Olen luisunut hiilihydraattiaamiaisesta kohti ruokavaliota, joka muistuttaa yhä enemmän Montignacin dieettiä. Syön päivittäin kaksi ateriaa, jossa kummassakin desi luomukaurahiutaleita, 2 dl kurria eli rasvatonta maitoa ja kaksi kovaksi keitettyä kananmunanvalkuaista. Illalla syön munasalaatin jossa yksi ylimääräinen keltuainen plus itse tehtyä jäätelöä, jossa puolet täyskermaa ja puolet luomutäysmaitoa. Plus välipalaksi 2-3 keitettyä kananmunaa.
Em. järjestely on yksinkertaistanut elämääni valtavasti, kun ei tarvitse enää naprätä majoneesin ja oliivien kanssa, paistaa munakkaita ja kypsentää vihanneksia eli valmistan päivittäin enää kaksi ruokalajia eli salaatin ja jäätelön. Plus keitän 7 kananmunaa kananmunankeittimellä, joiden kuoriminen on toki edelleenkin kohtuuttoman työlästä.
Lopetin rasvan kanssa läträämisen, koska tajusin, ettei rasva tee minua kylläiseksi, minkä vuoksi en tunne rasva-aterian jälkeen oloani niin täyteläiseksi, että haluaisin lopettaa syömisen. Lisäksi nälkäni pysyy vain hetken poissa rasvaisen aterian jälkeen. Tai ainakin em. pätee kermaan, voihin, öljyyn, kananmunankeltuiaisiin ja juustoon.
Hiilareita tulee kyllä aika paljon noista kahdesta "välipala-ateriasta" eli yhteensä 64 grammaa. Siihen sitten vielä 1,5 desiä maitoa päälle (7 grammaa) plus porkkanasta, kiinankaalista ja pienestä marja-annoksesta tulevat hiilarit. No en ole ainakaan vielä lihonut niillä, aika näyttää, miten elimistöni pystyy käsittelemään niitä pitkällä aikavälillä.
Laihtumisesta en enää edes uneksi. Luulen, että olisin hoikempi vain, jos voisin harrastaa enemmän liikuntaa. (Jos voisin liikkua niin paljon kuin haluan, olisin pienessä liikkeessä melkein koko valveillaoloajan.) Lapsena olin kyllä laiha, mutta silloin nukuin vähemmän, harrastin liikuntaa ja jouduin syömään suureksi osaksi sellaista ruokaa, josta en pitänyt. Ja lapsena minun teki sitä paitsi koko ajan mieli herkkuja eli olisin ollut varmaan aika pullukka, jos olisin elänyt toisenlaisessa ruokakulttuurissa.
Olisi kyllä kiva kokeilla myös lihansyöntiä, mutta kun lihan hankkiminen on minulle aikalailla mahdotonta, kun ei ole autoa eikä joukkoliikennettä, joten toistaiseksi mennään näillä. Lisäksi ajatus omasta kanalasta kiehtoo. Silloin yli jäävät kananmunankeltuaisetkin saisi hyötykäyttöön.
Edit: lisäys: yksi syy ratkaisuuni on, että pysyn paremmin hereillä kuvailemieni hiilariateroiden avulla/jälkeen. Oleellista lienee se, että ne sisältävät nimenomaan hitaita hiilareita eli karkeita luomuhiutaleita, joiden hitautta lisää vielä seassa nauttimani kananmunanvalkuainen.