Vad får vi ut av den här studien? För det första, att minska intaget av processade kolhydrater, industriellt framställda fröoljor och transfetter, att äta mer riktig mat och att indvika överätning leder till att man blir av med fett i levern och i buken, oavsett makronutrientfördelning. Kolhydratreducerad medelhavskost tycks vinna över fettsnål kost när det handlar om att minska leverfett och förbättra NAFLD. Kolhydratreducerad kost innebär många fördelar när det gäller aptit, blodsocker och insulinresistens. Att äta lågkolhydratkost kan vara det bästa sättet att skydda din leverhälsa och minska kardiometabola riskfaktorer.

Kun kyseessä on rasvamaksa, maksaa puhdistavana hoitona voidaan pitää vähän energiaa ja vähän eläinrasvoja sisältävää ruokavaliota.

These results showed that fructose intake causes protein nitration of intestinal TJ and AJ proteins, resulting in increased gut leakiness, endotoxemia, and steatohepatitis with liver fibrosis, at least partly, through a CYP2E1-dependent manner.

Siinä missä meillä herra ja rouva professoriravitsemusterapeutit kertovat, ettei fruktoosin haitallisuudesta voi edes olla varma, tässä on enää vain tutkittu jo haitalliseksi tiedetyn aineen (aka fruktoosin) vaikutusreittejä molekyylitasolla.
Siis sitä miten se haittaa mm suolistosymbiootteja ja sen kautta suolenseinämän tiiviyttä,
jokamikä tarkoittaa että erilaiset myrkyt pääsevät hallitsemattomasti sisään kehoon.
Kyse ei todellakaan ole vain rasvamaksasta ja trigyseridikuormasta...

Juttu on tarkoitettu enemmän ammattiväelle kuin karpeille tai mediaan (koska mikrobiologia), ja rottakokeita harrastettu, mutta siinä on sentään verrattu vaikutuksia rotta- ja ihmiskudoksissa ja todettu ne varsin samankaltaisiksi.

Ei mitään sinänsä uutta karppilaan. Eikä mitään, mikä vaatisi nollatoleranssilinjaa. Vain että liikaa on liikaa.
Juttu tukee täysillä WHOn ehdotusta, ettei fruktoosia (eikä varsinkaan lähtötuotteesta irroitettua fruktoosia, oli se se sitten sokerina, fruktoosina tai mehuna) kannata käyttää ainakaan yli 5 E% vertaa.
Se on 100 kaloria elikkä 25 grammaa päivässä.

Tuon rajan alle pääsee jokseenkin millävain karpilla. Muttei enää oikein millään muulla sapuskalla.

(Paljonko on käytännössä tuo WHOn päivälle sallima maksimi, 25g fruktoosia - tai 50g sokerisokeria?
Se on kaksi lasillista tuoremehua. Tai se on pari purkillista terveelliseksi väitettyä normijogurttia.
Jos alkaa viralliserheellisen suosittelemalla tuoremehulasillisella ja jogurttikipolla, mukaan ei mahdu enää edessitä eloveenakipollista virallisen terveellistä pika-aamupuuroa tai mysliä.
Eikä koko loppupäivänä saa syödä/juoda kerrassaan mitään makeaa.)

*** *** ***

Viinasta eivät puhuneet, mutta yksi tutkituista vaikuuttajamolekyyleistä on nimetty etanolin mukaan,
ja tämäkin tutkimus vahvistaa taas kerran miten samankaltaisia ovat fruktoosin ja etanolin haitat maksassa ja suolessa.
Muistetaan kuitenkin, että fruktoosi varsinkin sokerisokerina on verisuonille ja verensokerille selvästi viinaa hankalampaa.
--> Meikäläinen, hormesiksen eli karaistumisen kannattaja ja kaikkea muuta kuin yltiöpuhdasta elämää viettävä,ottaa mieluummin 5 E% myrkkyannoksensa verensokeria tasaavalla ja verisuonia vähemmän haittaavalla tavalla

Ja jooei, tämä ei sitten ollut kenellekään kehotus käyttää sen enempää fruktoosia kuin viinaakaan yhtään, vaan vain muistutus siitä että liian jo selkeästi todettu olevan liikaa, niin hiirillä kuin ihmisilläkin.
Sanovat roheliset fogelilaatikaiset sitten mitä tahansa

Jo muinaiset roomalaiset siis tiesivät, miten maksaan saadaan rasvaa, katsotaan mihin tiede on edistynyt 2000 vuodessa. Professori Juhani Knuuti viittasi ”lääkkeetön elämä” -blogikirjoituksessaan kahdesti maksatutkimuksia tehneen prof. Hannele Yki-Järvisen tutkimuskoosteeseen. Koska virheenetsintä tuntuu olevan kovasti ”in”, niin päätin tarkistaa pari lähdettä ja verrata niitä koosteeseen. En ole kovin ilahtunut löydöksistäni.

Todellisuudessa [rasvamaksan] aiheuttaja on liiallinen kalorimäärä, etenkin jos se aiheutuu tyydyttyneestä rasvasta (ja höttöhiilareista).

Kova rasva rasvoittaa maksaa.

"We were surprised that bacteria can produce so much alcohol," says lead author Jing Yuan at Capital Institute of Pediatrics. "When the body is overloaded and can't break down the alcohol produced by these bacteria, you can develop fatty liver disease even if you don't drink."

Nick Hess huomasi yllättäen oudon piirteen itsestään. Syötyään hiilihydraattipitoista ruokaa, hän muuttui puheliaaksi ja räävittömäksi. Joskus tila tuli kertarysäyksellä, joskus vasta muutaman päivän päästä. Aina kun hiprakka meni ohi, hän alkoi kärsiä voimakkaasta vatsa- ja pääkivusta.

– Vuoden ajan heräsin joka yö oksentamaan, hän kuvaa.

Miehen humalainen käytös kummastutti hänen vaimoaan, joka epäilikin miestään salapulloista. Mies otti palautteen irvailuna, mutta totuus selvisi , kun vaimo oli kuvannut videolle miehensä tekosia. Videota katsoessaan Hess tajusi, että hän käyttäytyi videolla kuin kännikala ja tästä säikähtäneenä hakeutui lääkäriin.

Tutkimuksissa selvisi, että mies sairasti harvinaista syndroomaa, jossa vatsan hiivat muuttavat osan ruuasta saaduista hiilihydraateista alkoholiksi. Hessin maksan entsyymit eivät myöskään polttaneet alkoholia yhtä tehokkaasti kuin muilla ihmisillä. Kaikkien ihmisten ruuansulatuksessa syntyy vähän alkoholia, mutta tähän verrattuna Hess oli elävä panimo. Näin ollen esimerkiksi leivän tai perunan syöminen saattoi juovuttaa miehen. Sairaudesta kärsiviä epäillään usein aiheettomasti alkoholisteiksi. Tutkimuksissa Hessin elimistöstä löytyi nelinkertainen määrä hiivaa verrattuna normaaliin ihmiseen.