Rikkaruohopaistos Kihtikiukulle.
Otetaan siivilä ja mennään pihamäkeen(tai jonnekin luontoon)
nypitään pakkasöistä huolimatta runsaasti versovia ja kasvavia
nokkosia, kihtiruohoa eli vuohenputken (suppuisia) lehtiä
muutama poimulehdenalkukin eksyi joukkoon
huuhdellaan ne
Katsotaan jääkaappiin:
Löydetään munia, voita, fetajuustoa, kermaa, kalamatoja, puoli pakettia pekonia.
Jääkaapin ulkopuolelta:
Kasvavaa basilikaa, kuivaa minttua, kuivattua karhunlaukkaa, valkosipulia, parsan nuppuja
oreganoa, kasvavaa rosmariinia, mobiilissa kasvavia punasipulin varsia, ruususuolaa, hiukka valkopippuria, hiukka muppia, mietoa curryä, luomujeeraa ja luomukurkumaa.
Saattoi olla jotain pientä muutakin, kukin kaappiensa ja makujensa mukaan.
Pannulle voita ja öljyä, siihen kurkuma ja curry ja jeera, sitten pekonisuikaleet. Maltillista paistoa, sekaan rikkaruohoaines pieneksi pilkottuna, valko-ja muut sipulit. Sillä välin toisaalla; kerma, pari kanalasta vastapoimittua munaa, tai munia ylipäätään, pari kipaletta, valkopippuria ja vispausta. Tämä on se munamaito. Johon lisäilin mupinkin ja yrttilöitä.
Voidellaan uunivuoka, kun rikkaruohopaistos on valmis, ruohot vuokaan, munamaitoon rullatusta basilikasta ja rosmariinistä suikuloita, karhunlaukkaa ja muuta maustetta. Liemi rikkaruohojen sekaan ja fetaa ja kalamatoja mukaan. Jolloin ei ruususuolaa olisi välttämättä tarvittu, juusto oli aika suolaista.
Laitetaan uuniin ja lämpötila oli 195, kunnes vaikuttaa kypsältä ja hyytyneeltä. Tämä oli kiertoilmassa, joten jossain muussa uunissa lämpö on joku muu, mutta ei kaukana tuosta.
Kihtikiukku oli ihan haltioissaan, broilerinpaistileikkeet parilalla ja hyvillä mausteilla eivät olleet ollenkaan niin taivaalista syötävää
.