ja iltakymmeneltä valmistelut aamun dyykkejä varten ja sitten kantabaariin parille muiden sukelluspummien kanssa. Seuraavana aamuna - jos oli asiakkaita, veteen - jos ei ollut, tulin kymmenen maissa aamupäivällä "kalastelemaan" lisää asiakkaita - eli koko päivä shopilla. Viikonloppuja ei kyseisessä paikassa tunneta. Töissä 7pv/vko.

Puolen vuoden aikana kertyi parisataa sukellusta. Lopuksi kävin myös tekemässä viiden päivän mittaisen sukellussafarin Similanin upeille saarille - ja palasin Suomeen maaliskuussa 2006.

Joululomalla 2006 reissasin Phiphille pariksi viikoksi tapaamaan ystäviä ja sukeltamaan, mutta sen jälkeen olen ikävä kyllä ollut kuivalla maalla... Kun oikein iskee paha vesi-ikävä, avaan kaapin ja haistelen märkäpuvun neopreeniä... Säälittävää...

_________________
tli kesäkuntoon, osa I (joulun aikaan)

wow, upea reissu varmaan.

Ja kyllä mullakin on kokemusta orjatyöstä

Mulla alkaa hiukan häämöttämään mielessä, että joskus tulevaisuudessa, kun on kokemusta kertynyt, niin voisi jotain koulutukseen liittyvää tehdä.

Onko sulla kuinka paksu märkkäri?
Houkuttelen sut vielä mukaan jollekin rantadyykille

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Löytyy riittävät - periaatteessa...

Mulla on oikeestaan kolme märkkärii: Lämpimään veteen on tosi kulunu 3-millinen (lämmin = noin 30 asteinen vesi, 25 on jo kylmää). Sit on sellanen tuplajutska (oli tarjouksessa ennen sitä talven 06 reissuu), 7mm pitkälahkeinen, ja päälle 5mm lyhyt hupulla. Mutta mulla ei oo sellasiä räpylöitä mihin sais bootseja alle - eikä mulla oo hanskoja...
Kyllä mä ens kesänä yritän sit Suomesta veteen. Ihan varmasti. Sitä varten mä ton paksun judanssin ostin!! Ja mun regukin on Din-venttiilillä eikä se thaikuissa käytetty yoke. Tarkoitus on koko ajan ollu, että mä jonain päivänä uskallan Suomessa veteen...

_________________
tli kesäkuntoon, osa I (joulun aikaan)

hahaa, kyllä me sulle räpylät ja hanskat kehitellään, 7+5mm märkkäri mullakin.

Ja mulla itseasiassa on sankaliitin regussa. Sain edullisesti käytetyn setin (pullo+regu+liivi+painovyö+pariköysi) kun yksi seura lopetti toimintansa.

Joku ilta dyykille

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Menossa marraskuussa Bahamalle, tarkoituksena suorittaa Padi OWD. Ennen käytännön osaa tehdään netissä teoriaopinnot e-learning-kurssilla.

_________________
"Jos ihminen jaksaa tarpeeksi pitkään syödä suositusten mukaan pelkkää kasvirasvaa, hän lakkaa ehkä joskus tuottamasta kovapahaeläinrasvaa ja muuttuu rypsiksi tai muuksi vihannekseksi." Traanitapiiri

Täällä yksi karppaava vapaasukeltaja ilmoittautuu!
Tarinani on lyhykäisesti tämä:
Aloitin laitesukeltamisen kurssin kautta vuonna 2000. Alkuun tuli sukelleltua aika paljon, pääosin Suomessa ja joku reissu Norjaankin tuli heitettyä (kuivapuvulla sentään). Pikkuhiljaa sitten laitesukellus väheni, alkoi kyllästyttää painavien laitteiden raahaaminen paikasta toiseen. Sitten sain tietää seuramme järjestämästä vapaasukelluskurssista (Aida*). Tuli mentyä kurssille mukaan ja "loppu onkin sitten historiaa" Eli vapaasukellus vei tytön mennessään. Suosittelen lämpimästi tätä "luomusukellukseksikin" kutsuttua lajia. Tosin nämä kotimaamme kylmät ja pimeät vedet ei aina niin hirveästi houkuttele. Kyllähän täältäkin hyviä paikkoja löytyy, valitettavan kaukana Helsingistä (jossa itse asun) tosin. Ainakaan mulla ei ole tiedossa alle tunnin matkan sisällä hyviä paikkoja. Vapaasukeltamassa onkin tullut käytyä muutamaan otteeseen Nizzassa ja Egyptissä.

Kerrohan ihmeessä lisää lajista, se on varmasti monelle hiukan hämärän peitossa. Ja itsellekin tulee ensimmäisenä mieleen vapaasukellusennätyksiä tekevät ja hallivuoroilla keuhkojaan kehittävät. Siis miten suomessa luonnossa harrastetaan vapaasukellusta?

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Ihan aluksi, vapaasukellusta ei koskaan pidä harrastaa yksin. Lajin ns. oikeat harrastajat ottavat turvallisuusasiat erittäin vakavasti ja treenaavat aina porukalla.

Jaaha, mitähän kertoisi... Vapaasukellusta harrastetaan Suomessa pitkälti samanlaisissa paikoissa kuin laitesukellustakin. Ongelmana usein se, ettei löydy tarpeeksi syvyyttä, siis jos aikoo treenata syvyyssukellusta. Tosin 10-15 m:n syvyydessäkin jo pääsee tekniikkaa harjoittelemaan, kun sukeltaa vajailla tai tyhjillä keuhkoilla. Ja "fiilistelysukellusta" voi tietty tehdä ihan muutaman metrin syvyydessä. Syvyyttä sukelletaan eri tavoin, räpylöillä tai ilman, köysiavusteisesti, kelkalla jne. Hallissa treenataan pituussukellusta (räpylällä tai ilman) ja staattista hengen pidätystä. Lisäksi voi kuivaharjoitella, eli pidättää hengitystä ihan vaikka tuolissa istuessa tai kävellessä.

Laitan tähän linkin yhteen venäläisen Natalia Molchanovan videon, toivottavasti toimii. Molchanova pitää tällä hetkellä hallussaan lähes kaikkia vapaasukelluslajien naisten maailman ennätyksiä.
http://www.youtube.com/watch?v=11y01hrpxWY

On pitänyt jo pitkään kysyä, mutta on vallan unohtunut eli käytetäänkö tuollaisia sammakkopotkuja paljon sukeltaessa, kun en koskaan, ennen noita linkkaamiasi YouTube-videoita, ole sellaisia nähnyt käytettävän? En siis itse ole koskaan laitesukeltanut pientä kokeilua lukuun ottamatta, mutta kaikenlaisia sukellukseen liittyviä televisio-ohjelmia seurannut yli 30 vuotta, joten siksi kysyn.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Kokenut sukeltaja ei ole veden alla urheilemassa. Siellä liikutaan mahdollisimman vähän ja rauhallisesti. Sukellus pyritään suunnittelemaan virtausten mukaiseksi (jos sellaisia on), ja muutenkaan tarkoitus ei ole uida pitkiä matkoja veden alla, vaan lilluskella pienellä alueella katselemassa mitä kaikkea löytyy. Esimerkiksi meikäläisen ilmankulutus on puolet-kolmannes aloittelijan ilmankulutuksesta, koska en juuri evääni (räpylääni) veden alla liikauta.

Potkut on toki hyvä harjoitella tehokkaiksi - joskus pitää veden alla toki liikkuakin. Jopa takaperin. Mutta kovaa meneminen ei ole mikään itseisarvo sukeltaessa. Tsemppii kurssiin - mahtava harrastus!!

_________________
tli kesäkuntoon, osa I (joulun aikaan)

Tuo vapaasukellusvideo on aivan mahtava, ei voi kuin ihmetellen ihailla

_________________
I sing the body electric. Walt Whitman
Liikuntaa harrastava ja ammatikseen toisia liikuttava elämäntapakarppi since 01/06.

Joo, siis erityisesti suomessa se on tärkeää, koska pohja pöllyää aina. Jossain koralli/hiekkapohjaisissa ei vastaavaa ongelmaa ole, joten ehkä siksi ei katsota yhtä tarpeelliseksi.

Suomessa varsinkin hylky- ja luolasukelluksilla on tärkeää, että myös perässä tulevilla on näkyvyyttä ja pohjasta tai hylyn pinnalta irtoaa "pölyä" vaikka se räpylä heilahtaisi metrinkin päässä.

Alkeiskurssilla käytiin vain ohimennen sammakkopotkut läpi, mutta tältä jatkokurssilta ei pääse läpi, ellei etene nimenomaan sammakkopotkuilla käytännössä aina ja joka tilanteessa.

On olemassa myös modifioitu saksipotku, joka tapahtuu jalat koulussa ja räpylänpohjat kohti pintaa.

Mulla sammakkopotkussa ei ole ongelmana vauhti tai liike, vaan yksinkertaisesti se, että mun ansiokkaasti telotut nilkat on niin jäykät, että tekee kipeää potkiessa (tosin jälkikäteen ei jalat kipuilleet, mitä kuulin kurssitovereilla tapahtuneen) mun ongelma siis on jotenkin nivelessä ja nivelsiteissä. Toivon ja uskon sen helpottavan säännöllisellä treenillä.

tässä suomalaisessa jääsukelluspätkässä näkee sammakkopotkut käytännössä

ja tässä sammakkoa jenkkityyliin

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

Kiitos, tämä selvensi. Ilmankos ei moisia ole juuri näkynyt, kun Cousteaut ja kumppanit eivät juuri Suomen sameissa vesissä sukeltele.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

Toisaalta saksipotkuilla saa vahinkoa aikaan koralleissa, että siinä mielessä olisi aiheellista muuallakin. Cousteaun tekniikat nyt olivat näin jälkiviisaasti hiukan kyseenalaisia muutenkin Nykyään mietitään ehkä muutamaan otteeseen, että sopiiko tutkimuksen nimissä räjäytellä kaloja hengilta dynamiitilla

_________________
We can never obtain peace in the outer world until we make peace with ourselves.
-Dalai Lama

No juu, tuo Cousteau nyt tuli vaan ekana mieleen. On niitä muitakin sukeltelijoita tullut katseltua. En tosin ole tuollaista kalojen räjäyttelyä nähnyt hänenkään ohjelmissaan.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

En sano harrastavani, mutta olen kyllä kokeillut erilaisia sukellusmuotoja ja niistä kovasti nauttinut. Ja ihan, ihan varmasti menen sukelluskurssille! Kun siis olen siinä kunnossa, että sukelluspuku mahtuu päälle.

_________________
Katen Kaamoskarppaussivut