On aika kehottaa aikuisia ottamaan D-vitamiinia 50–100 mikrogrammaa päivässä, kuten Arkkiatri Ylppökin suositteli.

D-VITAMIINIVAJAUSTA potee lähes koko Eurooppa. Madridissa työskentelevän suomalaislääkärin mukaan D-vitamiinista on apua koronaviruksen sairastuneille (HS 29.3.).
Pohjois-Italian väestöstä 36 prosentilla on alhaiset D-vitamiinitasot. Vastustuskyvyn parantamiseksi vitamiinitason tulisi olla ainakin 75–80 nanomoolia litrassa. Siihen ei riitä ravinnosta saatu 10 mikrogrammaa päivässä.

Korkeaan D-vitamiinin tasoon liittyy pienempi sairastumisriski hengitysteiden virus- ja bakteeri-infektioihin. Eniten lisävitamiinista hyötyvät ne, joilla D-vitamiinitaso on hyvin matala. Alhaisilla D-vitamiinitasoilla kriittisesti sairaiden kuolleisuus kasvaa ja hoitoajat teho-osastolla pitenevät. Suomessa yli 70-vuotiaiden lisävitamiinisuositus on vain 20 mikrogrammaa päivässä.

On aika kehottaa aikuisia ottamaan D-vitamiinia 50–100 mikrogrammaa päivässä, kuten Arkkiatri Arvo Ylppökin suositteli. D-vitamiinia tarvitaan vähintään yksi mikrogramma painokiloa kohti. Euroopan Elintarviketurvallisuusviraston mukaan turvallisen D-vitamiinin saannin yläraja on yli 11-vuotiailla lapsilla 50 mikrogrammaa ja aikuisilla 100 mikrogrammaa päivässä. Yliannoksen vaaraa ei näillä määrillä ole. D-vitamiinin demonisointi ”rasvaliukoisena” tulisi lopettaa.

Tieteellinen näyttö immuunipuolustuksen lisääntymisestä ja kuolleisuuden pienenemisestä oikeilla D-vitamiinitasoilla on kiistaton. Siitä hyötyvät kaikki, jos tauti osuu omalle kohdalle.

Hannu Vierola, erikoislääkäri, Iisalmi

HS: Päivän lehti 20.2.2019 Katri Kallionpää HS

”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen” – väitöstutkimuksesta uutta tietoa kiistellyn vitamiinin tarpeesta

TALVI aiheuttaa suurelle osalle suomalaisista D-vitamiinin puutetta – vitamiini kun syntyy ihmisen iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Väitöstutkija Veijo Nurminen tähdentää, että jos ihminen ei saa riittävästi D-vitamiinia, hänen elimistönsä puolustus­järjestelmä eli immuuni­puolustus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
Pitkään on kiistelty siitä, kuinka paljon D-vitamiinia pitäisi saada ja pitäisikö ylimääräistä vitamiinia nappailla purkista.

Nurminen korostaa, että D-vitamiinin tarve on jokaisella ihmisellä yksilöllinen. Suurempana riskinä hän pitää kuitenkin sitä, että D-vitamiinia saa liian vähän kun että sitä saa liikaa. Hän arvioi, että tulevaisuudessa voidaan mahdollisesti kehittää geenitesti, joka kertoo, kärsiikö ihminen D-vitamiinin puutoksesta.

JO ENTUUDESTAAN tiedetään, että D-vitamiini ehkäisee luiden haurastumista. Nurmisen tutkimusryhmä löysi kaksi uutta proteiinia, jotka osallistuvat D-vitamiinin kohdegeenien luennan säätelyyn. Lisäksi Nurminen selvitti, miten D-vitamiini vaikuttaa valkosolujen perinnöllisiin ominaisuuksiin. ”Poikkeavuudet geenien luennan säätelyssä voivat johtaa useiden tautien, kuten syöpien ja autoimmuunitautien syntyyn”, hän toteaa.
Autoimmuunitaudissa ihmisen puolustusjärjestelmä hyökkää virheellisesti elimistön omia kudoksia vastaan. Sadasta ihmisestä noin viidellä on arvioiden mukaan jokin autoimmuunisairaus.

D-VITAMIININ puutoksen tiedetään aiheuttavan myös riisitautia. Lisäksi sillä on todettu yhteys diabetekseen, joihinkin syöpiin, hermoston rappeumatauteihin sekä tulehdussairauksiin, kuten tuberkuloosiin. D-vitamiinia saa auringon lisäksi ravinnosta. Nykykäsityksen mukaan D-vitamiinia saa riittävästi, jos syö kalaa pari kolme kertaa viikossa ja käyttää maitotuotteita vähintään puoli litraa päivässä.
Vitamiinilisää suositellaan ainakin vegaaneille, raskaana oleville, imettäville, alle 18-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille.

NURMISEN tutkimusryhmä on selvittänyt myös sitä, mikä on paras D-vitamiinin taso. Tutkijat antoivat 70 vapaaehtoiselle koehenkilölle kuukauden alussa satakertaisen päiväannoksen eli kaksi tuhatta mikrogrammaa D-vitamiinia. Sen jälkeen tutkijat mittasivat, kuinka paljon koehenkilöiden veren D-vitamiinitasot nousivat kuukauden aikana. He havaitsivat, että paras mahdollinen D-vitamiinin määrä oli jokaisella koehenkilöllä erilainen.
”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen. Ylimäärä varastoitui rasvakudokseen”, Nurminen kertoo.
Jokaisen ihmisen optimaalinen D-vitamiinin määrä pitäisi siis Nurmisen mukaan selvittää aina erikseen.

NURMINEN havaitsi väitöstutkimuksessaan, että valkosoluissa on kaiken kaikkiaan 273 geeniä, joihin D-vitamiini vaikuttaa.
”Listaa voidaan käyttää hyödyksi, kun testataan D-vitamiinin puutoksen vaikutuksia. Sen avulla voidaan mahdollisesti myös löytää geenimarkkereita, joilla on mahdollista selvittää jokaisen ihmisen yksilöllinen D-vitamiinin tarve”, Nurminen sanoo.

Filosofian maisteri Veijo Nurminen väittelee perjantaina 22. helmikuuta klo 12 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella Snellmaniassa osoitteessa Yliopistonranta 1 E. Oikaisu 19.2. klo 12.55: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että koehenkilöille olisi annettu kaksi tuhatta milligrammaa D-vitamiinia. Oikea määrä on kaksi tuhatta mikrogrammaa.

D-vitamiinin vaikutuksesta koronavirukseen on puhuttu paljon. Tuore tutkimus puhuu sen puolesta, että D-vitamiinista voisi todella olla hyötyä koronavirusta vastaan, uutisoi muun muassa New York Post.

Matalasta D-vitamiinitasosta kärsivät saattavat todennäköisemmin kuolla koronavirukseen, kertoo alustava tutkimus.

Englantilaisten Queen Elizabeth Hospital Foundation Trustin ja Itä-Anglian yliopiston tutkijat vertasivat keskimääräisiä D-vitamiinitasoja 20:ssä Euroopan maassa covid-19-taudin kuolleisuuteen. Tutkijat kertovat löytäneensä "merkittäviä yhteyksiä" D-vitamiinitasojen ja covid-19-tautitapausten sekä erityisesti koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrän välillä. Tutkimusta ei kuitenkaan ole vielä vertaisarvioitu.

– Uskomme, että voimme neuvoa syömään D-vitamiinilisää suojaamaan SARS-CoV2-tartunnalta, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksen mukaan vanhemmat ihmiset Sveitsissä, Italiassa ja Espanjassa kärsivät todennköisemmin D-vitamiinin puutteesta.

– Väestön haavoittuvaisin ryhmä covid-19-tautia ajatellen on myös se, jolla on eniten D-vitamiinin puutosta, tutkijat summaavat.
Aiemmat tutkimukset samoilla linjoilla

Tutkimus on samoilla linjoilla aiempien tutkimusten kanssa. BMJ-julkaisussa esitellyn tutkimuksen mukaan terveet D-vitamiinitasot voivat vähentää hengitystieinfektioiden riskiä. Myös huhtikuinen Trinity Collegen tutkimus puhui D-vitamiinin puolesta. Irlantilaiset tutkijat kirjoittivat raportissaan, että D-vitamiinilla on tärkeä rooli hengitystieinfektioiden ehkäisemisessä ja elimistön kyvyssä taistella infektioita vastaan.

D-vitamiinin riittävästä saannista huolehtiminen voisikin tutkijoiden mukaan auttaa erityisesti koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvia huolehtimaan terveydestään kriisin aikana. Riskiryhmäläiset voisivat mahdollisesti hyötyä D-vitamiiniravintolisistä, kun ihmisiä on suositeltu pysymään kodeissaan, mikä vähentää altistusta auringolle ja vähentää ihon tuottamaa D-vitamiinia.

D-vitamiinia syntyy kesällä runsaasti ihossa auringon säteilyn vaikutuksesta. Lisäksi D-vitamiinia saa tietyistä ruoista, kuten kalasta sekä vitaminoiduista maitotuotteista ja rasvalevitteistä. Suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinilisää erityisesti pimeinä talvikuukausina.

Ravintolisiä käyttävät erityisesti naiset, vanhukset sekä korkeasti koulutetut.

Ravintolisien käyttö on ollut Suomessa jo pitkään yleistä. Niitä syö reilusti yli puolet 18–74-vuotiaista suomalaisista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvioidaan.

Ravintolisiä käyttävät erityisesti naiset, vanhukset sekä korkeasti koulutetut.

THL:n mukaan valtaosa suomalaisista käyttää ravintolisiä kuitenkin turhaan. Suomessa niitä suositellaan vain tietyille väestöryhmille. Esimerkiksi lapsille tulisi antaa D-vitamiinia ympäri vuoden.

Yliopiston Apteekin mukaan suomalaiset ostavat tällä hetkellä paljon vatsan toimintaa tukevia valmisteita sekä nukahtamista tai unenlaatua parantavia tuotteita.
STT

Tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan hyvä D-vitamiinitaso voi suojata syövältä tai parantaa syöpään sairastuneen ennustetta. Sillä on merkitystä erityisesti paksusuolen syövän ja verisyöpien ehkäisyssä ja hoidossa. Korkea D-vitamiinivaste on myös yhteydessä pienempään syöpäriskiin. Elimistön D-vitamiinivasteessa ja sen myötä D-vitamiinilisän tarpeessa on yksilöllisiä eroja.

Seminars in Cancer Biology -lehdessä julkaistun katsausartikkelin laativat professori Carsten Calberg Itä-Suomen yliopistosta ja professori Alberto Muñoz Madridin autonomisesta yliopistosta. Katsauksessa käydään läpi ajantasainen tieto D-vitamiinisignaloinnin molekyylitason mekanismeista ja merkityksestä syövän ehkäisyssä ja hoidossa.

D-vitamiinin keskeinen merkitys luuston terveydelle tunnetaan laajasti. Nyt julkaistu katsaus korostaa sen tärkeyttä myös immuunijärjestelmän säätelyssä. D-vitamiinin syövältä suojaava vaikutus syntyykin paljolti immuunijärjestelmän solujen, kuten monosyyttien ja T-solujen välityksellä. D-vitamiinin vaikutukset välittyvät D-vitamiinireseptori VDR:n kautta. VDR on transkriptiotekijä, joka vaikuttaa lukuisten geenien ilmentymiseen ja epigeneettiseen säätelyyn.

Katsauksen mukaan vahvin tutkimusnäyttö D-vitamiinin syövältä suojaavasta vaikutuksesta on paksusuolen syövässä ja verisyövissä, kuten leukemioissa ja lymfoomissa. D-vitamiini on tärkeä sekä verisolujen erilaistumiselle että esimerkiksi paksusuolen ja ihon jatkuvasta uudistumisesta huolehtiville kantasoluille. Liian matala D-vitamiinitaso johtaa VDR:n puutteelliseen toimintaan, jolloin näiden solujen erilaistuminen voi häiriintyä ja muuntuminen hallitsemattomasti kasvaviksi syöpäsoluiksi voi käynnistyä.

Matala D-vitamiinin eli tarkkaan ottaen 25-hydroksi-D-vitamiinin pitoisuus veressä on yhdistetty myös esimerkiksi rintasyövän ja eturauhasen syövän suurempaan ilmaantuvuuteen ja huonompaan ennusteeseen. Satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa D-vitamiinilisän käyttö ei kuitenkaan aina näytä vähentäneen syöpäkuolleisuutta. Katsauksen kirjoittajien mukaan D-vitamiinilisän vaikutus voitaisiin osoittaa selkeämmin, jos tutkimuksissa verrattaisiin D-vitamiinivasteeltaan erilaisia ryhmiä ja tarkasteltaisiin tuloksia myös suhteessa yksilöllisiin D-vitamiinitason muutoksiin.

Carlbergin tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut, että D-vitamiinilisän aikaansaama vaste elimistössä on yksilöllinen. Esimerkiksi suomalaisesta väestöstä 25 prosentilla vaste on matala, joten hyötyäkseen D-vitamiinilisästä he tarvitsevat suurempia annoksia kuin muut. Korkea D-vitamiinivaste puolestaan voi olla myös syövältä suojaava tekijä.

Katsauksen mukaan hyvä D-vitamiinitaso on hyödyksi syöpäsairauksien ehkäisyssä. Sen sijaan D-vitamiinin hyödyistä syövän hoidossa on niukasti tutkimusnäyttöä.

Tämä taitaa olla niitä harvoja asioita, joista olen samaa mieltä kuin [THL].

Uutisissa ja terveysblogeissa D-vitamiinia hehkutetaan surutta. Huolellinen perehtyminen tutkimustietoon saa kuitenkin katsomaan keisarin vaatteita uudemman kerran.