karppaus.info

Tästä aiheesta on tuolla yleisellä useampia ketjuja, joissa aiheet tavallaan sivuavat toisiaan, mutta eivät ihan kohtaa, vaikka syytä ehkä olisi.

Sattumalta löysin hyvän kihtisivuston, joka sai vähän pönkäisemään aihetta. Siellä mm. selostetaan kuinka PRAL (Potential Renal Acid Load, "laskennallinen happopoistuma" tai "happokuorma") lasketaan. Samalta sivustolta löytyy myös kattavimmat tähän mennessä löytämäni PRAL-taulukot eri ruoka-aineista.

Mutta takaisin siihen laskennalliseen poistumaan/kuormaan, kaava on:
PRAL = 0.49 Proteini + 0.037 Fosfori - 0.021 Kalium - 0.026 Magnesium - 0.013 Kalsium

Herättääkö ylläoleva kaava mitään ajatuksia? Meikäläisellä paljonkin...

PRALhan on vaan laskennallinen tapa arvioida ennalta muutoksia elimistön happamuudessa. Mikä on sitten se lopputulos tuota käytettäessä?

Estimation of the renal net acid excretion by adults consuming diets containing variable amounts of protein tutkii aihetta ja päätyy seuraavaan:

Eli jos tuosta katsoo tarkemmin, niin yksilöllinen vaihtelu näennäisesti samalla ruokavaliolla on suurta. Toinen huomio on, että laskennallinen kuorma on järjestäen pienempi kuin todellinen. Ja mielenkiintoinen detaili on myös se, että laskennallinen ja todellinen PRAL yhtenevät vain keskiarvoproteiinikäytöllä, sekä bodareilla että vegaaneilla luvut heittävät selvästi enemmän.

Bodareilla asiaa onkin sitten tutkittu erikseen: Effects of a high protein intake on renal acid excretion in bodybuilders. Proteiinin määrä vaikuttaa (ylläripylläri) happokuormaan, mutta ei muuta oletetusti virtsan pH:ta.

Lopuksi vielä pari aiheeseen liittyvää tutkimusta:

Standardizing Terminology for Estimating the Diet-Dependent Net Acid Load to the Metabolic System
Kaava uudelleen lisäselityksin, mainintoja yhteydestä luuston kuntoon ja lihashävikkiin.

Potential renal acid load of foods and its influence on urine pH pyörittelee virtsan pH:n ja happokuorman yhteyttä. Ilmeisesti jonkinlainen yhteys on...

Paleolithic diet, sweet potato eaters, and potential renal acid load pohtii laskukaavasta puuttuvien orgaanisten happojen merkitystä:

Tämä antaisi selityksen sille, että hedelmät eivät omien kokemusten mukaan käyttäydy emäksisesti, vaikka taulukot niin väittävät. Se selittäisi myös vegaanien laskennallisen ja todellisen RALlin eroa.

Dietary potential renal acid load and renal net acid excretion in healthy, free-living children and adolescents tutkii mahdollisuutta, että aikuisten vikuuntuneilla aineenvaihdunnoilla pyöritellyt PRALlit eivät kävisi lapsille, ja lopputulos on mielenkiintoinen:

Vaikka tutkimus pyörii keskimääräisen proteiininsaannin alueella, mielenkiintoinen juttu on, että lapsilla laskennallinen arvo on sama tai suurempi kuin todellinen poistuma. Aikuisillahan taas ero oli toiseen suuntaan...

Eli ainakin periaatteessa jokin muukin kuin ruoka vaikuttaa happopoistumaan. Mulla on omat epäilykseni, mutta arvauksia mikä se voisi olla?

Tajuispa jotakin näistä... Vaan ei tajua. Oon ihan pihalla Voiko vähän kysellä tyhmiä?

1) Pitäisikö meidän pyrkiä minimoimaan PRALimme? Tai saada se laskennallista arvoa pienemmäksi? En aio ainakaan laktovegeksi kääntyä vielä...

2) Onko kaikissa aineissa sama painoyksikkö tuossa laskukaavassa? Proteiiniahan tulee helposti 100 kertaa enemmän kuin magnesiumia, kun proteiinit on grammoissa ja magnesiumit milligrammoissa.

3) Peter on kirjoittanut aika radikaalin tekstin koskien kasvisruokia. Voisiko tämä emäshomma kumota hänen päätelmänsä (vihannekset ja hedelmät turhia terveydelle).

4) Mikä muu mielestäsi voisi vaikuttaa tuohon PRAL:iin ruoan lisäksi?

_________________
Valtsun terveysblogi

Olisiko vinkkiä kuinka voisin arvioida oman kehoni happoemästasapainoa?

Viikonloppuna luin jonkun jutun siitä miten entsyymitoiminta (haima) vaikuttaa elimistön happamoitumiseen, ja nyt olen jo unohtanut sen jutun sijainnin, ja sen mitä sitten päättelin siitä. Sain omasta mielestäni jonkun hyvän oivalluksen siitä.

Kokeilin viikonloppuna syödä pelkkää ns. huonoa ruokaa, eli paistettuja perunoita, naudan paistia, voita, jäätelöä, clafoutis paistoksia nektariinista ja kirsikoista, aamiaiseksi tattarileipää, pekonia ja munia jne. Ehkä söin yhden porkkanan kasviksena.

Tuloksena oli, että mun stressitaso laski ja lihakset ovat ihan pehmeät ja pitkät, eli ei kiristyksiä; asia joka mulla yhdistyy aina happamuuteen.

Lisäyksenä vielä tuohon, että liikun tosi paljon tällä hetkellä, uin monta kertaa päivässä jne.

Mitä tuosta sitten voi päätellä, ehkä ei mitään, voisin toistaa tuon jossain vaiheessa, ja katsoa pehmeneekö lihakset taas.
Minkä takia tuon perusteella kasvikset lisäisivät mun happamuutta, ja sokeri + rasva poistaisi sitä?
Pakko varmaan kokeilla uudestaan ja miettiä sitten.

Killmisterille:
Mielenkiintoinen ajatus, että myös entsyymit voisivat vaikuttaa, itse ajattelin päävaikuttajaksi hormonitoimintaa. Käytännössähän kuitenkin nuo happopoistumat kertovat lihaksen purusta ja sivukautta proteiinin sokeristumasta, luuston haurastumisesta. Luvut eivät mätsää ihan suoraan ja tuollaisten "valintojen" tekemistä ainakin hormonitoiminta ohjaa ihan suoraan. Sitä kautta voi tulla myös noita mielenkiintoisia "testituloksia". Sokerihan on aika vahva stimulantti ja sun aineenvaihdunta alkaa olla ilmeisesti jo aika hyvässä hapessa.

Valtsulle:
1) Veikkaan, että terveyden kannalta se sisäinen komponentti on tärkeämpi. Eli siis sentyyppiseen tilanteeseen pyrkiminen kuin lapsilla oli, voisi olla hyvä strategia. Vegaanithan eivät tuossa mielessä pärjänneet mitenkään hyvin.

2) Oletan, että ovat kaikki grammoja. Proteiinilla tosiaan on iso painoarvo.

3) Samaa olen miettinyt itsekin. Toisaalta mulle on vielä epäselvää kuinka paljon merkitystä sillä on. Proteiinilla on kuitenkin niin iso painoarvo, että siihen puuttumalla on helpoin säätää. Mun osalta tämä kumminkin puhuu selvästi proteiinin energiakäyttöä vastaan.

4) Tais tulla vastatuksi jo tossa alussa.

Kekelle:
Käsittääkseni pissasta mitatut pH-arvot antaa ainakin suuntaa. Muistelen, että killmister mainitsi aiheesta jossain ketjussa, hän voisi tietää tarkemmin millaista pH-liuskaa (?) on tarjolla ja miten homma toimii.

Tuosta happopoistumasta (NAE eli 'net acid excretion') eri ruokavalioilla löytyy kokoteksti täällä: http://www.ajcn.org/cgi/reprint/59/6/1356

Tukee sikälikin karppaamista/paleota, että viljan korvaaminen runsailla kasviksilla ja hedelmillä näyttäisi hyvältä ja kannattavan. Sitä liha-kalapuolta kun ei voi loputtomiin vähentää ilman muita haittoja.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

I've always believed that if you out in the work , the result will come. I don't do things half heartedly. Because I know if I do, then I can expect half hearted

_________________
Jouli

sounds good to me

_________________
smith

Ilmiö saattaa olla hermostollinen.

Söitkö määrällisesti myös normaalia enemmän? Runsas liikunta aiheuttaa sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja täten vaikuttaa luurankolihaksiinkin. Runsas syöminen sen sijaan aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää sympatikusärsykettä, koska verenkierto halutaan kohdistaa ruuansulatukseen. Silloin myös luurankolihasten aktiivisuus vähentyy ja seurauksena voi olla lihasten rentoutuminen. Sympatikusärsykkeen väheneminen vähentää myös stressiä.