karppaus.info

Muita syömishäiriö taustaisia? Miten alussa kroppa reagoi, lähinnä bulimiaa sairastavilla? Itellä 8v lähinnä päivittäistä ahmimis/oksentelua ja ne normaalitkin syönnit päättyi yleensä kaikki pönttöön.. silti ylipainoa että kyllähän ne ei kaikki tullu ulos mitä mätti suuhun. Mietiskelin tässä kun kohta 3vkoa pysyny tiukasti vhh:lla mutta paino vaan pysyy samana että voiko alussa kroppa korjata aiheutuneita vaurioita? Sentit kun on pienentynyt kuitenkin vähän tekis kovasti mieli koittaa jotaki muuta ku ei paino laske mut toisaalta en oo koskaan pystyny olemaan näin kauan erossa herkuista niin ehkä tää ois parempi niitten himojen taltuttamisessa

Takuulla kroppa vaatii korjausaikaa pitempään jatkuneen bulimian jälkeen. Ja pää. Tsemiä o/

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)

Ahmimishäiriö oli, sen paransi ravinteikas ruoka. Ahmin ajoittain. Tietoisesti en oksentanut, vaikka mieli teki, koska tiesin, miten pahaa se elimistölle tekee. Sitten vain taas yritin olla syömättä juuri mitään. Itselläni syömishäiriö johtui fyysisistä syistä. Kroppa huusi ravintoa. Se ei saanut tarvitsemiaan rakennusaineita ja hivenaineita, koska olin ollut niin kauan lähes rasvattomalla ruoalla ja pienillä annoksilla ja yrittänyt täyttää mahaa pelkällä vedellä. Olin kaikesta näännyttämisestä huolimatta lihonut hitaasti, mutta varmasti.

Karppauksen aluksi lähti nesteet ja luultavasti pari kiloa rasvaa (yhteensä 5), sitten paino jämähti pitkäksi aikaa, kuukausiksi. Ravinnon tarpeesta kertoo ehkä se, että himoitsin kananmunia joka päivä 2 - 6 ainakin kaksi vuotta. Siinä välissä terveys parani ja kroppa silti kiinteytyi, vaikkei paino laskenutkaan. Jossain vaiheessa laihduin vielä viisi kiloa, sitten kroppa ei enää suostunut luopumaan saavutetusta painosta. Olen edelleen ylipainoinen, mutta heti jos alan pienentää annoksia, iskee hätätila päälle ja paino alkaa taas hivuttautua ylöspäin.

Oma tilani saattaa olla pysyvä, laihdutuksella pilattu keho, mutta ajattelen, että kun saan karppauksella painon pysymään tässä, niin olen vanhempana hemmetin hyväkuntoinen ja terveen näköinen mummeli. Asetin tavoitteeni siihen, koska en halua tuhlata ainutkertaista elämääni laihduttamiseen. On täällä maailmassa mielenkiintoisempaakin sisältöä elämään. Näin mä ajattelen omasta elämästäni.

_________________
Vuodesta 2011
Ihmiseläimen lajinmukainen ruokavalio
En ole vielä pudonnut.

Once you have been taught to think, it's hard to stop.

Kiitos els!
Kyllä minä oon hyväksyny sen että ikää alkaa olemaan ettei kroppa enää sellaiselta voi tai tarvi näyttää kuin mitä toivoisi. Sais vain vielä -10kg pois niin riittäisi vallan hyvin. Toki onneks otin mitat ennen aloitusta niin kiinteytyskin on enemmän kuin tervetullut ja sitä hieman tapahtunutkin että siitä saa kyllä vähän tsemppiä jatkaa. Sitä vaan välillä tekee mieli palata vanhaan ihan vaan sen hetken nautinnon vuoksi mutta onko se sen arvoista.. ei.

Tsemppiä sinulle! Muutos on tosi iso ja mieli varsinkin tarvitsee aikaa. Joku tukihenkilö siinä rinnalla kannustamassa voisi olla hyvä. Itse olisin hyötynyt sellaisesta silloin, kun tuli erityisen vaikeita hetkiä omalla karppitaipaleellani. Sillä kyllä niitä hankalia vaiheita tulee. Välillä kaipuu entiseen nostaa päätään. Se on niin tuttua ja turvallista. Sitten taas, kun laskee yhteen karppauksen hyvät puolet, tajuaa, että tätähän minä haluan ja tarvitsen. Itselläni ei ole syömähimoon purrut mikään muu.

Tällähä mie sain omat häiriöni kuriin. Mut nyt on alkanu vaihdevuodet ja sen tuomat ongelmat... etsikkoaikaa taas, mitä tehdä.

_________________
Karppi, since 2005