karppaus.info

Samoissa mennään kettris , sillä saldolleni voi laskea tällepäivälle 500m yhtämittaista hökkäämistä ja 4 kpl muutaman sadan metrin pätkää. Meni kyllä sillalailla överiksi, että oksetti pahasti, kun pääsin kotiin. Oli vissiin liian hyvää musiikkia, kun unohdin kropan kuuntelun kokonaan .

Mutta ensikerralla jaksaa taas enempi, ennen oksennusrajaa .

mina tanaan kuusi kilsaa 40 minuutissa, mutta kavelin useasti valilla.

En osaa juosta vastatuuleen vaan se saa aina hyytymaan. Nikseja?

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.
(Dr Vince Quas)

Jaa-hans...tässä onkin sitten laji joka ei ole innostanut minua koskaan. Nuorempana juoksin tosin pallon perässä (oli syy miksi juosta, heh), mutta tuo pelkkä juokseminen tuottaa kyllä ylitsepääsemätöntä tuskaa -pääkopassa varsinkin. Miten te saatte itsenne motivoitumaan?

Olen kokeillut juoksemista useastikin vuosien varrella ja aina sama juttu. Kunto on vaihdellut hyvästä huonoon. Kun aloitan juoksemisen niin aluksi kaikki jees mutta sitten kun alkaa vähän jalat tuntuun raskailta ja henki vähän ahdistuu ja metallin maku nousee suuhun alkaa päässä viiraan. Yritän tuskissani katsoa jotain kiintopistettä et tuonne juostaan ja sit jatketaan hetki kävelten... Ja plääh. Kiinnostus katoaa heti eikä tee yhtään mieli lenkille lähteä juosten. Kävely on ollut tähän asti se josta olen pitänyt. Nyt olisi sauvatkin odottelemassa.

Mutta kertokaahan juoksijat vinkkejä josko meikäläinen vaikka joskus innostuisikin.

Minulla tärkein tekijä juostessa on oikeanlainen musiikki (lue raskas ) Mulla on erikseen i-podissa juoksu-kansio joka pamahtaa aina soimaan, muuten ei kyllä tulisi mitään.

Toinen asia joka on tosi tärkeä on se että osaa mennä tarpeeksi hitaasti, jos tuntuu pahalta niin vautia on ollut liikaa. Tarkoittaa sitten sitä, että vastatuuleen tai mäkeen mennään niin, että mummot painelevat kevyesti ohi kävelysauvoilla

Pimpuliina pääsi villakoiran ytimeen. ihan näin aloitteljana voin sanoa, että tarpeeksi hiljaa juokseminen on ongelma, itsekin sitä tässä vasta harjoittelen. Viime lenkillä ei vielä oikein onnistunut, mutta ehkä heti jo seuraavalla . Se musiikki tulee heti seuraavana, kun korvissa soi, ei se oma huohotus niin kuulu.

Ahaa, no siinähän se juju voikin piileä. Tuo ajatusten pois vieminen juoksemisesta. Tietysti tuo musiikki kovalla ja lujaa ei tullut het mieleen kun silloin aikoinaan oli vain nuo korvalappustereot käytössä (joo-o antiikkia, antiikkia..paljastaa kuin kauan meitsin juoksuyrityksistä onkin aikaa ) , jotka kyllä alkoi heti jurnuttamaan juostessa.

Niin ja tuo tahti on varmaan ollut yksi pahimmista kompastuskivistä myös...

Eipäs tässä muuta kun sitten kokeilemaan miehen i-podia, koskaan ei pidä sanoa ei koskaan

Kiitos vinkeistä

Mun mielestä juoksu on aina ollut kivaa, niin ei ole motivaatio ongelmia tullut. Toisaalta en ole koskaan ehtynyt kyllästymäänkään, ennenkuin jalat tosahtaa...

Mutta samalla linjalla menen kuin aiemmatkin vastanneet, tarpeeksi hitaasti, sillä mä en harrasta mitään mikä ei ole kivaa. Toki itsensä aina välillä pitää voittaa, ja hiki tulla, mutta en oksennusrajalle juokse Musaa ei ole mukana, kun mukana on yleensä koira, ja pitää seurata autojen tuloa takaakin päin.

_________________
Kapinallinen Ensirakastaja Tunteellinen Tryffelinkerääjä ja Riittävästi Inhimillinen Sohvaperuna

Ajatuksissa on usein käynyt hölkkäämisen aloittaminen, talvella aloitin jo mutten muista mistä syystä se jäi... 15 vuotta sitten meni Naisten kymppi useampaan kertaan ja koko matka juosten, vaan eipä enää mene.
Kunto on tosin hyvä, olen hiihtänyt ja pyöräillyt paljon, mutta aina juoksemista aloittaessa etureidet kipeytyvät. Se menee sitten ohi kun on useammalla lenkillä käynyt. Pitäisköhän tämän ketjun innoittamana kipaista se eka lenkki...

_________________
"Jos ihminen jaksaa tarpeeksi pitkään syödä suositusten mukaan pelkkää kasvirasvaa, hän lakkaa ehkä joskus tuottamasta kovapahaeläinrasvaa ja muuttuu rypsiksi tai muuksi vihannekseksi." Traanitapiiri

Minulle juoksu on meditaatiota (keskity hengityksen seuraamiseen) ja aikaa pois lasten seurasta ja olla yksin.

_________________
Lean body mass is me, fat is ON me.

(Dr Vince Quas)

NÄIN mulla kans

_________________
Motto: Ei ole koskaan liian myöhäistä

Juu ei minunkaan ole tarkoitus, ihan vahinko oli . Sitten kun homman oppii, voisi kokeilla tuota hiljaisuudessa juoksemista. Mutta toistaiseksi on vielä korvissa soitava jotakin muuta raskasta, kun oma hengitys.

Marakatti!

Olen juurikin samassa tilanteessa.

Syksyllä jo, kun aloitin IISON painonpudotusurakkani, yksi tärkeimmistä tavoitteistani oli myös päästä sellaiseen kuntoon, että voin vielä juosta. Aloitin sauvakävelylenkeillä, talvella hiihdolla ja nyt kävelyhölkällä ja rullaluistelulla.

Aloitin juoksu-kävelyn nyt kevätpuolella, kun painoa on jo hiukan lähtenyt. Juoksen noin puoli kilometria kerrallaan ja kävelen välissä yhteensä 5-7 km. Rankka tavoite olisi pystyä elokuussa tekemään kymmenen kilsan lenkki. Ongelmani on lonkat, jotka kipeytyvät juoksemisesta. Siksi haen sivussa aerobista kuntoa tällä hetkellä rullaluistelusta, lonkkia säästääkseni.

Pitäisi hankkia kunnon kengät ja uudet rullaluistimet, kunhan vain kotirouvan sapattivapaakukkarosta löytyy tarvittavat killingit.

Jee lisää porukkaa. Paukka, 10 kilsaa kuulostaa toisi paljolta meikäläisen korviin, mulla on tavoitteena pystyä juoksemaan 20 min yhteen menoon tuonne elokuulle mennessä. Mutta eipä meikäläisen lenkkimäärätkään kovin huimat ole, sillä olen budjetoinut yksinäni ulkona juoksentelulle noin tunnin viikossa.
Tsemppiä meille!

Tavoite on kova. Olen kuitenkin armollinen itselleni, jos lonkat estävät harjoittelun juoksemalla. Sitten otetaan korvaava suoritus... vaikka nelkyt kilsaa rulliksilla.

Tsemppiä meille!

Meikä muutti pururadan viereen

_________________
Kapinallinen Ensirakastaja Tunteellinen Tryffelinkerääjä ja Riittävästi Inhimillinen Sohvaperuna

Hienoa , kohta nähdään oliko siitä mitään apua

_________________
Niinhän se on että jokaista maailmassa. Joku toinen voi pitää omituisena. Silloin kannattaa liittyä kerhoon tähän. Meitä ei olekaan aivan vähän.
-Röllipeikko-

Vielä ei ole ehtinyt kertaakaan kunnon lenkille. Mutta ehkä tämä tästä rutinoituu.

_________________
Kapinallinen Ensirakastaja Tunteellinen Tryffelinkerääjä ja Riittävästi Inhimillinen Sohvaperuna

Joopa joo .

Mutta MINÄ sen sijaan kävin lenkillä ja jaksoin ennen voittamattomana pitämäni mäen ihan ylös asti! Muutenkin piti oikein pidätellä, ettei tulisi liikaa rehkittyä kerralla.

Juostu aika lasketaan biiseissä ja tällä kertaa tahti on, että kaksi juostaan ja yksi kävellään. Kokonaismatka siis (vaivaiset) 3 km.

Muoks. Piti vielä sanomani, että ensimmäistä kertaa ymmärrän, miten ihmiset tulevat juoksusta riippuvaiseksi... On sitä hetken ihan pöllyssä ja velatkin tuntuvat saatavilta .

_________________
Niinhän se on että jokaista maailmassa. Joku toinen voi pitää omituisena. Silloin kannattaa liittyä kerhoon tähän. Meitä ei olekaan aivan vähän.
-Röllipeikko-

Hitto kun olis päästävä lenkille. Mutta milloin? Aamulla lapsi hoitoon ja töihin, sitten lapsi hoidosta ja kotiin. Pitääkö mun palkata lastenhoitaja että pääsen kirmailemaan kuin aropupu? Mies asuu siis tämän kuun ajan eri osotteessa, joten siksi näitä lapsen hoito-ongelmia... Pyörän ostan pojalle heti kun tulee palkka, jos se vaikka oppisi sitä polkemaan, niin päästäisiin pidemmille ja vähän reippaammille lenkeille.

_________________
Kapinallinen Ensirakastaja Tunteellinen Tryffelinkerääjä ja Riittävästi Inhimillinen Sohvaperuna

Heips!
Täällä kanssa yksi juoksuun hurahtanut!
Oon aina tykännyt liikunnasta, mutta juokseminen on ollu mulle SE akilleen kantapää..kunnes ennen vappua mun hyvä ystävä, jota en ollut vuoteen nähnyt, oli meillä kylässä, ja kertoi, että on juossut jo puoli vuotta, ja pystyy tekemään tunnin lenkkejä. mun oli pakko kokeilla seuraavana päivänä, jaksanko juosta yhtään..ja hei, 5.5 km meni 36:een minuuttiin, ja juoksin koko matkan! Olin kuin puulla päähän lyöty! Piileviä kykyjä ja kuntoa löytyi, vaikka olen laiskotellut melkein vuoden!

Nyt sitten pitää vähän jarrutella, ettei ihan alvariinsa olis ravaamassa, mutta on se upea fiilis!
Tavoitteena olis ensi keväänä juosta jossain tapahtumassa, en nyt ihan puoli maratonia uskalla haaveilla, mut kymppi ainaski!
Olipa kiva ku löytyi samoin ajattelwvia täältä karppilammikostakin!
-KK-