karppaus.info

. Lähes joka yö herään n klo 3.-3.30 -4 .

Mulla myös nukkuminen lapsesta asti ollut huonoa. Lähes joka yö herään n klo 3.-3.30 -4 . Ja monesti nukahtaminen tuon jälkeen on vaikeaa, tunti helposti menee pyöriessä, ja kun sitten nukahdan uni on enemmän tai vähemmän katkonaista. Tällä hetkellä en ole työssä joten vähän helpompaa kun ei tarvitse ressata heräämisestä väsyneenä, mutta muistan kuinka hermoja kiristävää se puoli kuudelta herääminen oli..työmatka kun oli sen verran pitkä että piti lähteä ajoissa ja mulla muutenkin aamutoimiin menee kauan ja haluan edes aamulla tehdä asiat omaan tahtiin. Mutta kun tuota tapahtuu lähes päivittäin, viikosta ja kksta toiseen vuosikausia ,ei oikeastaan ole mikään ihme että on stressi, ihan isolla ässällä. Ja kun soppaan sotkee vielä muitakin muuttujia se stressi kehittyy masikseksi, itse kun voi asioihin vaikuttaa vain rajallisesti..lohdullista tässä kaikessa kuitenkin on että tuo aamuöinen heräily kuulemma on tosi tavallista ja että mun kroppani nyt vaan on vielä luolanaisen moodissa ja pitää herätä vahtimaan ympäristöä mahdollisilta vaaroilta. Enpä ihmettelisi jos joku tutkija kertois että me ei ihan oikeesti ollakaan muututtu juuri mitenkään sieltä luolamies/nais ajoista, vaikka koko maailman meno niin meille yrittää toitottaa/markkinoida. Että oliskos niin että vanhassa vara parempi, niin syömisissä, liikkumisissa kuin muissakin elintavoissa jotka meidän elämiin ja terveyteenkin vaikuttaa, pitäis palata "juurilleen" (luolamiehen nurkille) näissä jutuissa ja ottaa kevyemmin, miettiä huomista vähän vähemmän ja yrittää jättää eilinen sekin vähemmälle vatvomiselle, nauttia enemmän tästä ainulaatuisesta hetkestä..tulipas runollisesti..noniin, siis enemmän relaamista, myös näissä ruokavalioasioissa.

Ehkä tämä edes vähän lohduttaa:
Niin kuuluisi kaikkien muidenkin herätä tuohon aikaan. Kroppasi toimii juurikin luonnollisella tavalla, mutta yhteiskunta ympärillä haittaa meininkiä.

Koko Eurooppa nukkui yöunensa kahdessa erässä tuonne 1600-luvun protestanttiseen tehokkuusajatteluun saakka ja luonnonkansoille se on edelleen hyvin tyypillistä.
Vaikuttaa siltä, että kroppa nimenomaan tykkää juuri tuossa "suden tuntina" herätä joksikin aikaa ja olla ihan hereilläkin ja mennä sitten tunnin-parin päästä uudelleen nukkumaan.

Minä huomaan joka unisyklin jälkeisen heräämiseni - yleensä ihmiset eivät huomaa koska nukahtavat heti uudelleen, mutta kaikki heräävät aina hetkeksi 1 t 20min - 1 t 50 min (keskiarvo 1,5 tuntia) unisyklin jälkeen. Minä huomaan kaikki omani, koska hyvän unihalvauksen vuoksi en liiku unessa, vaan herään kääntääkseni kylkeä. Ja olen vuosikaudet jo huomannut, että se 3-4 välillä herääminen on 'suurempi' kuin ne muut unisyklin jälkeiset heräämiset ja usein nousen ylös ja käyn juomassa hiukan vettä tuossa kohtaa.

Se tietenkin on ongelma, jos tuon heräämisen jälkeen ei saa enää kunnolla unta, mutta itse suden tuntina herääminen on kyllä ihan luonnollinen lajimme ilmiö. Nykyinen tehokkuuskulttuuri vaan ei oikein salli tuollaista pidennystä yöuneen.

Luonnonkansoilla ja silloin taannoin Euroopassa ei ollut pakkotahtinen meininki ja kun asuttiin ydinperhettä isommissa yksiköissä aina on joku muuki sitten hereillä seuraksi, kunnes mennään uudelleen nukkumaan.

Hyvää keskustelua ja aina sitä oppii uuttakin. Mennyt hieman off-topikiksi, mutta ei se ainakaan minua häiritse.

Tutkimuksen mukaan sisäelinten ympärille kertynyt rasva, niin sanottu vatsarasva, voisi oppia vastustamaan toistuvaa pätkäpaastoa.

Jos vatsarasva ei laihduttamisesta huolimatta katoa, syy ei välttämättä ole elämänmuutoksessa ja sen tehossa. Sydneyn yliopiston tutkimuksen mukaan vatsarasva voi nimittäin ajan myötä mukautua vastustamaan painonhallintayrityksiä, kertoo UPI.

"Sijainnilla on suuri merkitys"
Tutkijat havaitsivat, että vatsarasva saattaa siirtyä niin sanottuun "säilytystilaan", jossa se ikään kuin panee hanttiin laihdutusyrityksille, kuten pätkäpaastoille.

– Vaikka moni ihminen ajattelee, että kaikki rasvakudos on samanlaista, itse asiassa sijainnilla on suuri merkitys, tutkimusta tehnyt Mark Larance sanoo.

Tutkimuksessa tutkittiin rasvakudostyyppejä
Tutkimuksessa tutkittiin rasvakudostyyppejä eri puolella kehoa. Kokeissa käytettiin hiiriä, joiden rasvan koostumus on samantapainen kuin ihmisillä, mutta ne prosessoivat rasvaa nopeammin. Tarkoitus oli selvittää pätkäpaaston vaikutusta.

Pätkäpaastossa vuorotellaan tavallisen syömisrutiinin ja paastopäivien välillä.

Vatsarasva jopa vastusti paastoa
Larancen mukaan sekä ihonalainen että sisäelinten ympärille kertynyt rasva muuttuu pätkäpaaston vaikutuksesta. Tulosten mukaan sisäelinten ympärille kertynyt rasva, niin sanottu vatsarasva, kuitenkin vaikutti jopa vastustavan paastoa.

Paaston aikana rasvakudos antaa keholle energiaa vapauttamalla rasvahappoja, mutta tutkijoiden mukaan sisäelinten ympärillä oleva rasva vastusti rasvan vapauttamista.
– Tulosten mukaan vatsarasva voisi mukautua toistuviin paastoaikoihin ja suojella energiavarastoaan.

Mukautuminen voi olla syy sille, että sisäelinten ympärille kertynyt rasva voi vastustaa painonpudotusta pitkien dieettien jälkeen, Larance kuvaa.

Tutkijat havaitsivat merkkejä myös siitä, että rasvavarannoilla on kyky varastoida energiaa rasvana ennen seuraavaa paastoaikaa. Ihonalainen- ja viskeraalinen eli sisäelinrasva pystyvät tällöin nopeasti kerryttämään rasvavarantoja.

Tulokset eivät välttämättä päde muihin painonhallintametodeihin, kuten 5:2-dieettiin, mutta niiden avulla voidaan päätellä, mitkä dieettimenetelmät ovat hyödyllisimpiä aineenvaihdunnan kannalta. Lisätutkimuksia aiheesta tarvittaneen.
Tutkimus julkaistiin Cell Reports -lehdessä.

Tutkijat havaitsivat, että vatsarasva saattaa siirtyä niin sanottuun "säilytystilaan", jossa se ikään kuin panee hanttiin laihdutusyrityksille, kuten pätkäpaastoille.

Lyhyesti sanottuna terveyteni romahti ihan yhtäkkiä vuoden 2011 alkupuolella. Olin tuolloin karpannut n. 3,5 vuotta. Muutos tapahtui ihan oikeasti melkein yhdessä yössä... se on näin jälkeenpäin ajateltuna ja kirjoitettunakin ihan uskomatonta. Muistan vielä tarkasti tuon tapahtuman ja se alkoi, kun olin viihteellä ja jo silloin kropassa tapahtui jotain ihmeellistä. Menin ihan helvetin humalaan kohtalaisen vähästä juomisesta ja minut piti kantaa kotiin... seuraavana aamuna, eli sunnuntaina menin klo 10:ksi töihin ja olin päivän töissä ihan normaalisti klo 16 saakka. Kotiin päästyäni tuli ihan järkyttävän huono olo, oksentelin runsaasti ja olin viltin alla ihan horkassa loppuillan. Sen jälkeen mikään ei ollut ennallaan, oli ihan kuin kropastani olisi käännetty joku vipu on-asennosta offille. Iho ja päänahka olivat kuivat ja hilseilevät, hiukset rutikuivat, nukkuminen meni huonoksi, ruumiinlämpö laski ja paleli koko ajan, testosteronitasot laskivat jne. Tuota vyyhtiä tässä on yritetty sen jälkeen ratkoa enemmän tai vähemmän aktiivisesti.