els kirjoitti:
^^ Ei nyt ihan noinkaan. Halpaa toki, mutta rasvainen sivuliha ON halvempaa sekä kilohinnaltaan että varsinkin jos katsotaan hintaa euro/kalori. Samoin täysmaito on näin katsoen selvästi halvempaa kuin kurrit, saati ne rasvattomat annospakatut ihmejogurtit... ja voikin on t-o-d-e-l-l-a halpaa ntykyisin.
Noissa laatukriteereissä näkyy vahvimmin elintarviketeollisuuden halu tienata.
Juu, tottakai näkyy; laitosruokaan pistetään se vaikeimmin myytävä osuus. Siis eiväthän suositukset ole millään muotoa erillään julkisesta taloudesta, eikä yksityisen sektorin ansainnasta, sen enempää kuin maatalouspolitiikastakaan.
Onhan se voi nyt tällä hetkellä halpaa, mutta ennemmin se voi kannattaa myydä ulkomaille kuin syöttää (polkuhintaan) kotimaassa koululaisille. Ruisleipää ei ulkomailla osteta, niin sitähän syötetään täällä vaikka millä mitalla. Maitotuotteista vientiin kelpaavat juustot ja voi, niin niiden korvikkeena sitten syötetään näitä rypsiöljystä tehtyjä korvikkeita, koska rypsiöljy ei mene ulkomailla kaupaksi, koska sakemanni osaa itse kasvattaa biodieselinsä.
Italialaiset ostavat sienet, niin niitä ei hirveästi suosituksissa näy, ja odotas vain kunhan japanilaiset alkavat ostamaan niitä mustikoita, niin siihen loppuu marjojenkin syönti täällä.
Mitä olen julkisen puolen kilpailutukseen tutustunut, niin siinä tosiaan vedetään niin pienillä marginaaleilla ettei tosikaan. Vastaavasti volyymit ovat sitten suuria ja julkinen puoli on tosi hyvä laskujen maksaja; maksut tulevat sovitusti ajallaan. Suomen laitosruokasuosituksia kun katsoo, niin kyllä sieltä paistaa protektionismi läpi. Sen lisäksi, että ne ovat suunniteltu sen mukaan mitä pystyy toimittamaan halvalla (=mikä ei muille kelpaa), suositukset ovat myös sellaiset, että eurooppalaista kilpailua on turha odottaa, sillä eurooppalaisessa mittakaavassa markkinat ovat paitsi järjettömän pienet, myös halutut tuotteet ovat niin järjettömiä, ettei niitä varten kannata lähteä tuotantoa tekemään.
Syy, miksi nämä "viisaat" Suomesta kiertävät ympäri Eurooppaa puffaamassa itämeren ruokavaliotaan, on se, että jos Euroopassa lämmettäisiin tälle, niin sekä suomalaiselle maataloudelle, että elintarviketeollisuudelle avautuisivat isot markkinat ja pitkäksi aikaa, kun sehän veisi helposti vuosikymmenen, ennen kuin eurooppalaiset kilpailijat pystyisivät vastaamaan sekä laadussa että tehokkuudessa johonkin mitä täällä on tehty jo 50 vuotta.
Mikä tahansa maataloutta koskeva asia on
aina lähtökohtaisesti protektionismia. EU:n maataloustuet ovat protektionismia, "alkuperää" koskevat nimitykset ovat protektionismia, luomu oli alunperin protektionismia (tosin tämä taisi kauppasopimusten myötä lopulta ampua itseään nilkkaan) ja protektionismia ovat osaltaan myös kotimaiset laitosruokasuosituksetkin.