Vuoden journalisti -ehdokas, Iltalehden Heljä Salonen: Iltapäivälehden toimittajia arvostellaan, mutta myös arvostetaanLainaa:
Terveystoimittaja Heljä Salonen on tehnyt kolmisenkymmentä vuotta kestäneen uran Iltalehdessä. - Yleisömme on niin valtava, että meillä ei ole varaa kirjoitella typeryyksiä. Meillä on iso vastuu, hän sanoo.
Bonnierin Suuri journalistipalkinto -kisa julkisti tänään ehdokkaansa. Yksi vuoden journalisti -sarjan ehdokkaista on Iltalehden Heljä Salonen. Salonen työskentelee Iltalehdessä Lifestyle-osastolla terveystoimittajana. Kaikkiaan ehdokkaita on kolme.
- Tämä on ihan hirvittävän suuri yllätys! Salonen kertoo ensireaktiokseen.
- Ehdokkuus merkitsee, että niin paljon kuin meitä iltapäivälehden toimittajia arvostellaan, niin kyllä meitä myös arvostetaan.
Bonnierin palkintolautakunnan perusteluissa Salosen ansioiksi mainitaan muun muassa, että hän yhdistää taitavasti iltapäivälehden vetävyyden ja ihmisläheisyyden vankkaan asiantuntijatietoon.
Perusteluissa nostetaan myös esiin internetissä ja sosiaalisessa mediassa liikkuvat mitä erilaisemmat käsitykset terveydestä ja hyvinvoinnista. Aikana, jona eriasteista tietoa on tarjolla valtaisa määrä, luotettavan journalismin merkitys korostuu.
Olennaisten aiheiden noukkiminen tietopaljoudesta onkin yksi terveystoimittajan haasteista.
- Terveys on aihepiirinä kaikenlaisten mahdollisuuksien maailma. Alue on valtavan laaja, koska siihen kuuluu kaikki: terveys, sairaudet, sairaanhoito, terveyden ylläpitäminen, liikunta, fitness, mitä syöt ja mitä juot, ja myös se, mitä ihmisen mielessä liikkuu.
- Miljoonista mahdollisista juttuaiheista on poimittava sellaiset, jotka lukijaa kiinnostavat ja joissa häntä voi kenties auttaa omassa elämässä. Yksi tärkeä tehtävämme on antaa sellaista tietoa, josta on hyötyä jutun lukijalle.
Salonen näkee, että iltapäivälehdelle tunnusomaista terveysuutisissa ovat nopeus ja selkeys. Myös merkityksellisyys lukijan elämälle korostuu.
- Tärkeää on, että uutiset perustuvat oikeisiin faktoihin eivätkä luulotteluun. Yleisömme on niin valtava, että meillä ei ole varaa kirjoitella typeryyksiä. Meillä on iso vastuu.
Hyvän ja luotettavan terveysartikkelin tunnusmerkkejä on, että se perustuu tutkittuun tietoon. Hyvä terveysjuttu voi olla myös sellainen, jossa haastatellaan kokemusasiantuntijaa, joka kertoo, miltä hänestä tuntuu. Jälkimmäisessä tapauksessa tärkeää Salosen mukaan kuitenkin on, että toimittaja suhteuttaa aihealueen siihen, mistä sairaudessa ja ihmisen olotilassa on kyse.
Suhteuttaminen tärkeää
Tiedon suhteuttaminen on seikka, joka Salosen puheissa nousee esiin toistamiseen. Erilaiset tutkimukset kilpailevat osin myös palstamillimetreistä. Asiaan perehtymättömän lukijan voi olla vaikea erottaa, minkälainen painoarvo millekin tutkimukselle ja sen tuloksille tulee antaa vai onko se kaiken maailman tutkimusten joukossa mielenkiintoinen kuriositeetti, mutta ei sen enempää.
Kummallekin on Salosen mielestä tilaa uutisissa, mutta toimittajan tärkeänä tehtävänä on suhteuttaa tutkimustieto laajempaan kontekstiin.
- Pienestäkin tutkimuksesta voi kertoa. Tutkimus voi esimerkiksi olla niin höntti, että se tekee siitä mielenkiintoisen, mutta silloin toimittajan tehtävä on suhteuttaa se johonkin: kertoa, että tutkimus oli pieni tai että se on tehty hiirillä tai että ei tällaisia määriä kukaan todellisuudessa syö.
- Uutisointi on silti keskusteluun osallistumista ja se antaa lukijallekin elämyksen, että tosiaan, tätä voi katsoa näinkin. Eikä niin, että tässä on teille niitattu, tarkkaan mietitty, monen tutkijan ja meta-analyysin tiristämä lopputulos.
- Meidän tehtävämme ei ole olla minkään instanssin äänitorvi, vaan voimme katsoa, tutkia ja kertoa elämän jännittävistä ja joskus jopa hassuista ja omituisista ilmiöistä. Se ei ole meiltä kiellettyä, päinvastoin, ihmiset ovat kiinnostuneita niistä.
Eri alueiden tutkijat ja asiantuntijat ovat osa toimittajalle tärkeää kontaktiverkostoa.
- Toimittajana toivon, että jopa nykyistä paljon laajempi tutkija- ja asiantuntijapiiri saisi ääntänsä kuuluviin ja kertoisi, että mitä he ajattelevat.
- Medialla saattaa olla taipumus kääntyä samojen luotettujen ja nopeiksi tiedettyjen asiantuntijoiden puoleen, vaikka muitakin asiantuntijoita voisi olla.
Salonen rohkaisee myös asiantuntijoita olemaan yhteydessä toimittajiin ja kertomaan aluettaan koskevista kiinnostavista ilmiöistä, havainnoista ja tuloksista.
- Vuoropuhelua on valtavan paljon ja se on kehittynyt hirveästi. Nykyisin tutkijoita koulutetaan siihen, että he osaavat sanoittaa vaikeita asioita sillä tavalla, että ne avautuvat myös suurelle yleisölle.
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
