karppaus.info

karppininjat
Tänään on 2020-06-03 12:21:35

Kaikki ajat ovat UTC+02:00




Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 32 viestiä ]  Mene sivulle 1 2 Seuraava
Julkaisija Viesti
ViestiLähetetty: 2020-03-28 16:17:52 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Olen Vargamor. Olen perustanut itselleni nimimerkin joskus vuosia sitten ja kas kun löytyi vielä salasanakin.

Tilanteeni on se, että olen 41-vuotias nainen, joka on on/off -"hyväkarppaillut" viimeiset 15 vuotta ainakin. Paino-ongelmia minulla ei koskaan ollut, ennen kuin sain syödä kaikenlaisia kiehtovia hullunappeja. Tällä hetkellä ylipainoa on vähän, 167/75. Tuosta pienestä ylipainosta en piittaisi vähääkään, mutta on valitettavasti isompiakin ongelmia.

Olen sairastanut vakavan masennuksen. Siitä selvisin, mutta jäljelle jäi invalidisoiva uupumus. Pääsin lopulta ihan somaattiselle lääkärille - sen jälkeen kun on saanut kerran hullun paperit, on muuten todella vaikea saada hoitohenkilökunta uskomaan että sinulla voi olla muuallakin vikaa kuin päässä. Löytyi uniapnea ja fibromyalgia. Jälkimmäiseen kun en suostunut ottamaan lääkkeitä (sitä lajia olen aivan riittävästi syönyt), lääkäri päätti että "seuraillaan, laihduta".

Minä päätin tehdä työtä käskettyä. Karppaus on tietysti ilmeinen vaihtoehto, koska on ainakin tapausesimerkkejä siitä, että kuorsaus loppuu karppauksen alkaessa ennen kuin painoa on edes pudonnut.

En usko että tulen pitämään varsinaista ruokapäiväkirjaa, vaan pohdiskelupäiväkirjaa. Uskon että se asioiden sisäinen käsittely on hyvin tärkeää elämäntapojen muutoksessa, ja on paljon tehokkaampaa kirjoittaa asioita ylös ja saada ehkä kommenttejakin kuin vain miettiä itsekseen.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-28 16:27:54 
Poissa
tagerhaverkarppi
tagerhaverkarppi

Liittynyt: 2010-05-12 18:58:50
Viestit: 71306
Tervetuloa polskimaan karppilammikossa!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-28 16:36:58 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
^^Kiitos.

Sen verran vielä, että olen hyvinkin tietoinen karppauksen teoriasta, olen lukenut varmaan jokaisen suomeksi ilmestyneen karppauskirjan viimeiset 15 vuotta jne. Eli tiedonpuute ei tule olemaan ongelma. Ongelmiksi tulee muodostumaan:
1. Uupumus. Olen huomattavan osan ajasta niin väsynyt että tungen vaan jotain suuhuni.
2. Yleinen huonovointisuus. Minulla on joskus ollut reaktiivista hypoglykemiaa, jolloin totuin että olo korjaantuu kun panee jotain suuhunsa. Tapa on jäänyt päälle. Valitettavasti minulla on huono olo tosi usein. Muuten syön kyllä kellontarkasti kolme kertaa päivässä.
3. Aistiyliherkkyydet. Olen lievästi autistinen, ja maku- ja hajuaistini eivät toimi ihan normaalisti. Monet ihmisten mielestä neutraalit kasvikset esimerkiksi ovat minusta aivan hirveitä, esimerkiksi kesäkurpitsa. Eikä mikään määrä maistelua saa minua tottumaan makuun, kuten ei mihinkään muuhunkaan ärsykkeeseen. Lisäksi voi olla niin, että ruoka joka upposi eilen, ei mitenkään käykään tänään koska olen liian stressaantunut ja se haisee väärältä...
4. Nautinnonhalu. Olen todella, todella hedonistinen mitä syömiseen tulee. Lisäksi mieheni on samanlainen, joten ruoan laadusta ei voi tinkiä. Minä tarvitsen kolme ruokalajia päivällisellä, piste.
5. Ketoosi ei sovi. Tiedän että tiukka ketoosi veisi monta ongelmaani mennessään heti, mutta se ei sovi minulle. Alan käydä kierroksilla, en nuku ja lisäksi minun on hyvin vaikea saada syötyä riittävästi. Minun täytyy syödä jonkin verran "höttöhiilareita" saadakseni lapioitua riittävästi voita sisuksiini. Ainakin tällä hetkellä tilanne on se. Joo, panen voita kahviini mutta juon aika vähän kahvia.

Ongelmien vastapainoksi mietitään vahvuudet:
1. Superpannari. Olen kehitellyt loistavan pannukakkureseptin, johon pellilliseen tulee 4 dl kermaa, 12 isoa luomumunaa ja 6 rkl perunajauhoja. Tuo pitää hyvin nälkää ja voin syödä sitä kahdestikin päivässä (marjojen kera ja juustonpalasen). Yleensä tuo myös maistuu silloinkin kun kaikki maistuu pahalta mutta on kumminkin nälkä (silloin täytyy sallia hiukan kotitekoista hilloa kyllä). Lisäksi perunajauho on resistenttiä tärkkelystä ja vatsani tykkää siitä kovasti.
2. Rutiinit. Kunhan vaan saan hyvän rutiinin luotua, minulla ei ole mitään ongelmia pitää siitä kiinni. Eläkoon autismi. Esimerkkinä se, että otan aamuin illoin kylmän suihkun, koska se aktivoi parasympaattista hermostoa lievittäen ahdistuneisuutta ja auttaa minulla myös fibrokipuihin. Jos tuollainen on minulle mielekäs ja koukuttava rutiini, luulisi että pystyn luomaan ateriarutiinitkin samaan tapaan.
3. Puoliso. Mieheni on erittäin kannustava ja suhtautuu mitä myönteisimmin suunnattomien rasvamäärien syömiseen. Lisäksi se, vaikka onkin herkkusuu, on myös kaikkiruokainen joten epäonnistuneita kokkauksia ei tarvitse heittää menemään. Se on myös mestarikokki.
4. Tieto. Tietoni karppauksesta ovat hyvät, sikäli kun pystyn itse arvioimaan. Kykyni omaksua uutta tietoa on yleisesti ottaen hyvä, ja yleensä myös kykyni soveltaa sitä käytäntöön. Itse asiassa mikään asia ei ole ollut likikään näin hankalaa soveltaa käytäntöön kuin tämä syömisjuttu.
5. Motivaatio. Aikaisemmin en ole ollut riittävän motivoitunut, koska pieni ylipaino ei haittaa minua eikä myöskään hypoteettiset terveysriskit joskus tulevaisuudessa. Mutta nyt minulla on kaksi oikeasti aika vakavaa terveysongelmaan, joihin kumpaankin TIEDÄN karppauksen voivan auttaa.

Tänään kun heräsin päiväunilta edelleen väsyneenä ja huonovointisena, ajattelin: Tämä ei voi jatkua näin. Mun on pakko saada elämäni takaisin.

Joten ruvetaan hommiin sitten.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-28 16:39:34 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Vielä lisäystä motivaatiokohtaan.

Olen aina ollut kova liikkumaan. Nyt kun vihdoin masennus on poistunut elämästäni, en todellakaan tahdo antaa jonkun typerän uniapnean ja fibromyalgian estää minua liikkumasta niin paljon kun tahdon.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-28 17:03:05 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Tajusin juuri, että yritän tapani mukaan tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovat. Tyyliin miettiä mielessäni "täydellistä loppuelämän ruokavaliota, jota noudatan ikuisesti, amen."

Ei mun tarvitse tehdä mitään sellaista. Tällä nimenomaisella hetkellä mun täytyy vaan vähentää sen verran hiilareita, että alan laihtua ja virkistyä. Tässä nimenomaisessa elämäntilanteessa millään muulla ei ole väliä. On sama vaikka söisin pelkkää pekonia seuraavat pari viikkoa. Sitten kun olen alkanut virkistyä, voin ruveta viilaamaan ruokavaliota sitä ajatellen, että se olisi muutenkin terveellinen.

Eli Keep It Simple, Stupid. Mitä en koskaan meinaa osata.

Mikä on siis yksinkertaisin ja stressittömin tapa saavuttaa tuo "vähemmän hiilareita" -tavoitteeni?

1. En syö kerta kaikkiaan mitään mitä en tahdo syödä. Olen syönyt väkisin ties mitä inhottavaa paskaa kouluruoan ja parsakaalin välillä ties mistä pakosta ja velvollisuudentunnosta. Ei ikinä enää. En syö mitään mikä ei ole mielestäni herkullista. Ettäs tiedätte. En syö.

2. Aamiainen ja lounas aina samat ja hyvin vähähiilariset. Näin mun ei tarvitse ajatella yhtään mitään aamiaiseen ja lounaaseen liittyen, mikä on helpottavaa. Nämä voisi myös olla jotain mikä ei vaadi laittamista, sekin helpottaa. Lisäksi "säästän" hiilarit päivälliselle, jolloin voin syödä runsasrasvaista normiruokaa* ja jotain jälkkäriä, eli nautinnonhalu tulee tyydytettyä. Lisäksi mulle sopii se, että hiilarit tulee illalla. Olen päivän virkeämpi ja nukun paremmin.

*Meidän "normiruoka" ei siis ole mitään virallisterveellistä vaan sisältää runsaasti rasvaa ja prodea ja hiilarilisäke on vain siksi että sillä saa kastikkeen paremmin suuhun. Syödään paljon riistaa kun mies metsästää ja ruoka on myös aina gluteenitonta, koska minulla on keliakia. Rasvana tietysti voi tai ghee, ankanrasva tai kookos. Mies syö myös oliiviöljyä salaatin päällä, itse en tykkää sen mausta vaikka mikä olisi.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-28 17:33:10 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Ja sitten mun täytyy antaa itselleni lupa syödä makkaraa niin paljon kuin haluan. Rakastan Kabanossia ja Wilhemiä ja gluteenitonta Mustaa, joiden tiedän olevan kelpo ruokaa, mutta silti jossain takaraivossa tykyttää "makkara tappaa".

Kummallista, että en ole päässyt kaikkien näiden vuosien aikana eroon tuosta vt-ehdollistamisesta ihan kaikilta osin.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-28 18:00:13 
Paikalla
kukkahattukarppi
kukkahattukarppi
Avatar

Liittynyt: 2008-10-30 22:39:49
Viestit: 14167
Paikkakunta: Jämtland
Minusta näyttäisi ihan toimivalta, olet löytänyt sen mikä toimii ja myös mikä ei toimi eli ei tarvitse isommin kokeilla! Päiväkirja on ihan hyvä, koska voi jälkikätten katsoa eri juttuja. Ja ehdottomasti, jos aikoo onnistua ruokavaliomuutoksissa niin pahalta maistuvia ruokia ei kannata syödä! Olet oikeassa siinäkin! Toivottavasti terveys kohenee edelleen.

_________________
Karppausta v 2008 keväästä Heikkilän ketoruokavalion ja Annikan LCHF tyyliin.
LCHF ruokavalio(kin) toimii vain jos sitä noudattaa.
Don’t worry too much about old age; it doesn’t last that long.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-28 18:16:15 
Paikalla
aktiivikarppi
aktiivikarppi
Avatar

Liittynyt: 2011-01-17 21:33:10
Viestit: 3761
Paikkakunta: Raw by nature
Voitko syödä lihaa/kalaa/kananmunia? Aloita niistä. Yhtään voimakkaan makuista rehua ei tarvitse suuhunsa laittaa, vain täysrasvaista lihaa, kalaa, kananmunia, (ehkä myös kovia juustoja). Täällä olevat ihmiset väittävät saaneensa elämänsä takaisin karnivorilla: https://meatrx.com/category/success-stories/

Oma stoorini videoina on täällä: https://www.youtube.com/channel/UCZTFxy ... 9a0UY__mkg
Ja karppilammessa täällä: viewtopic.php?f=81&t=79713&start=120

_________________
Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.
Karnivorikaavio 1.1: https://drive.google.com/open?id=15CeXL ... XtfspJUPvs
Karppauskaavio 3.0: https://drive.google.com/file/d/1K3RpIa ... sp=sharing


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-30 08:56:55 
Poissa
seniorikarppi
seniorikarppi

Liittynyt: 2011-09-13 09:50:14
Viestit: 455
Hyvä, että olet gluteenittomalla. Kuinka tarkasti noudatat sitä eli syötkö vehnätärkkelystä tai puhdaskauraa? Milloin sait keliakiadiagnoosin? Kilpirauhasvaivat ja keliakia kulkevat käsi kädessä ja molemmat liittyvät masennukseen. Suolistonukka korjaantuu gluteenia välttelemällä, mutta vahingoittunut kilpirauhanen ei parane. Kuinka paljon lisäaineita tms. gluteenittomat ruokasi sisältävät?

Oletko kokeillut pätkäpaastoilua? Se voisi vähentää napostelua, vaikka viekin ketoosiin ainakin osan päivästä. Olethan yölläkin ketoosissa, joten sen pidentäminen ei välttämättä ole ongelma, jos syöt hiilareita ennen nukkumaanmenoa. Voisitko ajatella vaihtavasi viljoista tulevat höttöhiilarit esim. bataattiin ja perunaan?

Olen lukenut jonkun verran fibromyalgiasta karppaussivustoilta ja suurin osa tuntuu uskovan, että ratkaisu on insuliinien painaminen pohjaan. Uniapneasta sanotaan samaa. Gluteenittomuutta suositellaan. Stressi saattaa pahentaa oireilua, joten meditointia voisi kokeilla.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-30 13:46:36 
Poissa
apina
apina

Liittynyt: 2009-12-21 22:22:11
Viestit: 10820
Vargamor kirjoitti:
Ja sitten mun täytyy antaa itselleni lupa syödä makkaraa niin paljon kuin haluan. Rakastan Kabanossia ja Wilhemiä ja gluteenitonta Mustaa, joiden tiedän olevan kelpo ruokaa, mutta silti jossain takaraivossa tykyttää "makkara tappaa".


Kokeile raakamakkaroita, marketeistakin saa nykyään hyviä. Raaka- etuliite ehkä loiventaa syyllisyydentuntoa? :D
Mun paras kokemus raakamakkaroista on edelleen Hakaniemen kauppahallista, Reinin Liha, ostettu karitsan salsiccia. Grillattiin, oli namia, pannulla paistettuna myös.

_________________
äh


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-30 13:53:50 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Hei tyypit,

Olipa kiva saada kommentteja, kiitos.

Luulin että eilinen meni ihan persiilleen koska söin sekä kaurakeksejä (kotitekoisia), että pari palaa leipää, että suklaata. Oltiin nääs retkellä.

No, hillarit jäi silti alle 70, koska en pistänyt suuhuni mitään vihanneksia, hedelmiä tai muuta arveluttavaa. :mrgreen:

Makrot: Rasva 67 E%, hiiliydraatti 13 E%, proteiini 19 E%. Energiaa tuli noin 2100 kcal. Oikein hyvä sekin.

Olen todella tyytyväinen tuohon tulokseen, koska en tosiaan kiinnittänyt mitään huomiota syömisiini. Tietysti nuo arvot on erittäin suuntaa-antavia, koska kotitekoisesta ruoasta on niin vaikea arvioida, kun en mittaa mitään. Mutta sanoisin että suhteet on joka tapauksessa kutakuinkin kohdillaan.

Oli todella hyvä että tulin laskeneeksi makrot. Psykologinen vastustukseni "asiaa" kohtaan on erittäin vahvaa tällä hetkellä ja tuo rohkaisi. Olen ollut niin kauan uupunut että ajatus piristymisestä tuntuu erittäin pelottavalta.

--------------

Sitten vastaan kommentteihinne.

1. Gluteenittomuudesta: keliakia minulla on ollut jotain 23 vuotta. En syö vehnätärkkelystä paitsi joskus kylässä voi jossain leivonnaisessa olla, mutta kyläilen hyvin harvoin. Kauraa käytän jonkun verran mutta en mitenkään säännöllisesti. Leivät on joko Schärin Flerkornia, se on tosi hyvää paahdettuna tai sitten omatekemääni hapanta tattarijälkiuunileipää, joka on aivan täydellistä voin kanssa. Niin ja näkkäriä joskus. En syö leipää välttämättä päiväkausiin, mutta erityisesti tuo hapanleipä on tosi hyvää siinä että saa voita syötyä suuria määriä.

2. Lisäaineet, ne vähät mitä tulee tulee tuosta Flerkorn-leivästä ja näkkileivästä ja sitten erilaisista leikkeleistä ja makkaroista. Syön enimmäkseen itse tekemääni ruokaa. Niin joo, ja joskus tietysti syön jotain irtokarkkeja mitkä ei muuta olekaan kuin lisäaineita mutta se on harvinaista ja niissä on niin paljon fruktoosia että lisäaineet lienee pienin murhe.

3. Olen kokeillut joskus hyvin kevyttä pätkäpaastoilua, tai lähinnä yön ketoosin pidentämistä sillä että otan aamaisella vaan kahvin ja hiukan jotain juustoa. Jossain vaiheessa se toimikin tosi hyvin,tein noin aina jos halusin vähän lisäpirteyttä aamupäivään. Jostain syystä tällä hetkellä ei toimi, kroppa tuntuu nyt kaipaavan melko isoja annoksia säännöllisesti.

4. Bataattia en voi sietää, perunaa syön jonkin verran. Tämän hetken mutuni on, että tärkkelys (jopa gluteenittoman makaronin tai riisinuudelien muodossa) ei ole kovin iso ongelma -pieninä määrinä siis. Erittäinkin riisinuudeleihin saa ihanasti upotettua voita kun paistaa ne, ja makaronit voi uittaa öljyssä ja kastikkeessa. Viljat on vatsankin kannalta hiukan siinä ja siinä. Mutta koska niidenkin avulla saan syötyä enemmän voita, en ole antanut itselleni mitään ehdotonta kieltoa niiden suhteen. (Miten niin tämä voin syöminen toistuu aika usein mulla?)

5. Olen meditoinut vuosikausia käytännössä päivittäin.

6. Kilpirauhanen on ainakin arvojen perusteella priimakunnossa, arvot niin puolivälissä viitearvoja kuin voi olla. Kerran minulle on siitä huolimatta kokeiltu tyroksiinia ja tuli välittömästi liikatoiminnan oireet.

7. Syön lihaa ja munia, kalaa en voi syödä. Karnivoori kiinnostaa minua periaatteessa, olen aivan ihastunut inuiittien ja saamelaisten syömistapoihin. Käytännössä kaikki autistiset ällitykseni syömisen suhteen tulisi tuossa varmaan vastaan. Haluaisin olla ihminen joka syö muktukia hyvällä halulla, käytännössä kuitenkin kaikki vähänkin sitkeä ja limainen aiheuttaa sen etten saa syötyä. Toisaalta eilen oli kyllä aika ihanaa kun ei tarvinnut syödä kasviksia... Närästi niin, että jätin ne päivälliselläkin syömättä ja söin pelkkää peurakäristystä. Herkullista.

8. Kiitos, moi, mutta mä NIIN en syö muuta kuin täysin sileää teollista makkaraa. Mies ostaa joskus jotain erikoismakkaroita. Ei vaan pysty.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-30 14:14:51 
Poissa
apina
apina

Liittynyt: 2009-12-21 22:22:11
Viestit: 10820
Vargamor kirjoitti:
8. Kiitos, moi, mutta mä NIIN en syö muuta kuin täysin sileää teollista makkaraa. Mies ostaa joskus jotain erikoismakkaroita. Ei vaan pysty.


Ok, eli se autismijuttu vaikuttaa mieltymyksiin tässä. Lihamylly ja mortteli, paistaa sileitä pihvejä? :D

_________________
äh


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-31 15:00:04 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
^^Joo, just se. Pystyn kyllä jauhelihapihvejä syömään. :) Mutta makkaran täytyy olla ihan sileää. Autismi tekee elämästä tosi mielenkiintoista: voin esimerkiksi itse tehdä jotain ruokaa ja maistan ihan hyvin että "tämä on varmasti todella hyvää ihmisten mielestä", mutta sitten se on kuitenkin vääränlaista enkä saa syötyä. Lapsena olen mm. oksentanut lautaselle jonkun ihan neutraalin ruoan.

Eikä se sileä rakennekaan aina ole hyvä: en voi syödä sosekeittoja koska ne taas tarttuu kitalakeen. Voin syödä ihan hiukan jos se on oikein tosi hyvää, mutta puolen lautasellisen jälkeen inhotus voittaa maun herkullisuuden ja syöminen loppuu.

-----------
Tämä fibromyalgia taitaa olla pahempi juttu kuin alkuun luulin. Tänään aamulenkillä oli oikein kiva meininki. Siihen saakka, että yhtäkkiä alkoi raaka, kova tuuli. Se itse asiassa tuntui minusta alkuun vaan hauskalta, nautin kaikenlaisesta äärimmäisestä säästä. Vahinko vaan että se ilmeisesti jotenkin laukaisi jonkinlaisen fibromyalgiakohtauksen. Uuvuin niin täysin että en meinannut päästä kotiin, piti kahdesti pysähtyä lepäämään viimeisen 1,5 km matkalla. Kotona sitten sain juuri koiran ruokittua ja menin koomailemaan sohvalle. Otan normaalistikin aina päiväunet, mutta tuollainen kahden tunnin kooma ei ole ihan normaalia.

Olen nyt lukenut ulkomaisilta sivuilta fibron ja sään yhteydestä. Mulla on ilmeisesti ollut tämä vuosia, kun erityiset lämpimänkosteat elo- syyskuun kelit on olleet aivan sietämättömiä. Pakkaskorkeapaineella voin yleensä aina hyvin, mutta jos minun tulee ulkoillessa kylmä, kestää tunteja että lämpenen. Jne.

Ei tässä muuten mitään mutta olen aika ulkoilmaihminen, eikä esim. telttailusta ole tullut vuosiin mitään koska aina minun on kylmä tai kuuma tai vaivaisuus tai tulee paikat kipeiksi repun kantamisesta tai joku kooma. En siis uskalla lähteä yön yli -retkille, kun ei ole takuita että saan levätä sopivassa lämpötilassa jos saan jonkun "olotilan".

Että voihan vittu.

-------
Tämän lisäksi olen virallisesti maailman tyhmin ihminen. Minun tietämykseni mukaan ainoa asia joka voi fibromyalgian tehdä oireettomaksi on karppaus. En ole kuullut että kukaan olisi millään muulla päässyt siitä kokonaan eroon. Silti aivoni huutavat koko ajan: "MÄ EN RUPEE! IRTOKARKKEJA TÄNNE JA SASSIIN!" Ihan järjetön henkinen vastustus.

Yritän nyt jonkinlaista kaupankäyntiä itseni kanssa. JOS vähennän hiilareita, mun ei tarvitse syödä kasviksia paitsi jos erityisesti tekee mieleni. Luulen että tässä on yksi kompastuskivi mikä minulla on aina ollut karppauksen suhteen. Varsinkin hiilaritietoisissa aikanaan korostettiin hirveästi sitä että hiilarit pitää korvata rehuilla. Tykkään kyllä joistakin kasviksista, välillä oikein ahmin jotain, mutta tosi usein en tahdo syödä niitä. Velvollisuudesta vaan syö koska muuten tulee ties mitä.

Henkisessä mielessä mulle sopisi varmaan parhaiten sellainen karppaus, että syön ihan mitä hyvänsä höttöhiilareita sen sanotaan 40 grammaa. Käyttäen niitä kuljetusalustana voille. Tuo luku on ihan hatusta vedetty siis. Ja sitten sopivasti lihaa ja munia ja kermaa ja juustoa. Marjoja kerman kera, ehkä hiukan jotain omenaa tai appelsiinia. Ja kasviksia vain jos sattuu mieleni tekemään. Tuollaisia asioita siis tykkään syödä.

Sitä en tiedä miten terveellistä tuo on. Mutta tällä hetkellä mikä hyvänsä, mikä saa mut vähentämään hiilareita, saa olla hyvä menetelmä, koska käsittääkseni se olisi nyt oireideni hallinnassa kaiken a ja o.

Minkä takia muuten juopot ei saa keripukkia? Tunnen yhdenkin metsurin joka asuu yksinään sähköttömässä mökissä, elää lähinnä nötkötillä, makkaralla, ruisleivällä, kahvilla ja viinalla ja painaa metsässä päivät pitkät vaikka on yli 60 v. Hampaita sillä ei kyllä kovin paljoa ole, mutta luulisi keripukin muutakin aiheuttavan.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-03-31 16:17:44 
Poissa
PaikallisSapuskaErkki
PaikallisSapuskaErkki
Avatar

Liittynyt: 2004-05-20 06:07:25
Viestit: 42823
Paikkakunta: AlwaysComingHome
Tuo sinun ehdottamasi (40g jotain tärkkelystä, käytetään voin tai muun hyvän rasvan "piilottamiseen") ja loput sitten noita kuvaamisiasi on aika tarkkaan meikäläisen erkkiä, joka puolestaan on muunnon Kwasniewskin Optimal Diet'istä... joka toimii. Rasvaa pitää tosin olla todella paljon, jotta se korvaa irtokarkit ja sen sellaiset, mutta kun siihen oppii, kaikki sujuu ihan hyvin.

Ajatos syödä vain sellaista mikä sopii sielulle ja ruumille (ja suulle) on ainakin minulle ollut se ainoa toimiva koskaan :)

Nimmarilla "toistaiseksi yli kymmenen vuotta näillä pärjännyt ja labrat vuosi vuodelta vain parempia" Tsemiä o/

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-02 13:56:45 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Kiitos, els. en ole Kwasniewskiä lukenut mutta juttujasi palstalta kyllä ja tuo tyyli on kieltämättä aina houkutellut minua. Juuri sen rasvansyönnin takia.

terv. nimim. söin lounaalla 40 grammaa voita tattarihapanleivän päällä. Ai että.

Jos syön miten ajattelin tänään syödä, makrot on noin R: 66, HH:14, P: 18. Hiilareita 56 grammaa, rasvaa jotain 110 g. Muuten hyvä mutta alle 1600 kcal. Toisaalta mun on yllättäen nyt nälkä ja päivällinen on vasta kuuden maissa, joten taidanpa ottaa vastoin tapojani välipalaa. Note to self: vaikka voi onkin ihanaa, ihan proteiiniton lounas ei näköjään toimi.

Täytyy harkita tätä välipala-asiaa. Siinä on jotain psykologisesti äärettömän epätyydyttävää, mutta ei viitsisi nälässäkään olla.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-07 16:54:37 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Aivosumu tuntuu hellittäneen jossain määrin. Olen mm. pystynyt lukemaan yhtä tietokirjaa, jossa on kiiltävät sivut ja ihan ymmärtänytkin lukemani.

Olen myös jaksanut kahtena päivänä olla koiran kanssa retkellä yli kolme tuntia. Ei peräkkäisinä päivinä tietenkään, ja ensimmäistä retkeä seuraavana päivänä fibromyalgia oli sitä mieltä että olen ollut maratonilla ja vapaaottelussa. Saa nähdä miltä huomenna tuntuu.

Ihan kuin olisin myös hiukan virkeämpi siinä mielessä että en nuku päiväunilla kovin sikeästi enkä pitkään. Iltasella olen kyllä edelleen niin uupunut että oksettaa ja haluaisin vaan kuolla.

Painokin on laskemaan päin. Painoin joulukuun alussa 78,X kiloa ja joskus lauantaina 74,X. En muista satoja grammoja. Ottaen huomioon etten ole mitenkään pyrkinyt rajoittamaan kaloreita (koska en usko sellaiseen), tuo on hyvä suunta.

Nälänhallinta on myös parempaa. On erityisen mukavaa huomata että en ala suurin piirtein järsiä käsivarttani kun tulen pitkältä lenkiltä kotiin. Tänäänkin otin päiväunet ennen lounasta, ja söin lounaan hiukan tavallista myöhemmin.

Mielenkiintoinen muutos on myös se, että juominen ja pissaaminen on hiukan normalisoitunut. Minulla on yliaktiivinen rakko, joten aika usein käyn edelleen vessassa, mutta jotenkin koko toimitus ja pissahätä tuntuu erilaiselta. Lisäksi en juo ihan niin paljon. Minulla on ollut vuosia taipumus juoda liikaa, koska vesi vaan on niin hyvää. Ehkä D2 on siis jo kolkutellut ovelle, kun paastosokerikin on ollut usein hiukan koholla: yli 6 mutta alle 7. Kumma että lääkäri ei tuohon sen enempää puuttunut, vaikka sanoin että juon paljon.

Juon kyllä varmaan edelleen liikaa, viime yönä taisin käydä vaan kerran vessassa ja aamuvirtsa oli silti ihan kirkasta. Minullahan oli verikokeissa natrium aivan alarajalla, 135, lääkäri ei puuttunut siihenkään. Olen aina syönyt aika tavalla suolaa joten tuo kertoo siitä miten paljon juon. Vaikka kummallista kyllä, kun lasken juomisiani ei siitä silti mielestäni mitenkään hirveästi tule, ei ainakaan yli 3 l vettä vuorokaudessa. Ehkä juon salaa itseltäni?

Anyway nyt tuntuu että "juotattaa" hiukan vähemmän. Tiedän että yleensä ihmisiä kannustetaan karpatessa juomaan paljon mutta minulle tämä vähemmän juominen on tervetullut muutos. Olen myös ottanut vielä lisää ylimääräistä suolaa, jos on ollut epämääräinen huono olo ja se on auttanut.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-08 14:40:43 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Paino oli yllättäen noussut reilun kilon viime lauantaista. Nestettä kertynyt lihaksiin eilisen maastolenkin takia siis. Kertoo kyllä että kroppa ei ole ihan siinä tilassa missä pitäisi, jos metsäretkeily ilman rinkkaa on sen mielestä noin suuri rasitus. Maasto oli kyllä aika mäkistä mutta silti. Muualla nestettä ei ole turhia, kämmenselissä nimittäin näkyy suonet ja jänteet mitä maskuliinisimmalla tavalla... Saatan kohta saada vihkisormuksenkin sormeeni.

Tänään on päivälliseksi pasta bolognesea. Kokeilen, mikä on minimimäärä pastaa mikä "ajaa asian".


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-09 12:40:22 
Poissa
PaikallisSapuskaErkki
PaikallisSapuskaErkki
Avatar

Liittynyt: 2004-05-20 06:07:25
Viestit: 42823
Paikkakunta: AlwaysComingHome
Hyvää pääsiäistä. Ja uteluttaa, paljonko pastaa meni? Se kuuluu niihin ruokiin joita en ole gluteenittomana enää kaivannut,
en gluteenittomina versioina vaan en myöskään sinä aikaisemana vehnäpastana. Hassu juttu sinänsä, koska joskus maistui hyvinkin :)

Tavallaan näin kävi myös noiden pitserioiden gluteenittomien(kin) pitsojen kanssa. Eivät maistu enää vaikka miten lisämaustaisi.
Mutta kotoinen pitsake maistuu vielä; se jossa on pari ruokalusikallista perunajauhoja melkein uunipellin kokoisessa lätyssä. Sitä on tulossa tänäänkin.

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-12 14:53:12 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Kiitos samoin.

Pastaa meni 25 grammaa(kuivapaino siis). Tuntui riittävältä, kun lisäksi laitoin Mustaleiman palasia kastikkeen päälle. Olen myös pari kertaa syönyt puoli levyllistä eli 20 g riisinuudeleita. Ne imee paistettuna tosi paljon voita.

Suorituskykyni on parantunut huimasti. Olen ihmetellyt aikaisemmin miksei kunto tunnu nousevan jne. Ilmeisesti se on ollut jotain hiilaripöhnää tai fibropöhnää tai ties mitä. Nyt tuntuu että jaksan vaikka mitä. Eilen jumppailin kotona hurjasti, en meinannut väsyä ollenkaan ja pystyin liikkeisiin joihin en luullut tällä hetkellä pystyväni. Tarkoitan että hapenottokyky tuntuu tosi hyvältä, voimatasot ailahtelee edelleen tosi paljon sen mukaan millä tuulella fibro on.

Jännä juttu, olisin kuvitellut että hiilareiden vähentäminen tekee hetkellisen laskun suorituskyvyssä mutta ihan päinvastoin tässä on käynyt. Yksi päivä söin enemmän hiilareita (koska vitutti. Vitutti sen jälkeen kyllä ihan yhtä paljon. Että hukkaan meni.), ja se kostautui heti seuraavan päivän lenkillä hitaampana vauhtina ja epämääräisenä vaivalloisuutena.

Jotenkin kuvittelisi että liikunnan suhteen nämä minun hiilarimääräni olisi kaikkein pahimpia: että pitäisi joko olla täysin hiilarimaassa ja toimia niillä tai sitten ketoosissa. Mutta ilmeisesti kroppani osaa hiilarivarastot tyhjennettyään siirtyä sujuvasti rasvalle? Robert Lustig taisi jollain luennollaan Youtubessa sanoa että niin sen pitäisikin toimia, monta kertaa päivässä? Eli mitään "maratoonarien seinää" ei oikeastaan pitäisi olla olemassakaan? Mutta jostain syystä ihmiset vaan menee rikki eikä osaa enää käyttää omaa rasvaansa?

Mulla on hyvin hämärä muistikuva että Lustig selitti homman liittyvän fruktoosiin, joka metaboloituu maksassa alkoholin tavoin, ja estää rasvanpolton tms?

No, johtui mistä ikinä hyvänsä, olen ihan helvetin tyytyväinen että homma toimii mulla tällä hetkellä näin hyvin.

Munkin täytyy kaivaa tuo Elsin pizzapohjaohje jostain. Tykkään pizzasta, mutta useimmat karppipizzapohjat ei sovi suuhuni.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2020-04-14 13:43:08 
Poissa
sintti
sintti

Liittynyt: 2014-11-18 15:11:06
Viestit: 36
Tein purjokeittoa viimeisestä purkista kinkunlientä. Syödessä laitoin sekaan pieniä palasia Ritari-juustoa. Juusto on hyvää kun se vähän lämpiää liemessä (tai vaikka kahvissa) mutta ei ihan sula.

Oisiko mitään hyviä ideoita millä saan kinkunlientä paistamatta kinkkua? Rakastan purjo- tai sipulikeittoa kinkunliemeen tehtynä, oikein mistään muusta keitosta en tykkääkään. Kassler-lihasta kokeilin lientä, mutta ei se ollut oikein sama asia. Luulen että kinkun pitkä kypsytysaika vaikuttaa kovasti liemen makuun. Ehkä voisi kokeilla niitä porsaan uunilihoja missä on makuluu, paistopussiin vaan ja unohtaa useammaksi tunniksi uuniin?

Pakastealtaasta varmaan kinkkukin löytyisi. Ei kyllä yhtään kiinnosta syödä kinkkua nyt. Eikä miehellekään sentään paria kiloa kinkkua voi syöttää että "sori, kokkasin tämmöisen mutta en tahdo itse syödä".

-----
Elämänlaatuni on kohentunut merkittävästi kun tajusin ruveta paistamaan pekonin uunissa. Pekoninsyöntiäni on rajoittanut lähinnä se paistamisen ärsyttävyys, mutta uunissa tulee sujuvasti ja itse asiassa paremmaksi kuin pannulla. Kaadan tietysti rasvan talteen. Popparit tulee herkullisia pekoninrasvassa paistettuna, tai gheessä.

Paino on jämähtänyt karvan verran päälle 75 kiloa. Luulen että kroppa säätää itseään kovasti ja tuo tuosta notkahtaa sitten yhtäkkiä alaspäin.

Nyt jo on selvää että karppaus on lievittänyt kipujani, parantanut suorituskykyä ja kirkastanut aivoja. Närästääkin vähemmän. Vireystila ei ole kovin paljon noussut: en ole väsynyt, mutta ei ole myöskään mitään toimintatarmoa; voisin vaan istua sohvalla haaveilemassa maailman tappiin. Koska tässä ei kummempaa tekemistä ole ja haaveilu on mukavaa, en ota tuosta paineita.

On kyllä tosi, tosi ihanaa että pystyn nyt liikkumaan enemmän. Ihan tuntuu siltä että mun on mahdollista päästä taas joskus oikeasti hyvään kuntoon. Se on ihan itkettävän ihana ajatus. Että voisi valita tekemiset sen mukaan mitä haluaa, eikä aina tarvitisisi laskea, että jaksanko varmasti? Jaksanko, jos olen edellisenä päivänä pessyt pyykkiä? Tai puhunut puhelimessa?


Ylös
   
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 32 viestiä ]  Mene sivulle 1 2 Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC+02:00


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 4 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin ohjelmisto phpBB® Forum Software © phpBB Limited
Käännös: phpBB Suomi (lurttinen, harritapio, Pettis)