karppaus.info

Kylläpäs Karpaasi pamautti hienon tekstin, hyvä hyvä!



Kiitos.

_________________
Enemmän ja vähemmän ketoilua vuodesta 2006.

Aamukahvin aikaan on hyvä kokeilla vieroitusoireita. Tupakoivistahan nykyään varmaan ainakin 90% juo kahvin sisällä ja menee sitten tupakalle vaikkapa parvekkeelle. Testi voidaan suorittaa niin, että luetaan vaikka karppipalstaa tuon kahvin jälkeen 10 minuuttia. 10 minuutin jälkeen huomataan, että tupakka unohtui. Todennäköisesti se unohtui parikin kertaa, mutta mitään paniikkia ei tullut. Panikki tulee vasta, kun päätät lopettaa, tai tupakat ovat loppuneet. Itse nikotiiniriippuvuus on juuri tuota pientä ja lähes harmitonta aaltoliikettä. Kun psyykkaus on hyvin onnistunut, tuolla nikkiksellä voi vaikka leikkiä.

Muutamassa päivässä nikkis on vaimentunut ainoastaan pieneksi häivähdykseksi ja kolmessa viikossa poistunut kokonaan, sen jälkeen kaikki on mielikuvasotaa. Sen jälkeen tupakan himo on harhaa, ei todellista. Nikkis on hyvin helppo siirtää sivuun. Kassajonossa se häviää, kun katsoo lehden kannen otsikoita tai vaikka kyttää kevyttuotteita kannssaihmisten kärryistä. Tätä tupakoivakin joutuu ajattelemattakin päivittäin tekemään. Mielikuvien murtaminen on se vaikea juttu.

Purukumilla tämä kuvio muuttuu niin, että kolmen viikon jälkeen olet vieläkin alussa. Nikotiiniriippuvaisuus ei katoa, vaan alat tappamaan mielikuvitusta. Se voi olla vuosien työ. Toki se onnistuu usein niinkin. Jotkut jäävät tupakkakoukkuun ilman savukkeita, mikä on inhottavaa sekin. Mielikuvat eivät muutu ja koetaan menetetyn jotain tärkeää, jopa osa identiteettiä. Tätä vastentahtoista lopettamista (kärsimystä) kestetään sitten yksilöllinen määrä aikaa. Iloa ei tule, vaan se siirtyy kuin sateenkaaren toinen pää.

Miksi sitten tällainen saarna? Mielikuvien vastapropagandaa se on. Tämän voi tehdä itse itselleenkin, mutta ensin pitää tuntea ja tietää mitä tehdä ja erottaa nikotiiniriippuvuus mainoksesta ja mielikuvasta.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

14vrk tupakoimattomana laastareilla. En usko pätkääkään nikotiininkorvaushoitoihin, mutta perheen turvallisuuden vuoksi pakko jotain käyttää. Toivon viimeinkin pääseväni vapaaksi 18,5v jatkuneesta orjuudesta Allen Carr'in opeilla (joka ei myöskään usko korvaushoitoihin... )

Alkuvuodesta olin 3,5kk polttamatta (+6kg kertyi ylimääräistä tuosta yrityksestä ja ne ovat edelleen kannettavana vaikka olenkin ns. normaalipainoinen edelleen), kunnes taas kerran sorruin. En ole juuri yrittänytkään lopettaa aiemmin paitsi raskausaikana, jolloin sain tiputettua 5kpl/vrk:een (totaalikieltäytyminen aiheutti hirveää paniikkia ja stressiä). Ennen toista muksu maksoin 300e psykologille hypnoosihoidosta vaan sekään ei toiminut, kun edelleen pääkoppa sanoi, että jostain joutuu luopumaan... Totuushan on se, että tarkoitus on päästä vapaaksi ei luopua jostain.

Jospa tämä tästä. En halua panna perhettäni ja itseäni kovin monta kertaa läpi sellaista helvettiä missä olemme eläneet jo yli vuoden, kun olen yrittänyt jatkuvasti lopettaa ja aina sortunut...

_________________
-m-

Sepä se. Onnistuu helposti, voithan toki polttaa koska tahansa mutta et polta nyt. Näin voi homman ajatella, olet jo vahvoilla. Monilla toinen viikko on vaikea, Sinä pääsit sen yli.


Karpaasille lisäkiitokset, erinomaista tekstiä. Onhan tuo bisnes niin läpinäkyvää kun kaupan kassalla on röökit vasemmalla ja purkat oikealla, huh huh.

_________________
Enemmän ja vähemmän ketoilua vuodesta 2006.

Lopetusta ei tosiaankaan rahalla saa. Hypnoosilla voitaisiin poistaa mielikuvia, mutta käsittääkseni hypnoosia antavat keskittyvät vieroitusoireiden lievittämiseen, eli väärään päähän. Vieroistusoireet eivät ole kenenkään lopettamisen este, koska ne ovat niin vähäisiä. Jokainen korvauksetta kolme viikkoa polttamatta ollut tietää, ettei himo lopu siihen ja jokainen korvausta käyttänyt kärsii jo ensimmäisenä päivänä, vaikka nikotiinia on veressä reilusti yli vieroitustarpeen. Varsinaiset vieroitusoireet eivät voi olla kummassakaan tapauksessa syyllisiä lopettamisen vaikeuteen ja silti asiantuntijat niitä hoitavat.

Hypnoosikaan ei auta, jos oljenkorsia halutaan pitää yllä. Hypnoosi auttaa varmasti, jos oljenkorsista haluaa luopua aidosti ja ilman epäilyä. Mutta tällöin hypnoosi on tarpeeton ja enintään marginaalinen tuki. Siitä myös voi olla se haitta, että siihen luottaa ja oljenkorsia jääkin. Epäonnistuminen voidaan helposti kanavoida hypnoosin syyksi ja tupakka antaa henkisen turvan taas vuosiksi.

Pari vuotta sitten oli buumi, jolla naisten sikarin poltto oli trendikästä. Tämä oli oikein hyvä tempaus saada lopettamisaikeisille naisille oljenkorsi lisää. Tänään näin pikkusikaria polttavan elegantin oloisen naisen. Kaikesta saattoi päätellä, että hänkin oli polttanut teinistä alkaen ja häpesi tupakointiaan. Oljenkorreksi hän oli ottanut trendikkääksi mainostetun sikarin. Näin tämäkin nainen sai pysyttyä oven savuisella puolella. Sikarin, piipun tai minkä tahansa polttaminen on aivan samaa riippuvuutta, kuin karvapersesätkänkin. Sikarin ja piipun savu vaan on paljon pahemman makuista, eikä kukaan voi niillä tupakointia aloittaa.

Moni polttaja vannoo varmasti, ettei sätkää ala käärimään, vaan kummasti sätkäkin kääriytyy, kun vaihtoehtoina ovat olla ilman, tai polttaa sätkä. Tämä kaikki vielä ihan turhaan, koska nikotiiniriippuvuus ei ole voimakas.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Joku mode voisi siirtää tästä ketjusta vaikka tuosta mun pitkästä kirjoituksesta alkaen jonnekin, missä kaikki halukkaat lukijat löytävät tämän. Ooteetahan tämä on, mutta ehkä joku hitaammin kehittyvä osio olisi parempi. pliis.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Miksei.

Ajattelin kuitenkin jo että mikäli saadaan "Savukalat" niin noista tulee sticky, jos sopii. Mahtava intro aiheeseen jonka kanssa monet tuskailevat -turhaan.

_________________
Enemmän ja vähemmän ketoilua vuodesta 2006.

Kiteytit Karpaasi monta ajatustani

Tämän vuoden alussa onnistuin lopettamaan tupakoinnin lääkityksellä. Sitä mukaa kun aikaa kului, huomasin kuinka aikaa on niin paljon enemmän, olo oli hyvä. Usein tylsässä hetkessä tuli ajatelleeksi kuinka ennenvanhaan olisi nyt käynyt savuilla ja sitten hymyilitti ajatus kun ei tarvinnutkaan mennä. Sai istua juuri siinä ja olla

Kesäkuun aikana sitten sorruin syistä joita en ala nyt kertomaan, mutta sitä mukaan kun tässä aika kuluu, v****s taas kasvaa. Mieheni aloitti samoista syistä, lakkoiltuaan yli 3vuotta.... Tiedän menneeni jo rajan yli, olen taas täysin riippuvainen. Nyt tunnistan paremmin mieliteon ja riippuvuuden tässäkin asiassa.

Säästelen tässä taas rahaa jotta voin maksaa uuden kuurin. (Korvaushoito ei toimi, kokeiltu on monta kertaa...) Se on joka centin arvoinen, sääli vain että se kerralla kirpaisee aika lailla.

Motivaationi on erittäin korkealla. Tuoreessa muistissa on miten hyvältä tuntuu olla ilman.

Savukalat ihan perustettuna klubina olisi todella hieno! Kannatan ajatusta koko sydämelläni

Greeny. Oikeasti kukaan ei tarvitse mitään kuuria. Vieroitusoireita kuuri ei peitä mitenkään. Parhaan säästönkin saat, kun mietit kaikki syyt polttamiseesi ihan itseksesi ja sitten lopetat ja naurat niille vieroitusoireille. Tuo kuuriin säästäminenkin on yksi oljenkorsi lisää noihin tekosyihin.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

En näe asiaa noin. Vaikka kunnioitankin mielipidettäsi, useinmiten olen itsekin sitä mieltä että elämä on vain valintoja.
Ehkä tahdonvoimani ei ole tarpeeksi vahva. Nimenomaan ne fyysiset vieroitusoireet käyvät minulla niin vahvoiksi että taivun, olkoonkin että henkinen riippuvuus käynnistää fyysiset oireet. Lääke tehosi minulla niin hyvin että fyysisiä oireita en tuntenut ja mielihalu tupakkaan katosi.

Taistelin siis oikeastaan vain tapaa vastaan, tilanteet joissa olin tottunut lähtemään ulos.
Pääsin siis helpolla, mutta miksi ei saisi? Menen ehkä siitä mistä aita on matalin, mutta tulos tulee olemaan sama ja säästän läheiseni monelta pahalta.

Haluan kumota myös tuon säästämis-jutun. Minulla on takaraja, päivämäärä, jolloin soitan ja varaan ajan lääkäriin, oli tilanne mikä tahansa. Lisäksi takaa löytyy "sponsori", joka maksaa loput jos raha ei ole koossa, mutta siihen tuskin joudutaan

Oljenkorsia en siis myönnä. Lopettaminen tulee tapahtumaan. Mutta en yksinkertaisesti kykene siihen pelkällä päätöksellä tai korvaushoidolla.
Tällähetkellä olen erittäin tietoinen miksi menin sortumaan uudestaan ja tiedän että mikään niistä ei ole syy jatkaa tätä edelleen.

Kaikkia tupakastairtiyrittäjiä kunnioittaen ja heidän tunteensa tietäen. Itse kymmenien vuosien ajan tupakoinut, siitä yrittänyt irti kaikilla mahdollisilla tuntemillani konsteilla, hirttoköysi olisi ollut seuraava jos en olisi löytänyt ratkaisua.

Olen siis varmaan jo monesti kertonut täällä, miten tupakka jätti minut. Etten peräti tässäkin ketjussa. Lähes kaikki konstit kokeilleena, vuosien taistelujen jälkeen se vain tapahtui. Tosin tarvitsin siihen hypnoterapiaa, mutta se kannatti. Ja vahvisti ajatusta siitä, että riippuvuudet voi jättää taakseen, ajatuksen voimalla. Ne paljon puhutut vieroitusoireet hoituivat (silloin harvoin kun niitä tuli) pienellä kävelylenkillä, kun ei ollut käytössä edes nettiä jonka ääreen unohtua toviksi....

Kävin kolmena perättäisenä päivänä terapeutilla, yksi tunti per päivä. Viimeisen savukkeeni poltin Kaisaniemenkadun porttikongissa vuonna 1997. Rahaa tuohon irtipäästämisoperaatioon meni 900 markkaa. En ole sinne menemistä katunut, enkä sen jälkeen polttanut. Vaikka minut kyllä leimattiin lähes hulluksi, kun tuollaiseen menetelmään turvauduin. Nyt voin ihan rauhassa olla hörhökarppi, sillä kaikkien minulle nauraneiden yllätykseksi se toimi! Hupsis! Ensi vuonna tulee kymmenes vuosi täyteen!

Nykyään riippuvuuksia hoidetaan lääkkeillä, jotka aiheuttavat taas uusia riippuvuuksia.

Toivoa on, jokaisella. Ja konstit löytyvät, kun niiden aika on. Joskus joutuu olosuhteiden pakosta vähän vauhdittamaan kehitystä...

Greenylle ja muille kiinnostuneille.

"Kiteytit Karpaasi monta ajatustani "
-Vaikka et edes lukenut juttuani.

"Usein tylsässä hetkessä tuli ajatelleeksi kuinka ennenvanhaan olisi nyt käynyt savuilla ja sitten hymyilitti ajatus kun ei tarvinnutkaan mennä. Sai istua juuri siinä ja olla"
Ettet kuitenkin olisi vähän kaivannut niitä vanhoja aikoja?

"Kesäkuun aikana sitten sorruin syistä joita en ala nyt kertomaan, mutta sitä mukaan kun tässä aika kuluu, v****s taas kasvaa. Mieheni aloitti samoista syistä, lakkoiltuaan yli 3vuotta."

Murhetta on varmasti ollut, enkä halua tietty vähätellä niitä, mutta tässä paistaa hyvä oljenkorsi kahdelta tupakoivalta. Kun tulee riittävän suuri vastoinkäyminen, turvaudutaan tupakkaan. Tätä hetkeä odotetaan, että kärsimys loppuisi. Tupakka ei poista murhetta, vaan tuo niitä lisää.

"Ehkä tahdonvoimani ei ole tarpeeksi vahva."
Tässä on oljenkorsi. Tällainen takaportti on tupakoivalle hyvä olla olemassa, ettei vaan tarvitse lopettaa oikeasti.

"Taistelin siis oikeastaan vain tapaa vastaan"
Tupakointi ei ole tapa. Jos tupakointi olisi tapa, voisit imeä ulkona peukaloa.

"Menen ehkä siitä mistä aita on matalin, mutta tulos tulee olemaan sama"
Menet juuri kärsimysten tielle. Lääkekuuri loppuu aikanaan, olet sillä päässyt nikotiiniriippuvuudesta, mutta muutamia oljenkorsia jää tupakalle.

"ja säästän läheiseni monelta pahalta."
Oljenkorsi tämäkin marttyyriasenne. Et halua luopua vapaaehtoisesti, vaan pakon edessä. Tämä tietää pitkää kärsimystä.



Otetaas pieni treeni tälle aamulle.

Greeny. Kun luit tätä mun hyvin inhottavaa kirjoitusta nousi sinulle tunnekuohu ja teki mieli tupakkaa. Luultavasti ennen vastaustasi poltatkin. Tuo "hermosavu" ei ole nikotiiniriippuvuutta, vaan mielikuva siitä, että tupakka auttaa hermoiluun, vaikka oikeasti se aiheuttaa sitä.

Kun suraava tuollainen tunnekuohu tulee, seuraa muutama minuutti ja huomaat, että "nikkis" menee ohi parissa hetkessä. Mikään lääke ei auta tuohon aikaan.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Voi itku sun kanssas, Karpaasi!
Olisipa elämä noin helppoa! Mutta kun se nyt vaan ei ole, mutta luulen että mikään selittely ei taida mennä sinulle läpi?!
Lopettaminen varmasti onnistuisi jos olisit täällä murisemassa aina kun tekisin lähtöä nurkalle... Narkki se on tupakkariippuvainenkin, tupakin takiakin voi yltää kummiin suorituksiin.

Ja vaikka tarkoitusperäsi ovat varmasti hyvät, sillä muuten et varmaan viitsi tähän keskusteluun edes ottaa osaa, niin tuo ei vain toimi. Ei minulla!!!
Ja tuona aikana ennen kuin sorruin uudestaan, ilo siitä että ei tarvinnut lähteä ulos tai ostaa sitä askia, oli aitoa riemua omasta onnistumisesta! Kun yksinkertaisesti ei tehnyt mieli! Ja myönnän välillä kaipaneenikin niitä aikoja, eihän kyseessä muuten olisi ollut riippuvuus.

Ja tupakointi on myös tapa! Tupakointisija alkaa jossain vaiheessa elämään ennakoiden. Pitää poltaa yksi tupakka nyt kun sitten en voi...
Koetetaan vältää kokonaan oireiden tuloa, jotta olo olisi mahdollisimman hyvä. Kun lopettaessa vieroitusoireista päästään, tapa on jäljellä. Sitä ajattelematta toimii tutulla tavalla ja se on tietoisesti osattava lopettaa.

Lääkekuuri tosiaan loppuu aikanaan, muuta tarkoitusta en siltä haluakkaan kuin että pääsen pahimmista vieroitusoireista! Tiedän selviäväni jatkostaEnkä edelleenkään myönnä yhtään oljenkortta! Kun pääsen pahimman yli, olen valmis jatkamaan omillani.

Ja jotta me ei aleta täällä täysin tappelemaan niin myönnän että olet monessa asiassa oikeassa ja olen samaa mieltä. Näitä sanomisia täällä voi väännellä loputtomiin ja jokainen ymmärtää tavallaan ja tulkitsee ne tavallaan. Loppujen lopuksi yritän varmaan saada sinut myöntämään että kaikki ihmiset eivät pysty lopettamaan ilman ulkopuolista apua, Zybanin, hypnoosin tai korvaushoidon tms.
Olkoon ne oljenkorsia johon hukkuva tarttuu. Joskus ne ovat ainoat jotka pitävät pinnalla... Sillä meillä ei olisi tätä ongelmaa jollei joillakin ihmisillä kasvaisi riippuvuus niin suureksi että siihen haetaan ulkopuolista apua.

"luulen että mikään selittely ei taida mennä sinulle läpi?! "

Kirjoitin jo tuossa pitkässä jutussa, että tupakoitsija selittää vaikka jokaisen röökinsä tarpeellisuuden. Yksikään rööki ei ole tarpeellinen.

"Ja tupakointi on myös tapa! Tupakointisija alkaa jossain vaiheessa elämään ennakoiden. Pitää poltaa yksi tupakka nyt kun sitten en voi... "

Nuo kolme pistettä kertovat luopumisen tuskasta ja symbolisoivat jälleennäkemistä, vai?

Lääkekuuri tosiaan loppuu aikanaan, muuta tarkoitusta en siltä haluakkaan kuin että pääsen pahimmista vieroitusoireista!

Joka päivä kaupan jonossa, puhelimessa, ruokalassa jne. kärsit vieroitusoireet, eikä niistä tule sinulle ongelmaa, koska ne ovat mitättömiä. Ne suuret ongelmat johtuvat vain ja ainoastaan mielikuvista ja niitä ei voi lääkitä, koska ne eivät ole todellisia. Näistä pääset vain, jollet halua polttaa.

"Loppujen lopuksi yritän varmaan saada sinut myöntämään että kaikki ihmiset eivät pysty lopettamaan ilman ulkopuolista apua, Zybanin, tai korvaushoidon tms."

Nämä ihmiset pystyvät lopettamaan näistä huolimatta, mutta se vaatii kovia kärsimyksiä

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Karpaasin tyyli nyt on hieman hyökkäävä, ei se mitään. Olen muuten samaa mieltä mutta tuo "tupakointi ei ole tapa" ei mielestäni oikein istu. Pinttyneitä tapoja on helkkarin vaikea kitkeä pois. Mikähän siihen nyt oikea sana sitten olisi... hmm?

Mutta minusta on aivan sama millä keinolla ihminen lopettaa tupakoinnin. Itse en halunnut mitään uutta riesaa joten minun "korvaushoitoni" oli lisääntynyt viinin tissuttelu, jonkin aikaa.

Entinen esimieheni, osastonhoitaja mielisairaalan turvaosastolla, on myös hypnoositerapeutti. Kerroin hänelle lopetuksestani ja kysyin hypnoosista, hän sanoi että joillekin se auttaa, joillekin ei. Itse hän polttaa edelleen...


Näin muuten viime viikolla unta että poltin vahingossa, ihan huomaamattani vaan laitoin tupakin suuhun ja sytytin sen puhuessani niitä,näitä. Täysin suunnittelematon teko, tapa... No, tumppasin sen saman tien enkä unessakaan ottanut ihmeempää pulttia. Erikoista hommaa.

_________________
Enemmän ja vähemmän ketoilua vuodesta 2006.

Miksi siis kärsiä jos voi päästä helpommallakin? Eikö ole sama miten lopettaa jos kerran lopettaa?

Ja kyllä se on luopumisen tuskaa ja ennakointi saattaa symbolisoida jälleennäkemistä. Enimpiin oireisiin tosiaan auttaa tieto siitä että kohta voi sytyttää ja oireet livenevät/ häviävät mielikuvilla.

Minä en halua polttaa, en halua kärsiä. Haluan elää elämääni mukavasti. Eikös jokainen?

Hmmmm... En tiedä enään mitä sanoa kun periaatteessa olen samaa mieltä kaikesta muusta paitsi noista avuista.

Tai joo, otan haasteen vastaan
Alkaen juuri nyt!

En siis ryhdy tähän todistaakseni kummankaan "oikeellisuutta", vaan puhtaasta mielenkiinnosta. -perästä luuluu

Minä tiedän älyttömän hyvin, mitä te tuolla tavan puolustamisella tarkoitatte. Tapa on selitys aloittaa lakon jälkeen uudestaan. Tupakointi ei ole tapa, vaan se on riippuvuus. Tapa voidaan korjata ilman vieroitusoireita tai kärsimystä.

Psyykkinen riippuvuus voisi olla sitten se "tapa", jota ajatte takaa. Psyykkinen riippuvuus on purettavissa, vain purkamalla se, eli muuttamalla tupakkaa puoltavat mielikuvat. Jos tupakointi olisi tapa, ei tupakointiin liittyisi mielitekoja. Silloin pitäisi katsoa kellosta tupakointiaika. Tupakka aiheuttaa tarpeen tupakoida, ei tapa.

Niin kauan kuin näemme itsemme siinä mielikuvassa, jossa tupakka on jotenkin osa identiteettiämme, ollaan kärsimysten tiellä. Silloin tehdään urheilutapahtumaa ja lasketaan tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, vuosia, aina siihen asti kunnes on urheiltu itsemme näännyksiin. Jokaisen Lontoon maratonin voittaa joku ja kaikki muut eivät voita. Hyvin monet tekevät ennätyksiään ja iloitsevat siitä.

Kaikenlainen pakeneminen vieroitusoireita, joita oikeasti ei ole juuri olemassa on kärsimystä ja illuusiota siitä, että kärsimyksen jälkeen koittaa vapaus. Mutta näin se ei vaan ole, niin kauan kuin tupakasta joudutaan luopumaan.

_________________
http://www.youtube.com/watch?v=z8tl2GSNxpo
KILO LÄSKIÄ ON ÄMPÄRILLINEN KUSTA.

Karpaasi on aivan selvästi lukenut Allen Carr'insa tai sitten päässyt ihan itse ongelman ytimeen kiinni. Kummin tahansa niin komppaan joka tapauksessa

_________________
-m-

No niin, samasta asiasta puhutaan mutta eri termein. Riippuvuus, psyykkinen sellainen. Joka ainoa tilanne jossa tuli poltettua (lue=koko ajan kaikkialla) pitää käydä läpi muutaman kerran , sitten ei enää tule rööki mieleen. Aikaa se vaan ottaa.

Minä en kuitenkaan "puolustele" mitään termiä enkä myöskään ole lakossa. Käyn edelleen tupakilla kavereiden kanssa, en vain polta.

Ei tämä nyt ihan elämää suurempi asia ole, ei tehdä hommasta vaikeata. Ollaan vain polttamatta.

_________________
Enemmän ja vähemmän ketoilua vuodesta 2006.

Hypnoterapeuttini neuvoi minua, miten ajatella tupakantuskan iskiessä:

"Ajattele sitä kuin vanhaa kotiasi, josta olet muuttanut pois. Muistelet sitä ehkä ikävöiden, muttet silti ikävän tullessa hyppää heti autoon ja aja sinne!"

Noista unista muuten, en tiedä mitä mahtaa aivoissa tapahtua, mutta aina tupakoinnin lopettamisen vuosipäivän yönä näen unta, että poltan! Vahvasti on tuo tupakoimisen mielikuva piirtynyt alitajuntaan, kun se sieltä sitten unissa bongahtelee esiin.