karppaus.info

Paluu kesälomalta arkeen on taas koittanut. Piti ihan tulla herättelemään tätä keskustelua, että voin kertoa, miten pahasti olen tämän loman jälkeen koukussa leipään ja jäätelöön. Siis tänään polskahdin takaisin karppilampeen, ja vielä on epäselvää, miten tiukasti koukku ehti kesällä pureutua . Otin kyllä kesästä ilon irti löhöilemällä ja lukemalla ison pinon kirjoja ja nauttien kaikista herkuista, mitä mieleen tuli . Alkuolotila on siis aika kiva, koska tunnen saaneeni jonkinlaisen kiintiön täyteen mässyä, mutta karu totuus paljastunee tuossa illalla telkkarin ääreen käpertyessä .

Ensimmäinen ilta: selviydyin ilman leipää ja jäätelöä. Mutta teki niin paljon mieli jäätelöä, että sain tosissani taistella sitä vastaan. Oli vain olo, että haluaisin jotain viileää suussa sulavaa. Paikkasin siivulla juustoa ja kipollisella cashewpähkinöitä, joista jälkimmäisiä söin liikaa . En oikein tiedä, pitäisikö olla tyytyväinen vai ei.

Moi, Kastetar

Vähän tuntuu siltä, että sinun kannattaisi nyt satsata kunnolla syömiseen. Tuollaiset makean ja hiilarin himot kyllä pitäisi lähteä kun ruokavalio on kohdillaan eli riittävästi terveellisiä, luontaisia rasvoja (voi, kerma, juustot, kookosrasva). Mikäli syöt itsesi kylläiseksi näillä rasvoilla 3-4 kertaa päivässä, on ihme jos vielä himot iskee.

Esimerkiksi itselleni tulee kunnon voimunakkaasta (4 munaa ja kunnon köntsä kirnuvoita) ja isosta kasasta parsakaalia niin auvoisen tyytyväinen ja tasapainoinen olo, että voi voi sentään.

Reipas

Heh, olin kyllä illalla vetänyt tuon "himoilun" alle sekalaisen kasan pannulla reilussa voissa paistettua sitä-sun-tätä ja voissa paistetun lehtikaalin höystin vielä tuorejuustolla, että maha oli kyllä täynnä. Munia ei tosin ollut, mutta ei olisi isolle paistinpannulle mahtunutkaan... Odottelin oikein pitkän tovin ruoan päälle, että aivot tajuaisivat myös saaneensa ruokaa, mutta kesälomalla tuli nyt (taas) paha tapa opittua herkutella iltaisin. Siksipä täällä avaudunkin, että pääsisin nyt tuosta kesän koukusta taas eroon, kun on yleisöpainetta , kiitos teille siitä .

Eilinenkin ilman leipää ja jäätelöä. Söin ison annoksen broilerikesäkurpitsa"lasagnea" ja puoli rasiaa tuoreita vattuja. Odottelin puolisen tuntia, ja silti teki mieli lisää ruokaa, jota sitten söinkin vielä puoli annosta. Pienen hetken teki mieli tuntea viilentävä jäätelö kielellä, siis nimenomaan se suutuntuma. Harmitti, kun unohdin ostaa rahkaa niiden vattujen seuraksi. Ehkä pitäisi kokeilla taas pitää tarkkaa ruokapäiväkirjaa, niin saisin paremmin hahmotettua, paljonko oikeastaan syön päivän aikana, mutta en niitä jaksa yleensä jälkikäteen lukea. Ruokapäiväkirjan vaikutus mun elämään on lähinnä se, ettei tule syötyä mitään naposteluja, mikä nyt ei muutenkaan ole mun ongelma, vaan kyltymätön ruokahalu yhdellä aterialla . Ja nyt on tämä leipä-jäätelökoukku, mutta kyllä tästä viikolla parilla "kuivattelulla" pääsee irti.

Valoa tunnelin päässä alkaa näkyä. Vaikka (tai ehkä juuri siksi?) söin eilen lounaalla pastaa ja vielä 2 siivua paahtoleipää (yritti homehtua jääkaappiin, enkä siedä ruoan poisheittämistä) ennen hikijoogaa, ilta meni aika mukavasti. Join hirveästi (tätä pitää harrastaa enemmän) ja söin loput vatut. Ei tuntunut juuri nälkää ennen kuin lähempänä iltakymmentä, ja silloin söin kesäkurpitsalasagnea isohkon annoksen. En tuntenut tarvetta santsata ja ajatus hampaiden upottamisesta viileään jäätelöön meni ohi yhdessä väläyksessä. Viikonloppu kummittelee edessä ja pitää yrittää nyt saada upotettua myös perheen muille jäsenille heidän kotiutuessaan, että se leivän massutus on loppu nyt.

Moi,

En nyt jätä sua millään rauhaan . Vähän on mielestäni kaukana karpista nuo sinun mainitsemasi syömiset. Mitä jos kokeilisit viikon tai edes muutaman päivän syödä ihan kunnon VHH-ruokaa? Katsot sitten onko jäätelöhimoihin tullut muutoksia.

Esimerkkinä omat yhden päivän ruokailut:

Aamiainen: sekoitus...125 g mascarponejuustoa, 150 g turkkilaista, 100g raejuustoa, 20 g heraproteiinia, mustikoita, muutama mansikka, liraus mustikkakeittoa (joskus 0,5-1 lusikallinen kookosrasvaa päälle)
Lounas: 150 g grillattu pihvi 30-50 g voi palan kanssa, lehtisalaattia, paprikaa, persiljaa yms. + jälkkäriksi tummaa suklaata
Iltapäivä: 4 munan munakas, 30-40 g voita, parsakaalia
Iltapala: turkkilaista, raejuustoa, mustikoita, paria sorttia juustoa (Kärtner, St Agur)

Reipas

Olethan myös tietoinen siitä että gluteeniviljojen gluteeni muodostaa elimistössäsi opiaattia (eksorfiini eli gluteomorfiini) ja sen vuoksi koukuttaa? Leivänhimo johtuu osin myös siitä, täytyy ihan vain kärvistellä se vieroitusvaihe, eli esim pari kolme vikkoa. Jos muutaman päivän välein syöt gluteniviljoja et pääsekään siitä koukusta irti.

Ja gluteeniviljoja ovat siis vehnä, ohra, ruis ja speltti.

_________________
Lipidaari, laktovoori, lähiruoka

Jos kerron tekeväni jotain itse, se ei tarkoita että suosittelen muita tekemään samoin.
Kaikki sanottava sanottu tismalleen kuten tarkoitan, tulkinnat & rivienväliinluvut täysin omalla vastuulla.

Ihanaa kun pidätte huolta . Olen tietoinen gluteenin koukuttavuudesta, mutta en ole ennenkään joutunut jättämään jauhoja kokonaan pois, joten en ajatellut siihen vielä turvautua. Kyllä tämä koukku alkaa hellittää. Viikonloppuna pitää vain olla vielä tarkkana, ettei lipeä takaisin kesän mässyttelyihin. Eilinen meni siten, kun yleensä elän, poislukien siis tuota kesälomaa ja ehkä joskus joululomaa - paitsi, että tällä viikolla olen kaivanut pakastimesta aamiaiseksi noita muffinsseja ja useimmiten en syö aamiaista työpäivinä. Tässäpä eiliset syömiset:

klo 9 jauhelihamuffinssi (rasvaa, jauhelihaa, aurinkotomaattia, jotain jauhoa, josta en muista enää oliko se osaksi mantelijauhoa - mutta sisältää ainakin hieman vehnäjauhoa, muistelisin)
klo 12 lounassalaatti: salaattia, tippa kastiketta, oliiviöljyä, ilmakuivattua kinkkua, juustokuutioita, siivu vuohenjuustoa, oliiveja, paprikaa, auringonkukansiemeniä. N 1,5dl hernesosekeittoa.
klo 18 kesäkurpitsalasagnea reilu annos (ei siis sisällä pastaa vaan kesäkurpitsalevyjä)
klo 22 partaäijä+A-jogun sekoitus, n. 8 rusinaa suutuntumaksi (yleensä laitan muutaman kuivatun karpalon ja auringonkukansiemeniä tai kuivattuja marjoja, mutta pähkinäkaupan antimet oli huvenneet kaapista).

Eilen sain myös ison lastin kananmunia, joten pääsen keittelemään niitä, nam . Ensi viikon ruokasuunnitteluun pitää kyllä panostaa viikonloppuna, kun koko perhe palaa maanantaina arkeen ja kiire on pahin hyvin syömisen - ja erityisesti kaupassakäynnin - vihollinen.

Toki hiilareiden vähentäminen ja oikean ruuan syöminen vähentää hiilarikoukkua, mutta se OPIAATTIkoukku eli koukku gluteeniin ei lähde pois niin kauan kun syöt gluteenia. Eli kun et ole ennenkään jättänyt jauhoja kokonaan pois, et ole koskaan ollut siitä koukusta myöskään irti, etkä tiedä miltä se tuntuu.

_________________
Lipidaari, laktovoori, lähiruoka

Jos kerron tekeväni jotain itse, se ei tarkoita että suosittelen muita tekemään samoin.
Kaikki sanottava sanottu tismalleen kuten tarkoitan, tulkinnat & rivienväliinluvut täysin omalla vastuulla.

Jätskiä voi tehdä itsekin, ilman sokeria, ihan kermasta. Silloin se on karppikelpoista hyvää.

_________________
Vuodesta 2011
Ihmiseläimen lajinmukainen ruokavalio
En ole vielä pudonnut.

Once you have been taught to think, it's hard to stop.

NiilinKaimaani, mietin itsekin, josko olisin jäädyttänyt vaikka partaäijää tuoreiden marjojen kera jäätelömuoteissa, mutta sitten päätin, että parempi olla ilman mitään korvikkeita hetki, niin saan arjen taas rullaamaan. Jäätelöä en ole kaivannut viime päivinä oikeastaan ollenkaan. Viikonloppuna teki mieli jotain hyvää natusteltavaa, ei välttämättä makeaa, mutta sellaista, missä on sopiva suutuntuma. Taisin syödä jogurttia, en edes enää muista. Ja pähkinöitä.

Viljoja en ole jättämässä pois, koska en koe sitä välttämättömäksi. Katsoin muuten huvikseni, että myös mm. soijakastikkeessassa on näköjään vehnää, eli täyskieltäytyminen gluteenista vaatisi hirveästi tuoteselosteiden tutkimista (otan osaa viljoja sietämättömien puolesta). Tavallista leipää en ole kaivannut, viikonloppuaamiaiset meni riisipuurolla ja toinen aamu mantelileivällä. En ole itse ehtinyt kauppaan, joten on pitänyt mennä sillä, mitä kaapeista ja pakastimesta on löytynyt. Positiivista on se, että perhe söi kiltisti grilliruokaa ja coleslaw'ta ilman perunoita , kun ei mulle tullut mieleen laittaa niitä perunoita siihen listaan , minkä mies kävi kaupasta hakemassa. Viikonloppuna tuli sitten enemmän hiilareita kuin ajattelin, siis se riisipuuro ja ehkä 5 lettua (tavallisia jauhoja) juustotäytteillä. Mutta koska suurempia himoja ei ole ollut, en pidä tuota minään ongelmana.

Eilen söin tavallisen hyväkarpisti, mutta ilmeisesti liian vähän, koska tänään aamulla oli niin kova nälkä, että voin suorastaan huonosti. Jauhelihamuffinssit pakastimesta hupenee, eli kohta täytyy jaksaa alkaa keittelemään niitä kananmunia, että saan jotain aamulla nassuun. Päätin muuten jatkaa tätä ruokapäikkyä kuun loppuun, koska parin viikon päästä on edessä vierailu vanhemman sukupolven luokse, ja tiedän jo etukäteen, että siellä on aamulla ja illalla itsepaistettuja sämpylöitä tarjolla, joista on 1) vaikea kieltäytyä kohteliaisuus- ja herkullisuussyistä ja 2) niiden syöminen ei yleensä jää yhteen kappaleeseen.

muoks. lisätty kastike soijan perään.

Nyt tuntuu mukavalta, arki on päässyt vauhtiin, aurinko paistaa ja tunnen olevani niskan päällä arjen pyörittämisen suhteen. Tämän viikon ruokasuunnitelma on ollut toimiva ja töissäkin on ollut hyviä ruokavaihtoehtoja. Erityisesti majoneesia on ollut tarjolla useana päivänä, joten siitä iso plussa.

Jauhelihamuffinssit loppuivat eilen, joten keitin illalla munia valmiiksia aamua varten. Siinä kyllä kävi sitten niin, että söin kaksi keitettyä munaa iltapalaksi (vaikka en ennen niiden keittämistä ollut nälkäinen), joista toisen kokeilin majoneesilla, ja sitten vielä isohkon kourallisen cashewpähkinöitä purtavaksi. Olen siis vain tainnut siirtää iltaherkuttelun terveellisempiin eväisiin sieltä jäätelö-leipälinjalta, mutta on tämä ainakin askel parempaan. Jäätelömainoksia ole vähän kuolannut "sillä silmällä", mutta päätös pysytellä siitä erossa on vielä niin vahva, etten ole ostanut enkä myöskään syönyt pakastimesta jäätelönjämiä. Huonoa omatuntoa tunsin kyllä siitä, että ehdotin miehelle, että voisivat syödä lasten kanssa loput jäätelöt pois...

Tänään söin aamiaiseksi vain yhden keitetyn munan, ja olin nälkäinen jo tuntia ennen lounasaikaa. Tuntuu käsittämättömältä, miten onnistuinkin viime talvena olemaan kokonaan ilman aamiaista ja tuntematta nälkää. Viikonlopun aamiaisherkuttelua varten olen varautunut mantelileivillä, tai oikeastaan sekoitin jo kaikki kuivat ainekset, ja lisään sitten huomenaamulla vain "jääkaappituotteet", ja saan tuoretta mantelileipää aamuksi ja loput pakastimeen.

Viikonloppu meni urheilun merkeissä ja ruoat oli karpilliset. Tosin arvioin syöneeni koko viime viikon aikana kaksi banaania, mikä on yllättävän paljon huomioiden, etten yleensä syö hedelmiä. Mustikoita ja vattuja on mennyt herkuista, maustamattoman rahkan kanssa varsinkin oli hyvää. Kieli on taas tottunut sokerittomuuteen, koska rahka meni sujuvasti ilman makeutusta.

Aamiaiseksi söin viikonloppuna mantelileipää. Tuoreita sämpylöitä (meille tuotiin itse leivottuja) maistoin yhden puolikkaan verran, mutta pidin huolta siitä, että leikkasin sen ohuiksi suljuiksi ja lohkoin saman verran siihen oivariinia päälle. Mutta kyllä se oli petollisen hyvää, vaikka jäikin onneksi siihen pieneen maistiaiseen. Pakastimen jäätelö alkaa olla tuhottu miehen toimesta, ja mun kesähelteitä (joita ei ehtinyt tulla) varten ostama espressojäätelökin on onneksi pahaa, joten sekään ei jäänyt harmittamaan, kun mies sen lusikoi suuhunsa.

Kesän pahimmat turvotukset alkaa lähtemään nekin vyötäröltä, joten kiva olo senkin puolesta. Ehkä mun pitäisi laittaa tuollainen tickeri kasaan, mutta jotenkin parin kilon takia tuntuisi aika turhalta, enkä omista digitaalista vaakaakaan.

...mitäs muuta. Tänä aamuna söin viikonlopulta ylijääneitä aamiaistarpeita, eli puolikkaan keitetyn munan, kurkkua, tomaattia, salaatinlehtiä ja sentin siivun juustoa. Ehdin jo tykästyä niihin jauhelihamuffinsseihin aamiaiseväänä, joten pitänee tehdä niitä lisää ja kokeilla jauhoiksi vaikka mantelijauhon ja jauhettujen kaurahiutaleiden yhdistelmää.

Viikonloppuna oli sukulaisvierailuja. Aamiaispöydässä sain pidettyä leipähimon aisoissa päättämällä etukäteen, että syön vain kaksi puolikasta sämpylää. Toisena aamuna söin kyllä vielä yhden neljäsosasämpylän, kun lapsilta jäi, enkä halunnut heittää sitä pois. Sunnuntain paluumatkan eväät olivat sitten toinen juttu, silloin oli mukana monta monta sämpylää. Tuore sämpylä hieman rapealla kuorella ja reilulla voilla ja muilla päällisillä on tosi hyvää, mutta eilinen meni kivasti ilman mitään leipähimoja. Ehkä leivän syönnissä ongelmaksi muodostuukin se, että kun ottaa yhden, niin sitten äkkiä onkin syönyt monta. Kotona en siis edes tartu leipään, jotain satunnaista näkkäriä lukuunottamatta.

Hieman haikailin jäätelön viileyden perään, kun oli aurinkoisia päiviä, mutta säästän jäätelöherkutteluhetket loppusyksyn lomalle. Marjapiirakkaan en koskenut, koska pohja näytti olevan höttöistä ja kovin "voitonta" - muropohjalla olisin saattanut päättää toisin. Tuoreita marjoja söin sen sijaan joka päivä, ne on nam! Suu on näemmä tottunut sokerittomuuteen, kun mustaherukat maistuivat tosi makeille - tai sitten ne ovat tosi makeita tänä kesänä.
Kananmunia keitetty tämän viikon aamiaisille, eli viikko sujunee normaaliin malliin. Joten tähän päättyy tämän vuoden leipäjäätelökoukku . Kiitos kanssaeläjille! Palataan taas ensi syksynä!

Minä en ehtinyt edes mukaan ja nyt jo huiskuttelet!

Mutta hyvää jatkoa leivättömän ja jäätelöttömän pöydän ääressä ja tervetuloa uudelleen!