karppaus.info

Ukko oli kaivanut maasta ämpärillisen maa-artisokkia, muusi vaihtuikin artisokkakesäkurpitsamuusiksi, mutta luomusikaa uunissa oli kuitenkin. Pohjalle uuniastiaan laitoin lanttupaloja, ruusukaalia ja punasipuleita.Ja sitten tietysti söimme itsemme ähkyyn, hoh hoi. Koirakaverit saivat raakaa possunsydäntä, keitettyjä vihanneksia ja kaurapuuroa Vääksyn myllyn isoista hiutaleista ja makupaloiksi piti antaa meidän perheen Pottsille, oopperalaulusta kiitokseksi, kuivattua sinttiä ja raakoja artisokan ja lantunpaloja. Miten ihmeessä raa'at vihannekset saavat rottweilerin kuolaamaan ja laulamaan? Ulvoo se kyllä lihalle, kalalle ja sitrushedelmillekin ja tekee kaikki osaamansa temput mandariinin saadakseen.

Liiteristä tuli kalastettua viime viikolla kampeloita ja tänään niitä paistelin. Hyviä kaloja ja soosinkin saa samasta paketista. On meinaan ympätty niiiin paljon vettä kampelafileisiin. No, isä aina painotti kalojen pakastamisessa niiden "lasittamista" vedellä, ettei meinaan maku kärsisi. Jotenkin ne vain osaavat sen homman kalatehtaissa paremmin. Isä lasitti kalafileiden ja kalojen uulkopinnan mutta Liiterin kaloissa lasitus on fileiden sisällä. Paistellessa fileet sitten pienenevät kuin pyy maailmanlopun edellä ja samalla paistinpannu täyttyy vedellä. Tuovat näköjään uimavetensäkin mukanaan. Ei pitäis valittaa, ei tässä kuitenkaan enää merelle kalaan pääse.
Tänään oli taas uuninlämmityspäivä ja uunissa hautumassa ruusukaaleja ja lanttua. Haju on kyllä melkoperäinen koko talossa. Huomenna lanttumuusia ja possunkyljyksiä ja aamulla haudutettua ruispuuroa voisilmällä. Tarttis jaksaa hakea navetan pakkasesta jotain marjoja että vois tehdä janojuomaakin. Karpalomehua viinihapolla, kenties?

Muusiin tuli laitettua artisokkaa, kesäkurppaa ja lanttuva. Ihan hyvää rasvaisen kyljyskastikkeen kera. Lisukkeena oli puolukoita ja kurkkua.
Pitkästä aikaa tein sitten iltapalaksi lämpimän VOILEIVÄN. Reissumies, juustoa , paprikaa ja Inarin siikaa, juomana kivennäisvettä.
Huomenna pitäis mennä tyttären kanssa ratsastamaan ja ruoka tarttee olla nopeasti valmistuvaa. Ei ole yhtään mitään inspiraatiota, kanat munii munan päivässä, joten ei munakasta ainakaan. Nakkeja olis jääkaapissa, nauravat nakit ilman muusia, papuja olis keitettynä, papuja ja possua ? Oih ja voih, ei nyt yhtään nappaa.

Aamulla sitten rottweiler päätti lähteä hakemaan leikkaamatonta urosta, häiipyi kuin pieru Saharaan, huudeltiin, etsittiin, haettiin ja kiroiltiin. Ratsastus jäi väliin ja vi....s oli kovaa. Tulipa sitten kotiin kun kuuli että olis nakkia tarjolla. Ainakin kaksi viikkoa ulkoillaan narussa, Tämän kylän uroot on MELKEIN kaikki rokotettuja ja leikattuja, ja paluu suunta oli tuolta eunukkipuolelta, saas nähdä. Ennen aina juoksut ovat ollet loiskimisia, eikä mitään tiputuksia, nyt ei ole mitään ulkoisia merkkejä, joten homma tulee vaikeammaksi. Ruokapäiväkirjaan tämä liittyy siten että ei jaksanuit enää tehdä oikeata ruokaa, sulatin tyttärelle spaghettia jauhelihakastikkeella ja me muut söimme Lidln ihania, pieniä ja mausteisia bratwursteja kanttarellipaistoksen ja puolukoiden kanssa. Isännän välipalaksi tein appelsiinimehukiisseliä ananasmurskalla. Muita välipaloja olivat terveelliset vehnäleipäpalat ja juusto, tyttärellä nakit ja porkkanasämpylät. Verensokeriarvojeni perusteella tosi hyvää ja terveellistä.
Perseen suti, sanoisin, jos harrastaisin rumia sanoja.

Neiti rottweilerin kanssa ulkoillaan, että pysyis neitous jatkossakin. Meillä on muuten tarttunut karppaus hiiriinkin ja kissasta tullut vissiin vegaani. Viime yönä heräsin pariinkin kertaa helkkarinmoiseen rouskutukseen, hiiri murtautui seinänraosta sisään. Kissanperkele veteli hirsiä keittiöntuolilla eikä ollut kuulevinaan. Aamulla sitten löysin hiiren pilkkoman ja syömän paprikan lopun keittiön apupöydältä parinkymmenen sentin päässä yhä hirsiä vetelevän laiska ronttikissan nukkumapaikasta. Paprikanloppujen vieressä oli koskematon leipäpala ja hiirenloukussa syötti ja hiiri oli käynyt kakalla loukun edessä. Kerpele, ensi yön vietän ilmakiväärin kanssa vahdissa.
Tänään on taas uunin lämmityspäivä, ja paistelen pestolla ja juustolla täytettyä lohifilettä, itselleni teen pinaattiartisokkamuusia ja muut saavat keitettyjä perunoita ja porkkanaa. Taidanpa tehdä porkkanaraastettakin. Illaksi laitan sianpalan uuniin hautumaan, tulee sitten huomiseksikin jotain syötävää. Niin ja uunipuuroa riisistä karppaamattomille perheenjäsenille.
Voipi tässä sitten keskittyä joululahjojen kutomiseen, lokoisasti lämpimässä tuvassa keinutuolilla istuen ja valmistuvan ruoan hajuja haistellen, aaah!

Selkä on niin kipeä ettei voi edes koipia kunnolla liikuttaa, nukkumisesta ei tahdo tulla mitään kun jokainen liikahdus lähettää kipeitä terveisiä selkäruotoon. Sentään jaksoin tänään vääntää juuressosekeiton ja yhden kaulahuivin. Huomiselle on onneksi eilen paistettua sian karepaistia, tarttee varmaan pistää pottujakin kiehumaan, ei oikein jaksa ajatella mitään järkevää tämän selkäsäryn kanssa. Taidanpa huitasta aaton kunniaksi muille mustikkasoppaa ja ittelle partaäijää naturellimustikoilla,. Itsenäisyyspäivän ruokapuolen saa hoitaa joku muu.

Heippa sitten teillekin! Mää nyt lähen tutkimusrojektiin ja varmaan se parantaa mun elämänlaatua tai sitten ei. Tavataan sitten vuoden päästä, sitten kun virallisterveellinen ruokavalio on meikäläisen joko parantanut tai tappanut. Saas nähä...

Olenkin kontrolliryhmässä., joten ei tarttekaan syödä virallisesti. Hyvä esimerkki laihduttamisesta kyllä olenkin: kuukaudessa on tullut melkein viisi kiloa painoa lisää. Väsyttää niin ettei tekis mieli tulla sängystä pois ollenkaan eikä ole jaksanut edes pohtia syömisiään ja sehän kostautui heti verensokerin isoilla heitoilla ja surkealla ololla. Tässä olis nyt otettava itseään niskasta kiinni, oiva tilaisuus näyttää vhh-ruokavalion edut virallisterveelliseen verrattuna.

Verensokerit 14,6 näin iltapäivän kunniaksi. Olen syönyt yhden ruiskaurakinkkujuustoleivän ja juonut kolme mukia maidollista kahvia. Aamupalana oli yksi iso tomaatti ja muki kahvia. Kattilassa on porisemassa pinaattibataattikesäkurpitsakalakeitto, aion lisätä siihen vielä kermamaitoa. Saas nähdä paljonko se nostaa sokereita? Odottelen tässä flunssan puhkeamista, kaikki ihmiset(ne harvat) jotka viime viikolla näin olivat toipumassa tai sairastamassa aivan hirveätä flunssaa korkealla kuumeella ja kovalla yskällä. Mustaherukkamehu on jo haettu pakkasesta ja eilen illalla tein siitä lämmitetyn punaviinin kanssa paukut. Ihan mukavalta tuntui ja nukutti ihan kivasti. Rontvaileri oli taas tehnyt löytöjä kompostilla ja oksensi useampaan kertaa vatsaansa tyhjäksi. Sieltä tuli kaikki syötaväksi kelpaavakin joten tänään se sitten on ulvonut nälkäänsä, eikä varmaan suhtaudu myötämielisesti keitetty riisi, keitetty jauhelihavesiseokseensa, jota tässä pari päivää taas pieninä annoksina nautitaan.

Paino on noussut 119 kiloon, kerpeleen kerpele. Aloitetaas taas. Katselin tässä sivusilmällä supermalli Suvia ja muistan (ihme kyllä) ajan jolloin olin yhtä LAIHA, terve en kyllä ollut silloinkaan. Samanlaiseksi en enää halua, mutta painon on pudottava järkeviin lukemiin. Kohta en jaksa enää edes kävellä näiden läskien kanssa.
Aamupala oli tänäänkin tomaatti ja kahvia, päivällinen kaksi kulhoa kalakeittoa, ei perunaa, kirkas liemi, vihreitä aineksia; kesäkurpitsaa, tilliä, pinaattia, oliiveja, kapriksia ja purjoa. Iltapalana kreikkalaisia anjoviksia ja tomaatti, kahvia kuppi, korjaan muki ja tomaattia, ehkä kurkkuakin jos sen jostain löydän. Insuliinia aamulla 28, päivällä 4 ja 5 ja illalla 22, verensokeri pyrkii koko ajan nousemaan yli 10.Viluttaa ja hituttaa, toivottavasti en tule kipeäksi tai kipeämmäksi.

Taidanpa rakentaa uunimunakkaan tai kaksi. Toiseen katkarapuja ja toiseen nakkeja. Samalla paistelen luomupossun viimeiset luiset kappaleet ruskehtaviksi ja teen niistä myöhemmin lihasopan. Musteille täytyy laittaa hirssiä ja tattaria kypsymään, neiti rottweiler onneksi lakkasi oksentelemasta ja on nautiskellut keitettyä riisiä keitetyn jauhelihan kanssa tässä pari päivää. Tänään uskaltaa jo antaa possunsydäntä ja raastettua porkkanaakin.
Itsellä oli aamusokeri, hiiohoi, 11 ja insuliinia 22 ja aamupalan, kahvimukillinen ja juustokurkkunäkkäri, jälkeen vielä 4 lyhyttä. Ukko lähti kesälomaviikon jälkeen töihin, virkistyneenä mutta ei kovin ruskettuneena, pitäisi keksiä vielä jotain uupuneena työstä palaavaa lohduttamaan.

Tulipa se sitten kipeämmäksi, rottweiler siis. Eläinlääkärissä käytiin ja nyt syödään monta eri lääkettä. Kompostin kierrätys koiran kautta ei ole hyvä juttu. Nyt varustetaan kompostit korkeammilla aidoilla. Enää ei ole oksenneltu, mutta hieman vaisu ja pari kiloa laihempi neiti selvästi on. Aamuyöstä taas valvottiin ja mentiin nukkumaan uudestaan kuuden jälkeen, joten aamupalaa tässä vasta pistellään naamaan. Ruiskauraleipä, päällä voita ja voihin sekoitettuna silputtua persiljaa, päällä vielä isoja, vinoja kurkkuviipaleita, mukillinen täysmaitokahvia- taidan ottaa toisenkin mukillisen. Iltapäiväruokana luultavasti kukkakaalikesäkurpitsakeittoa.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Aamupala oli kovasti terveellinen . Leivinuunin lämmityksen kunniaksi iso pötkö uunissa lämmitettyä mustaa makkaraa. Kyllä tuli miehekäs olo( vaikka naispuolinen olenkin). Puolenpäivän jälkeen sitten yksi keskikokoinen Rosamunda, leivinuunista sekin ja kastike freesiä cremeä, kaprista ja punavihreitä oliiveja. Jälkiruokana vähäsokerista mustikkakeittoa ja kahvimukillinen. Uuniin pitää vielä laittaa punaviinihäränhäntä ja muille riisiä ja minulle parsakaalia. Sitä syödään sitten illalla. Niin ja koiria varten kattilallinen kokonaisia silakoita. Sen jälkeen voisikin mennä sänkyyn selälleen katselemaan puutarhasuunnitelmaa ja siemenluetteloita. Ukko kyllä väittää että minulla on jo nyt enemmän siemeniä kuin neliöitä tontilla, voipi olla, mutta eihän niitä kaikkia tarvitse kerralla kylvää. Useimmat siemenet säilyvät kuivassa paikassa itämiskykyisinä useamman vuoden. Meillä tosin navetalla säilytettyjen kimppuun iski viime talvena hiiri, mutta ratkaisu löytyi diabeteksestä ja hamsterin luonteesta. Olen kerännyt sokerinmittausliuskapurkit talteen, ovat sellaisia pieniä, mustia ja ilmatiiviitä. Sunnuntaina askartelin etiketit irti, siemenet sisään ja läpinäkyvän ikkunateipin avulla pussin nimi- ja viljelytiedot purkin kylkeen. Hienoja tuli, ainoastaan papuja varten piti käyttää isompia lääkepurkkeja.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Aamusokeri 7,7 huonosti nukutun tai hyvin valvotun yön jälkeen. Aamiaiseksi kolme metukkasiivua, hyvää, rasvaista juustoa paksu viipale ja kaksi kermamaitokahvimukillista ja 22 pitkää insuliinia ja 2 lyhyttä. Parin tunnin päästä mittaillaan että oliko mitään vaikutusta. Kotona olis purjoa, parsakaalia, nauris, bataattia, juustoa muutamaa lajia, kesäkurpitsaa ja makeaa paprikaa, pakkasessa kalaa, maksaa, kanantissejä eikä mitään järkevää ajatusta ruokapuolella. Ai niin, kolme kypsää avokadoa ja puoli litraa kermaa. Taidanpa vääntää ensin kermaisen avokadokeiton ja kello viiden teelle sekovihanneksia ja jonkun proteiinisoosin. Välipalaksi on varattuna parta-äijää naturellimustikoilla. Verensokeria pitäisi nyt mittailla ennen ateriaa ja kaksi tuntia syömisestä että näkee miten pikainsuliini vaikuttaa. Ainakin yksi vaikutus on selvä, ja se on valitettavasti LIHOMINEN.
Ensi viikon alussa otan kahden päivän rasvapaastosession: kermajuustoa läskinnahalla ja pähkinöitä pieninä annoksina pitkin päivää. Sitten lähtee läski sulamaan taikka sitten ei?

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Perjantai on meillä herttainen ja sen kunniaksi aamusokeri 6,2. insuliinia 22 pitkää ja 3 lyhyttä ja aamupalaksi munaa, pekonia ja kuppi partaäijää jossa ainakin tl kanelia. Keskellä päivää paremman puutteessa RASVAISTA juustoa, pari metukkasiivua ja kivennäisvettä. Seuraava ateria oli uunilohta, esipaistettuja vihanneksia: kesäkurpitsaa, paaaljon purjoa, bataattia, salottisipulia, soijaa, siis nestettä, balsamikoa, haudutettuna esikäristyksen jälkeen uunissa. Kastikkeena freesiä creemiä, hunajadijonia, tilliä, hiukka suolaa ja piparjuurta, sillai sopivasti, niin että vähän aivastuttaa. Iltapala onkin ihan mahtava: pari lasia Courrierea ja pari lasia Ballet Brut`ia kivennäisvedellä. Nyt vois mennä mahansa viäreen nukkumaan, niin kuin iso aina sanoi. Iso= isä ja isoisä, tyttärenpojan ytimekäs lyhennys. 28 pitkää insuliinia ja sitten nukkumaan, hyvää tulevaa naistenpäivää kaikille!

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

moikka diesel, täältä sut löysin! huomasin, et sinäkin päijät-hämeestä, siniovinen sijaitsee tääl itäpuolella...
minun ystäväperheellä oli muutama vuosi sitten rotikka ja se teki kaikkensa saadakseen sipulia ja kaalia! nyt niillä on kaksi tanskan doggia ja staffordshiren bullterrieri, kaikki tyttöjä. minun siskolla on lapin porokoiratyttö, pentu, pari viikkoa vasta ollut.
minulla oli kerran entisessä elämässä artisokkaa kasvamassa, mutta niin oli savinen maa, että ei lähtenyt leviämään vaikka kaikki varoitteli, ei kasvanut edes seuraavana kesänä maahan jääneistä mukuloista uusiksi...
vaan sanopa, miten hiiri pystyy kiipeämään pellillä vuoratulle puuhellalle???!!! olin jättäny parikilosen kauraryynipussin hellan reunalle ja aamulla siinä oli reikä ja iso kolo ryyneissä...

_________________
102 (joulu 2004) oli jo (2007-2010)70 -sit pitkään 80-82 -nyt 75 ja laskee...
2012:paluuta oikeaan ruokaan ja taas 2015

"tee ittelles kivoja asioita!"
"Where is human nature so weak as in the bookstore?" - Henry Ward Beecher

Ei tartte olla kun pieniä rosoja esim. seinässä, kyllä hiiri siitä kiipee. Joskus kyllä epäilen että ne osaavat lentää! Meillä on pakko laittaa kaikki ryynit ja jauhot ja muut syöntikelpoiset pelti-, muovi- tai lasipurkkeihin hiirien takia. Kissoja ja koiria on talossa vaikka muille jakaa, mutta niin vaan hiiret mellastaa. Vanhassa hirsitalossa on paljon koloja joissa lymyillä ja niihin ei kissat mahdu. Pari vuotta sitten kun purettiin vessan ja "suihkuhuoneen" välistä seinää, sieltä löytyi kaamea määrä hiirenpapanoita, olivat pesineet mineraalivillassa. Ilmeisesti hiukan pisteli niin että olivat haalanneet pehmukkeeksi kankaanpaloja ja revittyä sanomalehteä ja siellähän sitten vanha isoisähiiri kellotti vainaana, kauniisti selällään ja pikku käpälät ristissä. Oli se uskomaton näky!
Tämä talo on rakennettu 1927 ja ilmeisesti samalla paikalla on ollut jonkinmoinen torppa aiemminkin. Tämä on ollut kartanon torppa vielä viime vuosisadan alkupuolella.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Verensokerit ovat olleet tänään melko kohdallaan. Aamupalana mukillinen kermamaitokahvia ja juustometukkaleipä ilman leipää, lounas koostui purkillisesta tomaattimakrillia ja paistetusta ryynimakkarasta puolukan kera.Päivällinen ei ollut kovin karppi: kaksi reissumiestä voilla, kevätsipulilla ja oltermannilla. Lauantain kunniaksi illalla kaksi Tapiopaukkua naturel, tölkki Dutch Beeriä ja kaksi reissaria, taas kerran kevätsipulijuustopäällysteellä. Jotenkin tekis vielä mieli Nigellan tomaattipekoni-iltapalaa, jätän sen kuitenkin suosiolla aamuksi. Ihanaiset=koirat, söivät keitettyä riisiä, täysjyvä ja keitettyä silakkaa. Ukko ja tytär olivat appiukolla, ei tarvinnut tehdä heille ruokaa.Kissoja en kyllä ymmärrä, syövät mieluummin purkkiruokaa kuin raakaa silakkaa, keitetty kyllä kelpaa. Muutama kissa ymmärtää pilkkikalojen päälle mutta sisäkissa Eki heittelee niitä ympäri seiniä tai kierii niiden päällä.Miten ne voi olla niin urbaaneja täällä maalla?

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Nukuin, hyvä ihme sentään, melkein yhdeksään tänä aamuna. Eivät edes piskit vaatineet aamuyöllä pissalle, kakalle tai mitään muutakaan. IHME! Sen kunniaksi tein sitten itselleni hemmotteluaamiaisen pekonista, tomaatista, kevätsipulista ja persiljasilpusta, kyytipoikana meni mukillinen vahvaa kahvia kermamaidolla. Sen jälkeen ei ollutkaan pitkään aikaan nälkä.

Vietin leppoisaa sunnuntaipäivää hinkkaamalla karhunkielellä, rätillä ja tolulla palomuuria keittiön puolelta. Siellä ei ole enää (nyyh) puuhellaa, mutta 100 vuoden pas... tarkoitan rasvat ja noet siellä kyllä on. Jollakin mukavalla lietteellä muuri on joskus valkoiseksi käsitelty ja nyt kun aloitin joudun myös loputkin hinkkaamaan. Onneksi ei sitä muuria ole kuin alle 10 neliömetriä. Tuli ihan mieleen lapsuuden pääsiäissiivoukset, kun seinät ja katot ripsuttiin ja kaikkien pistorasioiden päällisetkin piti putsata ja kiillottaa. Katto on jotain tyhmää pahvilaattaa, rasvainen ja tummunut, pelkään vaan että koko komeus laukeaa niskaan jos siihen koskee. Pitäisköhän käyttää englantilaisohjelman " tuunaa viallinen talosi myyntiin", konstia ruiskuttamalla jotain puhdistusainetta vaaleiksi laikuiksi ruskeaa kattoa valkaisemaan.

Hinkkaamisen jälkeen olikin jo nälkä, uunista löytyi kananrintoja rosmariinibataattirosamundapedillä. Pakko tunnustaa että muutama uuniveneperuna eksyi minunkin lautaselleni ja hyvää oli.

Kello on jo vaikkas mitä, koirat kuorsaa onnellisena silakkariisiruusukaali-iltapalan uuvuttamina. Uunin uumenista löytyi vielä kipollinen vasikantanssia iltakahvin ja mustikoiden kanssa nautittavaksi ja toivottelen teille hyvät yöt ja syvennyn katsomaan Wallanderia. Varmuuden vuoksi otan sitä talteen kovalevylle, on sen verran uninen ja kylläinen olo.

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.

Tapani mukaan tässä taas katson telkasta Dieettisotaa, vai mikä se on ja kuuntelen netistä Sisuradion ruottalaista tutkimusta kalan terveellisyydestä ja jyväruoan epäterveellisyydestä. Ne tietää sen jo Ruattissa. Nyt siellä jo valittaa Kaija Koo. Syökää kalaa, syökää kalaa, siis.

Aamulla en ehtinyt syödä kuin juustomakkaraleivän ilman leipää ja menihän siinä sivussa kipollinen kermamaitokahviakin. Jotenkin teki mieli painua takaisin pehkuihin, vettä satoi koko aamun ja maisema oli tasaisen harmaa. Teki se kyllä hyvää pihamaalle. Kinokset suli ihan silmissä.

Puolenpäivän jälkeen paistelin uunissa muhineita ruusukaaleja ja punajuuriviipaleita, pudottelin sekaan homejuustoa, jeeraa ja inkivääriä ja lautaselle vielä kurkkuviipaleita ja tomaatti. Kyllä se nälän vei.

Kuuden aikoihin vasta syötiin kalakeittoa, kaikenlaisia vihanneksia mutta ei perunaa,. Fenkolinsiemeniä laitoin vähän liian paljon, maistui aika eksoottiselle. No, ei ainakaan yöllä ilmavaivat vaivaa, niin kuin yleensä, kun erehdyn syömään pari palaa ruiskauraviipaleita. Kumma juttu sekin, sitä mie tässä hunteeraan. Jösses, pitääköhän lopettaa Sisuradion kuuntelu!

Iltapalaksi on varattuna yksi avokado, sitruunaa, teetä ja pari taatelia. Lueskelen tässä jossain välissä taas puutarhan rakentamista, ajattelin panna puutarhan uusiksi. Kukkapenkit ovat myyrien ja myyrien perässä kaivelleiden koirien ansiosta vähintäänkin omituisia. Täytyy varmaan keskittää niitä enemmän ja suojata aidalla. Nyt on penkki siellä ja toinen täällä, perustettu miten sattuu ja ilman sen kummempaa ajatusta. Jo vain komeasti joikhaa joku tunturissa Kautokeinosta., täytyy syventyä kuuntelemaan.

Melkein unohdin: Ukko toi syreenipuskien alta tuoretta, viiden sentin korkuista nokkosta ja tuumasi että laitappa kalasoppaan. Ja totta vie, se oli tämän vuoden kasvua!

_________________
viewtopic.php?f=11&t=25856

viewtopic.php?f=11&t=62947&start=1485


Fac ut vivas.