karppaus.info

Mitenkäs karppimamat käsittelevät jälkikasvunsa eroahdistusta?

Meillä on nyt 1v3kk ikäinen poika, jolla on pari kuukautta ollut niin hirveä eroahdistus että pää hajoaa (äidin!). Isin kanssa touhuaminen sujuu hienosti, mutta jos olen edes samassa huoneessa pojan kaikki huomio keskittyy minuun. Ja tietysti kaksin kotona ollessamme touhut ovat sitä että yritän tehdä jotain jolloin poitsu hermostuu heti. Otan hänet yleensä heti syliin jolloin hän rauhoittuu. Sitten yritän taas jatkaa hommia, jolloin sama toistuu...vaikka sata kertaa. Ja jos en ota syliin, lähtee kierrokset lapasesta kahdessa sekunnissa. Oon joskus joutunut "huudattamaan" että oon saanu ruuan tehtyä eikä se kyllä ole kivaa. Huutoa piisaa niin kauan että pääsee syliin.

Ahdistus on pahentunut pikkuhiljaa niin että nykyään en saa ennen niin helposti nukahtavaa lasta ollenkaan päiväunille ja huonosti myöskään yöunille. Huutaa vaan kädet ojossa sängyssään. Syliin kun otan niin nukahtaa heti, mutta jos yritän laskea sänkyynsä huuto alkaa taas. Myöskään vaunuihin en saa häntä nukkumaan. Auto on ainoa johon helposti nukahtaa. Isänsä saa hänet nukkumaan ihan hetkessä ja ilman mitään ongelmia (kuten minäkin ennen).

Oon yrittäny netistä etsiä neuvoja huonolla menestyksellä eikä meidän neuvolasta kyllä ole mitään apua tähänkään asiaan. Jotenka kokemuksia aiheesta ja neuvoja otetaan enemmän kuin mielellään vastaan!

J on vasta nelikuinen ja meillä on tuota samaa ilmassa. Mitään en saa tehtyä, kun väninä alkaa heti. Ja meillä alkaa olla tosissaan likaista ja sotkuista täällä. Ja tuo nukkumaanmeno on mennyt nyt ihan mahdottomaksi. Toivottavasti tää on vaan joku vaihe.

Ainahan noilla on jokin vaihe menossa.

Itse olen välillä tehnyt niin että olen laittanut pojan Manducassa selkään. Pienempänä pidin häntä paljon kantoliinassa. Nyt pojalla on painoa jo reilut 12kg joten ei sitä koko päivää jaksa selässäänkään kantaa.

Aamulehdessä oli juuri tänään juttu läheisyyden antamisesta lapselle ja siitä mitä sen puute aiheuttaa. Tuntuu että noin pienelle on kuitenkin aina vastattava siihen itkuun.

Minä kantelen tuota liinassa. Mutta mulla tuppaa ristiselkä kipeytymään tuosta liinassa kantelusta, niin oon sitä vähentänyt ja jäinkin miettimään, että johtuiskohan noi väninät nyt siitä. Äsken nukkui aamupäikkärinsä liinassa ja en tosiaan ole antanut nukkua liinassa ainakaan pariin viikkoon, oon aina nukahdettua siirtänyt sänkyyn. Jos tää ei nyt mielestään saa syliä tarpeeksi?