Täälki yks paluun tehny... huomataksee, et ois pitäny pysyä tällä koko ajan... ehkei olis ollu nii paljo ongelmia, mitä vuosien mittaa oli. No, elämäki yllätti, eikä aina hyvällä tavalla, muuta ku nyt kun nykysen miehen kans alettii pyörii, hää on kyl tukenu minuu koko ajan, ja samaa syö hääki, kun tällä oon.
Olinha mie karpil, mut enpä tiiä, mitä se sit oli, ei ainakaa sitä, mitä alunperin.
Ja joo, täältähä mie yheltä karpilta sain apuja muualki... ja facen karnisivuilta löysin takasi tänne. Ku lueskelin niitä juttuja, ni aloin miettiä, et hetkinen, näissähä on jotai tuttua ja oliki.
Luinpa sitte taas näitä juttuja ja eteki atkinsia, millä olin aikoinaa... ja sillehä mie palasin takasi. Ja tää taitaa olla iha niit alkuperäsiä, ei sitä 2000-luvun kirjan mukasia juttuja. Miehä en rehuja enää käytä ku pihvin pääl koristeena ja sitäki omasta maasta kasvatettuna, persiljaa ja ruohosipulia ja joskus muutama kirsikkatomaatti, mut täts it.
Kroppa ei kestä enempää, enkä ala enää itteeni rääkkää turhaa.
Ja näi hyvi en oo voinu vuosii, et tästä on hyvä jatkaa.
Tsemppiä muilleki.
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
UKK
Etsi
Nyt jälleen potkua persaukseen kun ei jaksa liikkua enää ollenkaan. Tsemppiä ja kannustusta tarvitaan"
