diesel kirjoitti:
Sötkö on sana jota käytetään jottei edes uusavuttomin kokkausta aloitteleva pelästyisi ruoanlaiton vaikeutta ja että jokainen kurmettikokkikin tietää, että ruokalajissa voi olla mitä tahansa yhteensopivaa. Ei nyt ehkä aseteltuna ranskalaisen hienostokeittiön parhaiden(?) periaatteiden ja kauneussääntöjen mukaan, mutta lopputuloksena silti maistuvaa apetta kelle tahansa joka aineksista pitää.
Something like that!
Muutamallekin lätkäissyt soppakauhalla annoksen lautaselle, siinon, syö kun nälkääsi valitat.
Epäuskoa, epäröintiä, maistavat, ahmivat, pyytävät lisää. En anna - tee ite. Tää on mun, loppusötkö. Perkele.
Balanssi on kai salaisuus, mausteet ja rasvat, sopivasti kärähtänyt liha tai vihannes, kermaa ja tomaattia tai jotain, jne. Kokkeilemalla oppii. Aloittaa lihaperunasoselaatikosta? Jättää perunan poikkeen, jos hiilarirajoitteinen? Jos vege, niin lihan?
Raapiipäätäänhymiö, nälkä!
) Ehkä ruokalajin nimi olisi pata tai muhennos. Mutta sen ainoa tehtävä on ruokkia minut (ja ehkä pitää terveenä), ei mitään kunnianhimoisempaa.
. Kermakahvijälkkärillä rasvan osuus makroista nousee hyviin lukemiin.
Ennemminkin kyllästytti keitellä perunoita ja porkkanoita muulle perheelle iltasötkön seuraksi. Mihin kukaan moisia tarvitsee? Sötkö on täydellistä itsessään. Mutta pitää olla iloinen, että sentään syövät sötköä. Hieman kaalia jäi kyllä lautasille lapsilta.
Näin se vaan menee, tee se minkä teet hyvänmakuiseksi, älä mieti mitä se sisältää(taisiissyhteensopiviatietty), mikä sen nimi on, miltä se näyttää, miksi kukakin sitä nimittää, kunhan nautit sen tekemisestä ja kaikkein tärkein: kun nautit sen nauttimisesta, maiskis vaan teillekin!
, jota voi tehdä todella monesta lihasta ja todella monenlaista, on yksi kotikeittiön parhaista raaka-aineista. Siitä saa ihan melkein mitä vaan, paitti nyhtökauraa.