Moikka
Olen kuun alusta ketoillut 20hh ja olo oli loistava, mitä nyt perinteisiä hiilariviekkareita. Syön Lioa monona 70mcg ja sattumalta lääkäri käski nostaa vielä 5mcg kun lääkäriaika sattuu tähän samaan saumaan. T3-v oli 4.64.
Nostin hh samalla 40g siihen ketutukseen ja koska olin sen 3vkoa ollut induktiolla.
Pari päivää nostosta alkoi pienet rytmärit ja jätinkin lioa annoksen väliin. En osaa sanoa auttoiko, ehkä ei koska jatkoin samalla.
No nyt on paukutellut ja muljunnut 80-90 levossa viikonlopusta. Olo on aika huono, vaikka lisäsin mankkua, suolaa ja kaliumia. Lääkäri laittoi sydänfilmiin, jossa kammioperäisiä lisälyöntejä. Näitä tulee ihan kunnolla ja tunteja putkeen. Sain beetasalpaajat, jotka väsyttää aivan sairaasti. Jätin aamulion nyt väliin, aamu oli parempi sykkeiden suhteen ja otin vain 10mcg lioa. Heti oli turvauduttava beetaan.
Kysymys kuuluu: onko ketoilulla vaikutusta noinkin paljon lion imeytymiseen, kilpparihormonin tarpeeseen?
Alkaa kohta menemään hermo, kun mietin tuliko tästä ketoilusta joku elinikäinen vaiva, ja olen beetaan sidottu loppuelämän. Siis jos tää kaikki ei johdukaan kilpparista.
Saan labrat huomenna noista elektrolyyteistä. Laitoin kilpparilääkärille viestiä, mitä mä tän lion suhteen teen, koska ei sitä voi seinään lopettaa.
Rasvat mulla on ollu yli 100, protskut max. 80.
Pudotustarvetta ei ole kuin 4kiloa, mutta keskivartaloläskin ja huonon hiilarinsiedon takia aloitin keton. Ihanaa oli olla ilman nälkää. Ehkä kalorimäärää en ole saanut joka päivä yli 2000, mutta ei ne kilotkaan ole karissut kun 2kiloa.
Ahdistaa ja pelottaa
Kuinka nopeasti pääsen ketosta pois, olen pyrkinyt syömään hiilareita säästämättä. Haluan vain tämän muljuamisen pois. Tänään en voinut mennä töihinkään..