karppaus.info

Kyllä se taidetaan tänä vuonna julkaista, hyvinkin pian.

Kyllä se taidetaan tänä vuonna julkaista, hyvinkin pian.

Ehdotus! Rasva -ja hiilihydraattimäärät poistuvat NNR-suosituksista
Teoriassa rasvan osuus nousee 35%... 40% ja hiilihydraatit laskevat 50-60%...40%. Proteiinin osuus max 20%

On se Fogeli ovela sanakäänteissään:
Meillä ei ole mitään todisteita siitä, että ruokavalio, jonka rasvapitoisuus on alle nelkyt prosenttia energiasta olisi terveellinen.

MTV-3 uutiset

Järkevä hiilihydraattien saanti riippuu useista seikoista, kuten hiilihydraattien lähteistä sekä rasvan määrästä ja laadusta, joten suositusta hiilihydraattien määrälle ei anneta.

...

Hiilihydraattien tarkempaa määrää hakevalle luonnoksesta kuitenkin löytyy niiden määrä mutkan kautta. Proteiinin suositeltava määrä on edelleen 10-20 E% (eli prosenttia energiasta), ja rasvan suositeltava määrä on 25-40 E%, eli rasvasuosituksen ylärajaa on nostettu. Alkoholin saanniksi suositellaan korkeintaan 5 E%. Näistä voidaan vähennyslaskulla päätellä, että hiilihydraateille jäisi noin 35-65 E%, kun suositus on aikaisemmin ollut kapeampi 50-60 E%.

Sanoiko sittenkin yli, vai sanoiko vahingossa eri tavalla kuin suosituksessa?

12.04.2010

Efsa julkisti viitearvot hiilihydraateille, kuiduille, rasvoille ja vedelle

Efsa julkisti maaliskuussa ensimmäisen osan uusista EU:n ravitsemussuosituksista. Uudet viitearvot poikkeavat jonkin verran suomalaisista suosituksista. Luvut saattavat näkyä meillä viitearvoina vapaaehtoisissa viitteellisen päiväsaannin GDA:n pakkausmerkinnöissä.

- Meidän suosituksiimme EU:n suositukset tuskin vaikuttavat. Odotamme pohjoismaisten suositusten päivitystä ja uudistamme omat suosituksemme niiden mukaisesti, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara arvioi.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa antoi lausunnon hiilihydraattien, kuidun, rasvojen ja veden sopivasta saannista. EU:n aiemmat suositukset oli annettu vuonna 1993, kun Efsa puolestaan on perustettu vuonna 2002. Seuraavaksi Efsa aikoo päivittää energia- ja proteiinisuositukset, jotka ovat jo lausunnolla. Vitamiineja ja kivennäisaineita koskevien suositusten työstö alkaa tänä vuonna.

Vähemmällä rasvalla ja hiilihydraatilla pärjää

Rasvan sopiva määrä terveyttä ylläpitävässä ruokavaliossa on Efsan mukaan 20 - 35 prosenttia energiasta. Alaraja on pienempi kuin meillä käytössä oleva 25 prosenttia energiasta.

Suomessa ei myöskään selkeästi suositella sydäntautien ehkäisemiseksi, että aikuisen jokapäiväiseen ruokavalioon tulisi kuulua 250 milligrammaa pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja. Tuttua sen sijaan on ohje korvata tyydyttyneitä ja transrasvoja kerta- ja monityydyttymättömillä rasvoilla.

Kuidun minimimääräksi suolen toiminnan kannalta pidetään 25 grammaa päivässä, mutta tätä suuremmistakin määristä on hyötyä niin painonhallinnan kuin vähäisemmän sydäntauti- ja tyypin 2 diabeteksen riskin kannalta. Hiilihydraattien kokonaismääräksi suositellaan 45 -­ 60 prosenttia energiasta. Tässäkin alaraja on viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin meillä nyt.

Glykeemisen indeksin tai glykeemisen kuorman merkitys painonhallinnassa tai ravintoon liittyvien sairauksien ehkäisyssä on Efsan mukaan vielä epämääräinen. Sokeri on tuhoisaa hampaille, ja on viitteitä siitä, että sokerilla makeutetut juomat altistavat lihomiselle. Sokereille ei kuitenkaan voitu määrittää käytön ylärajaa, koska haitallisinta on tuotteiden jatkuva käyttö.

Näiden suositusten mukaan nainen tarvitsee kaksi litraa vettä tai nestettä päivässä ja mies kaksi ja puoli litraa.

Kolme suomalaista asiantuntijaryhmässä

Suosituksiin on koottu viimeisin tieto tutkimuksista, jäsenmaiden suosituksista ja ravintoaineiden saantitilanteesta. Niiden avulla kansalliset viranomaiset voivat laatia elintarviketasolle ulottuvia omia suosituksiaan. Ne auttavat myös ravitsemuspolitiikan, terveysohjelmien ja terveyskasvatustyön sisältöjen tekijöitä.

Efsa sai Euroopan komissiolta tehtävän päivittää vuonna 1993 julkaistut suositukset. Työstä vastasi NDA-paneeli, jonka erityisalaa ovat ravitsemus (Nutrition), erityisruokavaliotuotteet (Dietetic products) ja allergiat (Allergies). Sama paneeli käsittelee myös terveysväitehakemuksia.

Tässä tieteellisessä asiantuntijaryhmässä Suomella on kaksi edustajaa vuosina 2009 -­ 2010: professori Hannu Korhonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kotieläintuotannon tutkimusosastolta ja professori Seppo Salminen Turun yliopistosta. Hän on myös funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtaja. Jäsenvaltioiden kommenttikokouksessa Suomea edusti dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopistosta. (Ruokatieto - Taina Luova)

Kuuntelin toiseenkin kertaan tallentavasta digiboksistani, joten kyllä hän noin sanoi. Tarkoitti tietysti ihan muuta kun uutisen pointtina oli lytätä karppausta. Pietiläinen säesti, että suomalaiset ovat ymmärtäneet karppauksen väärin rasvaukseksi. Varmuudeksi Pietiläinen oli vielä aamulla valistamassa kansaa.

Ilmeisesti nyt piti tähdentää, ettei suosituksissa sentään ole annettu periksi karppauksen suuntaan.

Lisään vielä linkin uutiseen
http://www.katsomo.fi/?progId=126390&itemId=53548
Biokemistirouvan kommentti lopussa oli mainio