Kirjoitin tämän itselleni muistiin joskus reilu kuukausi sitten ja nyt teollisuuden hyökkäyksen hetkellä asia on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Länsimaissa on hälyttävä lihavuus- ja diabetesongelma. Suomi ei ole poikkeus, sillä meillä on noudatettu samaa ”terveellisen ruuan” politiikka kuin muissakin länsimaissa. Tulokset ovat kyllä vakuuttavia, mutta eivät ehkä toivottavia. Joka toinen meistä on ylipainoinen tai lihava ja joka toisella ylipainoisesta on diabetes, diagnoosilla tai ilman.
Lihomme, koska meitä on kehotettu syömään ”terveellisesti”. Siis mitä? Kyllä, lihomme kun noudatamme meille annettuja ”terveellisen ravinnon” ohjeita. Lihomme ja sairastumme, kun syömme kaupan tuotteita, jotka on valmistettu ravintosuosituksen perusteella. Sairastumme kouluissa, hoitokodeissa ja sairaaloissa, kun syömme ravintosuositusten mukaisesti. Mistä tämä johtuu? Olisiko niin, että meille suositeltu, myyty ja tarjottu ruoka ei perustu ihmisen lajinmukaiseen ravintoon, vaan ruokateollisuuden lobbaukseen.
Miksi sitten emme pysty hillitsemään syömistämme? Lihominen on hormoonikysymys, ei tahdonalainen juttu. Voimme kyllä pidätellä syömisiämme ja nälkiinnyttää itseämme jonkin aikaa, eli ns. laihduttaa. Jokainen laihduttaja kuitenkin tietää, ettei mene puolta vuotta kauempaa, ennen kuin syömme vähintään yhtä paljon kuin aikaisemmin. Yksinkertaistaen, elimistön säätöjärjestelmä pakottaa meidät syömään lisää, vaikka vatsa olisi täynnä, jos aivot eivät tunnista kylläisyyshormoonin signaalia siitä, että nälkä ja hivenainetarve on tyydytetty. Näin käy, kun syömme nykyistä teollista, hiilihydraattipitoista ja ravinneköyhää ruokaa. Tahdonvoimalla ei kylläisyyshormoonin tunnistusta voi huijata.
Teollisuus on kehittänyt iloksemme myös rankan tuotantoprosessin vaativat kasvisöljyt eli siemenöljyt (esim. auringonkukka-, rypsi-, maissi-, soija-, yms.). Nämä omega-6 -pitoiset öljyt ovat erittäin herkästi hapettuvia ja pilaantuvat nopeasti sekä pannulla että elimistössä. Hapettuneet yhdisteet ovat myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia. Toinen teollisuusmyrkky on fruktoosisiirappi, jonka on todettu olevan yksi rasvamaksan aiheuttajista. Näitä luonnottomia ja ihmiselle vieraita raaka-aineita yhdessä puhdistetun jauhon kanssa on käytännössä kaikissa ruokateollisuuden tuotteissa.
Eläinperäiset ruoka-aineet, liha, sisäelimet, kala, rasva, linnunmunat, sekä kasvit, marjat, sienet, juuret ja pähkinät sisältävät kaikki ihmisen tarvitsemat rasvat, proteiinit ja hivenaineet. Tätä ruokaa söimme miljoonia vuosia ja siitä kehittyi ihmislajin mukainen ravinto. Lajin mukainen ravinto on selviytymisen ja menestymisen salaisuus. Sitä ei oikeastaan voi syödä liikaa, sillä tällä ravinnolla kylläisyyshormooni toimii. Tähän tosiasiaan perustuu myös vähähiilihydraattisen ruokavalion (Banting, Atkins, VHH, Keto, LCHF, karppaus, jne.) menestys. Vaikka emme söisi lainkaan hiilihydraatteja (leipää, pastaa, riisiä, sokeria, hedelmiä, perunoita, jne.) niin siitä ei seuraisi meille mitään sairautta tai puutostautia. Ilman proteiinia ja rasvaa ihminen ei sen sijaan selviä.
Meille kerrottiin puoli vuosisataa sitten, että tyydyttynyt rasva on vaarallista. Kuitenkin, oma vararavintomme on tyydyttynyttä eläinrasvaa, jota nautimme silloin, kun edellisestä aterioinnista on kulunut reilu puoli vuorokautta ja insuliinihormoonin pitoisuus on laskenut tarpeeksi alas. Mikäli THL:een on uskominen, olisi nahkan alla oltava kokistölkkejä, ruisleipiä ja siemenöljynassakka, ne kun ovat teollisuuden rahoittamien ”tutkimusten” mukaan ihmisen parasta ravintoa. Miten ihmeessä evoluutio on voinutkaan olla niin väärässä?
Nyt meille sanotaan, että tutkimusten mukaan punainen liha on vaarallista ja aiheuttaa syöpää. Tässä on toinen pieni evolutionäärinen ongelma. Ihminen lajina on alun perin metsästäjä-kalastaja-keräilijä ja vasta paljon myöhemmin oppi laiskuuttaan viljelemään, kun ei enää halunnut vaellella. Samalla muuten alkoi myös aivojen kutistuminen. Punaisen lihan syönti taisi kuitenkin alkaa muutama miljoona vuotta aikaisemmin kuin syöpää alettiin ihmisillä havaita.
Meiltä on yritetty pelotella sillä, että vähähiilihydraattinen, runsasrasvainen LCHF -ruokavalio (Low Carb High Fat) eli ns. karppaus olisi vaarallista tai lyhentäisi elinikää. Yhdysvalloissa kuitenkin Virtahealth -niminen yritys hoitaa diabetesta LCHF:n avulla. Hoidosta ja sen tuloksista tehdään myös jatkuvasti tieteellisiä tutkimuksia. Nämäkin tulokset ovat vakuuttavia, mutta nyt positiivisessa mielessä: menetelmä on turvallinen, ruokavaliota pystyy noudattamaan, paino laskee, sokeriarvot asettuvat ei-diabeettiselle tasolle ja veriarvot paranevat. Käytännössä kaksi kolmasosaa diabeetikoista saa diabeteksensa remissioon eli oireettomaksi ja voi lopettaa insuliinin pistämisen. Tällä säästetään useita jalkoja amputoinnilta ja silmiä sokeutumasta.
Oman LCHF:n aloitin reilu seitsemän vuotta sitten. Nykyisin kuvailisin sitä ketoruokavalioksi. Ensimmäisen vuoden kuluessa olin pudottanut painoa 15 kg, saanut pitkän verensokerin normaaliksi, metaboliani kuntoon ja parantunut noin kymmenestä muusta vaivasta. Hypoja (liian alhainen verensokeri) ei tänä aikana ole esiintynyt ainoatakaan. Vuosien varrella painoa on pudonnut vielä 5 kg lisää ja mitään paluuta hiilihydraattivoittoiseen ruokavalioon ei ole. Ja kaikki tämä ilman fyysistä rääkkiä. Pidän ketoruokavaliota henkilökohtaisena ratkaisuna päästä eroon diabeteksesta.
Jotta voisimme päästä eroon globaalista lihavuus- ja diabetesongelmasta, on keskityttävä sen todelliseen syyhyn. Emme nykyisin enää syö ihmisen lajinmukaista ravintoa, vaan ravinne- ja proteiiniköyhää, hiilihydraattipitoista ja valerasvalla höystettyä teollisuusmoskaa. Oli se ihmispopulaatioiden alkuperäinen lajinmukainen ravinto sitten eläin- tai kasvisvoittoista, niin varmaa on, että se ei ollut nykyisen suositusruokavalion mukaista. Ja suositusruokavalio on se, minkä mukaan laitoksissa syödään, mitä kaupassa myydään ja mikä meitä lihottaa ja sairastuttaa.
_________________ Evoluutio ei ole väärässä. Minä voin olla.
|