karppaus.info

moi!
mä aion ottaa tavoitteekseni 68kg. kun aloin odottamaan poikaani (nyt jo 8v.) painoin 48kg, ja olin ERITTÄIN laiha, pituuteni on 169cm. ensimmäisen kerran laihduttaessani pääsin 56kg, mutta en pystynyt pitämään painoani siinä, ja nyt niitä kuvia katsellessani näytin ihan kamalalta, mua pukee pieni pyöreys. Harrastan myös liikuntaa ja itsepuolustuslajeja väh. 4 krt/vko, joten lihasmassa on suuri, ja se jos mikä painaa..

Mulla on lihasmassaa ja vaikka vaatekoko on iso niin en näytä kävelevältä laardikasalta. Jotenkin kiinteähkö illuusio, vaikka totuus onkin muuta.
Tässä nyt käytän vertailukohtana keskiverto BMI 35 ihmistä. Näytän ainakin 10kg hoikemmalta kuin olen.

Niin ja tavoitteena on timmi ja lihaksikas kroppa. Aikaa siihen menee niin kauan kuin menee.

_________________
"Life is not measured by the number of breaths we take but by the moments that take our breath away."

Vaaka mäkeen ja mittanauhailua maltilla

Ihannepainoa ja ihannekokoa ei ole. Lihaskuntoa testailin tuossa vähäsen ja se on suunnilleen samaa tasoa kuin viisi vuotta ja 30 kiloa sitten. Kerään lihasmassaa kai suhteellisen helposti ja tuntuu siltä, että vuoroviikoin menetän painoa ja saan linjakkuutta. Tällä etenemismallilla toivon, etten menetä ainakaan kaikkia lihaksiani. Seurauksena minulla ei ole ihannepainoa eikä ihannekokoa. Minulla on oikeastaan ihannemuoto. Ei tarvitse olla mikään lihaskimppu, mutta ne vähät, joita on saisivat erottua.

_________________
- ferrix

Tungenpas lusikkani tähän soppaan..

Mä olin yläaste ja kouluaikoina aina tikku.. tosi laiha ja 169cm pitkä.. lastani aloin odottamaan -99 ja painoin silloin 62kg olin oikein sopivissa mitoissa mielestäni...
Synnytyksen jälkeen lahduin heti niin että sairaalasta kotiin lähdettäessä oli jäljellä raskauskiloja 3kg...
sitten tuli tytön koliikki ja korvatulehduskierre ja mun baby blues.. synnytyksen jälkeinen masennus ja kilpirauhasen tulehdus josta seurasi vajaatoimintani... 3 vuotta tytön kanssa valvottuja öitä ja masennusta ja jossain kohdassa lihoin hyvin nopeasti (puolessa vuodessa) 29kg...

Sitten aika pitkään se paino oli siellä 82-89kg.. ja inhosin itseäni!
Avioliitto elämä oli ihan hirveetä.. kuvittelin että mieheni inhoaa minua kun olen niin lihava yms. ja silloin tuli sitten se piste i:n päälle!!!
Aloin laihduttamaan.. (silloin paino 87kg ja vaate koko 44 melkein kiristi..)

Nyt tilanne on se että painan 72kg ja olen kokoa 38-40 paidat m-l...
Makkaraa on vielä vyötäröllä ja reisillä, mutta pikkuhiljaa mä saan ne pois.. olen päättänyt.
avioelämä parantui hetkellisesti kunnes kuoli taas.. ja siiihen olen ielestäni löytänyt selityksen
Uskon että silloin kun minä tunnen oloni hyväksi ja säteilen siitä onnesta että mun on hyvä olla ja olen mielestäni hyvän näköinen niin silloin miehenikin pitää minusta!!

_________________
29kg pudottanut .. nyt paino 62kg

Mun tavoitteeni on kiloissa siinä 70-75kg. Viimeeksi teini-ikäisenä painanut sen verran, ja silloin kyllä tunsin olevani järjetön läski, mutta siihen aikaan tunsin olevani läski ja kömpelö ihan minkä kokoisena tahansa..
Nykyään kun katselen kuvia siltä ajalta, 65-kiloisena olin jotenkin kolhon ja äijämäisen näköinen kun on leveet hartiat, 70-kiloisena oli kroppa sellanen mukavan naisellinen. Ja silloin oli vielä täysin litteä vatsa! (vaikka olikin se naispömppö jo kasvanut..)
Se 70kg olisi BMI 25 ja se tuntuu nyt täydelliseltä painolta. Innoissani olisin kun pääsisin alle 80 kilon, sitä ei ole tapahtunut öö... Yli 10 vuoteen.

_________________
~Kiiruhda hitaasti~

Nostanpa vanhan hyvän ketjun, jos vaikka joku uudempikin innostuisi kirjoittamaan. Tulin muutama päivä sitten miettineeksi, mistä käsitys omasta ihannepainosta muodostuu, ja tässähän tulikin vastauksia.


Hetken jo mietin, olenko imra, mutta ei, minulta on poistettu vain viisaudenhampaat ja nekin vanhempana, enkä todellakaan tanssi. Mutta sekä kroppa että painotavoite täsmäävät! Vaikka ylipainoa edelleen on, näytän pikemmin skrodelta kuin pullukalta, ehkä jopa urheilulliselta, vaikka en treenaa juuri mitenkään. Koska olen aina ollut ylipainoinen, en osaa ajatella elämää hoikkana. Uskon että vanhemmiten olisi terveellistäkin olla vähän paremmassa lihassa, ja sitä paitsi haluan syödä kunnolla enkä sellaista painoa jota ylläpitääkseen on pysyteltävä nälkäkuurilla.

Lievä ylipaino on meille 170-senttisille 72 - 87 kiloa, siihen - ja siinä pysymiseen - tähtään. 50-vuotispäivään reilu vuosi, jos sitä siihen mennessä olisin tuossa tavoitteessa?

_________________


Karppauksentapainen aloitettu 28.12.2010
Tavoitteena lievä ylipaino (72,5 - 86,5 kg) loppuiäksi.
Ruokapäiväkirja kesältä 2011

Hauska vanha ketju. Ja aika laihaa jengiä täällä.

Itse olen hoikimmillani ollut 65kg (kauhean rääkin ja kituutuksen jälkeen), ja olin silloinkin mielestäni läski. Pituutta on 175cm. Nyt kun sen aikaisia kuvia katsoo, niin olen ollut järkyn laiha. Vaatekoko alaosissa silloin 40, yläosa 38.
Tavoite on normaalipaino 75kg, silloin mahtuisin toivon mukaan koon 42-44 vaatteisiin, eli voisin ostaa vaatteita tavallisista kaupoista eikä aina norsuosastolta.
Lähtöpaino karppauksen alussa 111kg, vaatekoko yläosa 50, alaosa 52. Tässä ketjussa joku lyhyempi samanpainoinen kertoi mahtuvansa koon 46 vaatteisiin, mikä on hämmentävää.
Nyt 17kg pudotuksen jälkeen yläosa on 46, alaosa 48. Eli kroppa alapainoinen mutta silti tasapaksuhko, pohkeen ympärys jotain 46cm vieläkin. Ja tietysti koon 43-44 kavio.

_________________

-> iHerb alennuskoodi PIR720 (ensimmäistä kertaa tilaaville 5$ alennus) <-

Löysittepä kiinnostavan ja ajatuksia herättävän ketjun.

Ihannepaino tai ihannekoko taitaa olla melko mahdoton päätettäväksi. Mielestäni kysymys on ruumiinrakenteesta ja sopusuhtaisuudesta.

Kymmenen vuotta sitten painoin 53-55kg. Siis keski-ikäisenä tätinä. Olo oli sutjakka ja hyvinvoiva. Olen aika sirorakenteinen: kapeat kasvot, pullohartiat, hoikka vyötärö.

Sitten kasaantui elämään kaikenlaista (opiskelua/lukemista yötä myöten/ei lepoa/ei liikuntaa/ei kunnon aterioita/suklaapötkö väsymyksentorjuntaan/sama uudelleen/sama uudelleen/ kolme tuntia työmatkoihin/liikaa työtä/ei lepoa...jne). Se "kaikenlainen" muodosti noin kymmenen kiloa tukalaksi lastiksi ympärilleni.

Eihän se puntarilla mitään merkitse. Mutta sopusuhtaisuus oli mennyttä. Olo oli kuin brontosauruksella: kaulasta lähtien koko ajan vaan leveni, kun katsoi alaspäin. Jos kymmenen kiloa siveltäisiinkin tasaisesti ympäri kroppaa (rintavarustukseenkin...), mutta kun se putoaa vyötärön ja polvien väliin.

Liiveiksi riittävät A tai AA. Yläosa on kokoa 34-36, alaosan on oltava 38. Ja sitten on vielä ne ratsastushousut . (Selvennyksen vuoksi mainittakoon, etten ole koskaan ratsastanut.) Paksut reidet tekevät housujen ostamisesta rasittavan koettelemuksen. Aina meinaa vyötärön kohdalle jäädä tyhjä pussi "hansikaslokeroksi/tavaratilaksi", jos reidet sopivat.

En siis ole pannut pahakseni, että paino on tässä karpatessa jokusen kilon pudonnut. (Vanhoja housuja voi taas käyttää ilman ylipitkää liiviä/villatakkia. Uusia en vaan suostu ostamaan!)

Antaa ajan kulua, katsotaan mihin se paino tässä hyvin syödessä asettuu. Kilot tai painoindeksi eivät mielestäni ole tärkeitä, niiden suhteen kaikki on kunnossa. Kokonaisuus se ratkaisee. Vielä on jäljellä epäsuhtaa. Olisihan se mukavaa, jos peilistä joskus tulevaisuudessa taas katsoisi samantapainen reippaanoloinen ilmestys, kuin joskus ennen. Kun en silloinkaan mikään kuikelo ollut.

_________________
Kasvissyöjästä on kehkeytynyt kalansyöjä - kalansyöjästä on kehkeytymässä...

rasvaprosentti ratkaisee

_________________
Vhh kriittinen.

Taitaa olla vinha perä. Karua luettavaa oli (työpaikan liikuntatapahtuman) reilun vuoden takaisessa mittauksessa.

_________________
Kasvissyöjästä on kehkeytynyt kalansyöjä - kalansyöjästä on kehkeytymässä...

Mä olen aina ollut tikku. Pituutta 176cm ja painoa enimillään koskaan 59kg ja se ei kauaa pysynyt. Normisti painan 54-56kg ja en siitä liho. Alimmillani olen painanut 44kg ja silloin olin kyllä sairas ja sairaalakunnossa muutenkin. Ei syömishäiriötaustaa, vaiva ei ollut mentaalinen.
En koskaan ole kyennyt syömään paljoa, mutta esimerkiksi tällä hetkellä syön mielestäni melko runsaasti ja monipuolisesti, kasvispainoitteisesti tosin, mutta lihaakin syön ja eläinperäisiä tuotteita käytän.

Olenko siis alipainoinen, jonka pitäisi painaa enemmän jos keho ei vain suostu lihomaan vai voiko olla, että tämä on ns. ihannepainoni (55-56kg) johon keho aina jumahtaa, syystä?
En tiedä.

Olen tosi siroluinen ja muutenkin pienikokoinen vaikkakin pitkä. Silti mulla on perse, tissit ja lantio eli ns. muodot. Jos lihon paino kerääntyy vatsaan ja kasvoihin.

Joo! Ja jos ei rasvaa ole tisseissä ja pepussa juuri lainkaan, ihanneprosentit ovat matalemmat kuin rintavilla. Kuten miehilläkin on matalemmat ihanneprosentit.

_________________
Jokainen ateria on tilaisuus syödä niin että laihtuu.

Mä oon aina ollut aika raskasrakenteinen, en mikään tankkeri, mutta varsinkin peruskoulussa kuuluin kyllä sinne luokan suurimpiin. Pituutta on varmaan semmoset 166cm (missäköhän tuonkin sais tarkistettua..) ja painavimmillani olin vuosi-pari sitten. "Pahimmillaan" painoin noin 74 kiloa. Tänä aamuna vaaka näytti 62.3 eli sen suhteen olen kyllä varsin tyytyväinen! Tavoitteena olis painaa kesäkuun alussa 58-59kg ja siinä sitten pysyäkin. Toki voi olla, että päädyn vielä muutaman kilon tuonkin jälkeen pudottamaan, koska kyllä tätä masua vielä löytyy

Minä kun ajattelin tuossa talvella, että otetaan rasvat pois kerrankin oikeen kunnolla. Tavoite on 7-8%. Vielä on matkaa 5-6kg kiloa, mutta pikkuhiljaksiin sitä lähestytään. Nämä viimeiset on muuten aika tiukassa .

_________________
Kalan juoksut, puntit ja sapuskat lisäravinteineen
Koodilla HUV171 10 taalan alennus ensimäisestä tilauksestasi. Tämä siis iHerbistä.
Tässä linkki suoraan yrtin sivulle eikä sinun tarvitse lisätä koodia enää mihinkään

Itse voin parhaiten, kun olen 52-54 kg välillä. Pituutta löytyy se 167 cm. Masennuskausina paino on aina pari kiloa noussut, mutta kun voin hyvin, se laskee aina tuohon normaaliinsa ja pysyy tasaisesti siinä. Olenkin VHH:lla lähinnä vatsavaivojen vuoksi ja siksi, että verensokerin heilahtelut vaikuttavat hirveästi mielialaani. Poissa ovat kiukkukaudet, jatkuva nälkä, närästys ja turvotukset. Ja mikä parasta, se energinen ja hyvä olo säilyy!

Uskon että ei ole mitään tiettyä 'ihannepainokaavaa' joka sopii kaikille. Toisen mielestä sopiva on toiselle liian iso tai pieni. Täytyy kuunnella omaa oloa ja antaa oman kropan ikäänkuin palautua normaaliin. Älkää stressatko koostanne ja ulkomuodostanne liikoja - beauty comes in every size and colour!

Joten kaikki tavoittelemaan 10% rasvaprossaa!

_________________
Cogito ergo doleo

^^ Tuolla saisi kyllä hoidettua maailman liikakansoitusongelman pois päiväjärjestyksestä, ei siinä mitään.
10 prosentin rasvoilla ei nuorten naisten yleensä tarvitse huolehtia enää ehkäisystäkään
... ja jos sen saa jatkumaan riittävän pitkää, niin eipä ehkäisyä tarvitse enää vanhempanakaan...

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Mun kroppaan mahtuu sopuisasti aika paljon kiloja vaatekokoon ja pituuteen nähden. Varmasti sekä läskiä että lihaa. Mutsi on samaa sorttia.

Kun en oo pitkään aikaan jahdannut mitään numeroita, kiloja, senttejä, kilsoja, minuutteja, pulssia, oon saanut kehosta kaverin, liittolaisen, mukavan asumuksen, luotettavan työkalun, hyvän mielen ja olon, miksei nautinnonkin, lähteen. Yritän kohdella kroppaa hyvin, se jaksaa sitten nämä tiukemmatkin elämänvaiheet. Tietysti joku toinen voi päästä samaan vaa'alla ja sykemittarilla ja aivan toisessa painoindeksissä ja rasvaprosentissa kuin omani. Mut mulla näin.

_________________
[...] chaos is found in greatest abundance wherever order is being sought. It always defeats order, because it is better organised.

-Terry Pratchett

Mä kato korjaan kaiken

Ja siis jos joku ei tajunnut. ÄLKÄÄ hyvät ihmiset tavoitelko 10 rasvaprosenttia!

_________________
Cogito ergo doleo

miksi 10% rasvaprosentti on miehelle huono asia?

_________________
Vhh kriittinen.