karppaus.info

Mats Lindgren kertoo blogissaan, että Therese Bostromin mielipidekirjoituksen luettuaan hän hikoilee kylmää hikeä jo ajatellessaankin sairaalaan joutumisen mahdollisuutta. Koska ruotsalaisilla on oikeus valita hoitopaikkansa, hän arvelee, että hänen ainoaksi mahdollisuudekseen sairauden yllättäessä jää Hässlehomin sairaala, jossa voi valita LCHF-ruokavalion. Demokratiassa ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus päättää itse mitä ruokavaliota noudattaa, sanoo Lindgren, jonka mielestä asia ei ole hääppöisellä tolalla myöskään esimerkiksi päivähoidossa, kouluissa, vanhusten hoitolaitoksissa tai työpaikoilla.

Kyllä täytyy sanoa, että nälkä meinasi Kysillä tulla oltuani siellä puolitoista päivää. Suoraan en uskaltanut sanoa, että karppaan, mutta sanoin että viljaton ja maidoton allergioiden takia (mikä kyllä osittain on ihan totta, iho-ongelmat parantuneet taas huomattavasti sekä vatsavaivat). Tuona aikana (22h) söin sitten sen pikku kipon salaattia, yhden mandariinin, kaksi banaania, yhden appelsiinin ja omenan. Ja itselläni oli pähkinöitä mukana, mitkä kyllä pelasti suuremmalta näläntunteelta, mutta vähä kauhulla odotan kyllä sitä synnytykseen menoa, että mitäs minä silloin syön?? Vai uskaltaisinkohan sanoa ihan reilusti, että karppaan?
Tai suosiolla otan eväät mukaan, onhan siellä niitä potilaiden jääkaappeja sit...

_________________

[quote="akiram" mutta vähä kauhulla odotan kyllä sitä synnytykseen menoa, että mitäs minä silloin syön?? Vai uskaltaisinkohan sanoa ihan reilusti, että karppaan?
Tai suosiolla otan eväät mukaan, onhan siellä niitä potilaiden jääkaappeja sit...[/quote]

Ei se ruokailu tuossa niin tärkeää ole...
Mutta jos siltä tuntuu, ehdit ja jaksat, ota evästä.
Voit varmaan syödäkkin jotain sairaalaruuasta.
Mutta oman muistin mukaan syöminen ei todella ollut ekana mielessä...

_________________


En se minä ollut ja siksi toiseksi se oli vahinko.

Joo ei ehkä siinä synnytystilanteessa ole syöminen mielessä, mutta varmaan sitten niinä parina päivänä sen jälkeen on energiavajausta... Mutta tuleehan se mies varmasti käymään siellä joka päivä, niin tulee sitä evästä sitten niinkin.

_________________

Mulla on ollut hirvee nälkä heti synnytyksen jälkeen. Pyysin ja sain ruokaa kummastuneiden katseiden saattelemana, tosin silloisena aikana VT:tä. Eikös synnytys vastaa parin-kolmenkymmenen kilsan marssia. Eikä pitäis tulla nälkä?

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!

Niin sama mulla, tosin aikasemmat(kin?) on menneet yliajalle ja käynnistämiseen on mennyt aina pari päivää ennen kuin on saatu sit tuulta purjeisiin Jaa tämäkään tuskin ajoissa tuloo...

_________________

Eikös synnärillä oo yleensä jääkaappi omia eväitä varten? Sinne onkin helppo ottaa omat eväät mukaan/pyytää vieraita tuomaan.

Voiko sairaalasta pyytää gluteenitonta ruokaa, vaikkei ole diagnoosia keliakiasta? Tai siis lähinnä saako sitä gluteenitonta myös?

_________________
Reippaampi ruokapäiväkirja.

Mää ainakin sain. Ja keitettyjä kananmunia synnärin puolesta joka aterialle. Mies täydensi omin eväin, niin ei hätäpäivää!

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Minäkin sain OYS:ssa synnärillä ihan omanlaiset sapuskat ilman lääkärintodistuksia, listasin sinne viljat, maitotuotteet, potut ynnä muut mitä en syö. Vähän etukäteen mietin että kehtaako, mutta hitsi vie on mullakin oikeus sellaseen ruokaan josta ei tuu maha kipeeksi jos laktoosi-intolerantikoillakin on! Voita, munia, siemennäkkäriä ja suklaakakkua evääksi. Pari kertaa toivat jotain puuroo, josta laitoshuoltajat ei osannu sanoa mitä se on kun piti olla viljaton ruoka niin en syönyt, mutta muuten ihan asialliset ruoat kun lisäs omista eväistä voita päälle. Muut katto kateellisena että miten saa tollaset ruuat

Mulle taas tuputettiin synnyttämään mennessä joka käänteessä mehua ja välipalaa (leipää, hedelmää, jogurttia), siis ennen kuin lapsi oli syntynyt, ettei vaan se verensokeri laske. Join vettä ja söin pähkinöitä, eipä ollut ongelmia.

Se sokerin määrä oikeasti oli aivan järkyttävää jo näin diapeetikkolapsen vanhempanakin
Laitoshoitaja kysyi otanko mehua ja sanoin, että jos on sokeritonta niin kyllä ja sitten tulikin niin sokeritetroja

_________________

Sairaaloiden kahviloista karppi voi löytää vaihtelevassa, mutta yleensä melko vähäisessä määrin helpotusta sairaalassaoloaikansa ruoka-ahdinkoon.

Esimerkiksi Meilahden sairaalan kahvilasta voi hyvällä lykyllä saada keitettyjä kananmunia ja salaattikaapista löytyy melko karppeja salaattiannoksia. Viimeksi kahvilassa pistäytyessäni huomasin kaapin vieressä olleesta lappusesta, että valikoimiin kuuluu jopa "karpin salaatti". Sen sisältöön en päässyt tutustumaan, sillä tuote oli lopussa. Muuten kahvilan tarjonta on sitä tavanomaista höttöpainotteista hiilarimättöä.

Hääppöinen ei tilanne ole Ruotsissakaan päätellen täältä löytyvistä järkyttävistä kuvista, jotka esittelevät Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan kahvilan vitriinien sisältöä.

Hohhoijjaa!

Minäkin tässä vietin taas reilun vuorokauden sairaalassa. Etukäteen kyselivät ruokavaliota. Minä laitoin "VHH, luontaisesti runsasrasvainen, ei sokeria, ei viljoja."

Muuten meni ihan hyvin, mutta se RASVA! Sitä ei kyllä näkynyt, kaffellekin yritin ehdotella kermaa, mutta nou, nou. Ja kun en sitä leipää syönyt, niin en saanut sitten leivänpäällys-voitakaan! Rasvatonta maitoa (ilmeisesti jotain hylää, kun oli aika makeata), rasvatonta viiliä, salaattiin oli laitettu maissia ja melonia.... Yritystä oli, mutta ei sitten ihan kuitenkaan. Alkuhaastattelussa hoitaja kysyi, että syötkö ollenkaan hiilihydraatteja... Itsekin kertoi karppausta kokeilleensa ja todenneensa, että laihtuihan sillä, mutta.... (se mutta jäi selvittämättä).

Onneksi en ollut kuin vuorokauden. Seuraavalla kerralla muistan ottaa omat rasvat mukaan. Jos muistan.

_________________
Jalokalat (karpit ) uivat vastavirtaan - roskakalat menevät virran mukana.

Minä olen nyt viikon ollut yhtä soittoa täällä sairaalassa ja "rasvana" täällä käytetään vain keijua tai vähäsuolaista oivariinia. Onneksi tosiaan kahviossa on sitten Voinappeja ja keitettyja kanamunia salaatti lisäksi, mutta en minäkään tätä aikaa silti olisi pärjännyt ilman että mieheni tai ystävät eivät olis tuoneet eväitä. Tosin nyt kun siirryin traumalta synnytysosastolle niin täällä jotenkin hoitajat suhtautuu positiivisemmin ruokavalioon kunhan aluksi tein selväksi että saan riittävästi kalsiumia ym.. Omat ravintolisät mulla onkin mukana.

_________________

Onneksi ei ole nyt hetkeen täytynyt viettää aikaa sairaalassa, mutta kokemuksia on muutamasta brittisairaalasta, useammasta eri osastosta. Paikallinen media haukkuu sairaalasapuskaa usein, mutta minulla on onneksi ollut suht hyvät kokemukset. Omassa keskussairaalassa (yleismaineeltaan varsin huono) pystyy syömään joka päivä ihan suht karppikelpoista sapuskaa, taikka vaihtoehtoisesti aivan tosi ala-arvoista (ei edes vt:tä nähnyttäkään) roskaruokaa - ihan miten itseään huvittaa.

Muistelisin, että joka aterialle (lounaalle ja päivälliselle) oli neljä tai viisi eri vaihtoehtoa, joista joka potilas tilasi haluamansa edellisenä päivänä. En tiedä, minkä kaavan mukaan nämä menivätkään - ainakin joku vaihtoehdoista oli aina esim. vähärasvainen tai "terveellinen", mutta joka aterialle olisi saanut ranskiksiakin. Muistelisin, että joukossa oli yleensä aina jotain suht sopivaa, vaikkakaan ei hirveästi vaihtelua. Kahden viikon sairaalarupeaman aikana kyllästyin aikalailla kanasalaattiin, mutta ei kyllä saisi valittaa: se oli kokonainen kanankoipi (nahkoineen), iso kasa salaattirehuja ja majoneesiakin. Tilausjärjestelmässä tietenkin oli se, että ruoat piti tilata edellisen päivän aamuna, ja sai siis odotella vuorokauden verran ennen kuin ne omat valinnat astuivat kuvioihin.

Aamupalalla ei ollut yhtä paljoa valikoimaa. Puuroa, erilaisia muroja, paahtoleipää, hedelmiä. Minä join täysmaitoa ja taisin syödä kotoa tuotuja pähkinöitä. Useampaan kertaan kyllä mukavat hoitsut kyselivät, että mitäs me sulle keksittäisiin, kun en halunnut puuroa/muroja/leipää, mutta olin kai sen verran ruokahaluton, että olin sitten ihan tyytyväinen siihen maitoon tms. Noin yleensä minulle tuli sellainen vaikutelma kuitenkin, että kukaan ei ollut tuomitsemassa ketään syömisten perusteella. Eivät tuputtaneet minulle mitään, eivätkä sitten paheksuneet ja saarnanneet niillekään, jotka elivät uppopaistetulla tärkkelyksellä.

Innostuin tutkimaan sairaalan nettisivuja, jossa listaavat ruokavaliovaihtoehdot:
"Normal diet, Vegetarian diet, Soft option diet, Stage II & stage III diets, Diabetic diet, Low fat diet, Healthy choice diet.
In addition the following menus are available; Asian menu, Asian (vegetarian) menu, Kosher menu, Reduced salt menu, Gluten free menu, Oriental menu, Toddler/finger food menu, Vegan menu.
If you have a dietary requirement that is not covered by any of the menus mentioned then please inform your named nurse."
Ei siis varsinaista mainintaa low carb:ista (valitettavasti diabeetikon ruokavaliolla tuskin sitä tarkotetaan), vaikka kaikenlaista muuta kyllä löytyy.

_________________
Uusiokarppi
2011 alusta -36 kg (helmikuu 2014)

Meidän diabeetikkolapsi on ollut pari kertaa sairaalassa yön-pari-kolmekin. Siellä on annoskeittiö, missä nämä diabeetikot käy itse hoitajan kanssa hakemassa ateriat. Siellä annoskeittiössä oli mielestäni enemmän valinnan varaa kuin huoneeseen tuodussa ateriassa. Lapsi tykkää hirveästi kasviksista ja lihasta ja hoitaja välillä muistutti, että ei ole vielä se 40/50/60 hiilaria täynnä, mikä oli sovittu määrä annosta kohden, vaikka lautanen olikin täynnä jo. Ja jos kaikki potilaat oli ruokansa hakenut, käskivät minun ottaa loput, ettei mene haaskuulle. Itse olin siis aina mukana, oli oma sänky samassa huoneessa kun tilaa oli. Tykkäsin tuosta annoskeittiön systeemistä. Lapsi ei siis ole karppaaja, mutta tykkää reilusta ruuasta. En muista oliko siellä jääkaapissa muuta leivälle tai ruoan maustajaksi kuin margariinia tai oliko maito vain rasvatonta, mutta näin. Mutta esim. juustoa ja leikkeleitä sai vapaasti kuin myös kurkkua ja tomaattia.

_________________
Tammikuu 2011 = 95kg -> Elokuu 2011 = 78kg!

Minä jouduin surukseni olemaan 12 vrk sairaalassa viime vuonna synnytyksen vuoksi (5 pv käynnistystä ja 7 pv toipumista/ lapsen imetysopetusta). En muista enää, mitä laitoin ruokavalion kohdalle. Saattaa olla, että ei erityisruokavaliota (vanhasta tottumuksesta kai). Olin kuitenkin siinä vaiheessa karpimmalla tiellä, joten se ruoka, mitä TAYS:issä sain, oli aika kauheaa hiilareiden runsaudessaan ja rasvan vähäisyydessään. Erityisesti surin sitä rasvan vähyyttä, varsinkin kun ne annokset olivat vielä mielestäni minimaalisen kokoisia. Ehkä riittäviä vuodehoidossa oleville "sairaille", eivät synnyttäville ja imettäville äideille. Niistä ei tullut missään vaiheessa kylläinen olo. Joitakin omia eväitä oli pakko ottaa mukaan.

Tällä hetkellä kauhistuttaa seuraavana kesänä tuleva synnytys (sitä ennen myös neuvolan reaktiot). Pitää toivoa ensinnäkin, että pärjää niillä normaalilla parilla vuorokaudella melkein kahden viikon sijaan ja että saa taottua edes osittain oman ruokavalionsa läpi. Sentään matkaa sairaalaan ei ole kuin pari kilometriä, joten mies saattaa hyvällä tuurilla osata tuoda jotakin syömäkelpoista evästä...

_________________
Laihtuminen saattaa olla matematiikkaa, mutta laihduttaminen on elämää. Siitä ei kannata tehdä kurjaa mistään syystä.

TYKsissä ei tosiaan VHH tullut noteeratuksi millään tavalla, vaikka sen heti ilmoitin ja asiasta valitin. "Sllaista ei täällä huomioida". "jaa".

Ongelma on siinä että teillä on hirveä tarve vaahdota tästä karppauksesta siellä sairaalassa. Ei tietenkään ne anna teille karppiruokaa jos huutelette siellä kuinka olette karppaaja ja kuinka teillä on oikeus saada hiilaritonta ruokaa.

Itse olen pari kertaa sairaalaan joutunut ja olen kertonut että jos syön viljaa/sokeria vatsaani alkaa vääntämään pirusti ja vatsa menee löydälle, vaikkei minulla oikeasti ole mitään ongelmia sokerin/viljan kanssa.
Aina olen saanut karppisapuskaa naamani eteen.

Sitä paitsi, tuskin muutaman päivän hiilarin syönti ketään tappaa.

Ei muutama päivä mut jos kyseessä on muutamat viikot niin sit kyllä ahistaa.
Kk sitten kun minulla alkoi tämä sairaala kierre aluksi sanoin että viljaton sokeriton vatsan ja allergioiden suhteen niin sitten meni siihen keliakia linjalle, ei toimi. Sitte sanoin suoraan että kyseessa on karppaus ja parin ravintoterapeutin kuulustelun jälkeen he laittoivat hyväksymyksensä keittiöön ja antoivat tarkat ohjeet mitä laitetaan!
Tällä hetkellä käytäntö kuitenkin on se että riippuen ihan henkilökunnasta kuka laittaa kuka ei ja nyt kaksi päivää takana LIIAN vähillä protskuilla ja vihanneksilla (Voi on omasta takaa) suoraan sanottuna vi*uttaa!
Kalori määräkään tuskin hipoo edes 1000kcal
Tämä on se ongelma!

_________________

Kyllä tässä ketjussa varsin monet ovat olleet "vaahtoamatta" ja yrittäneet juuri tuota mainitsemaasi linjaa, eikä se ole toiminut.

Muutama päivä millä tahansa ruoalla, taikka ruoattomuudellakaan, tuskin tappaa tosiaan. Silti monelle esim. viljasta tulee oireita, kuten ilmavaivoja, kun se ei normaaliin ruokavalioon kuulu. Kun sairaalaan yleensä mennään jo valmiiksi sairaana, kaikki tuollainen ylimääräinen epämiellyttävyys nyt on aina yksi lisävaivaa lisää. Niin että ihmekö tuo nyt, jos ärsyttää. Itseäni ärsytti viime sairaalakeikalla eniten se, että yhdelläkään aterialla ei sattunut lautaselle ainoatakaan vihannesta. Olin onneksi tosiaan vaan pari päivää tällä kertaa. Monet ovat siellä sairaalassa pitkiäkin kausia kerrallaan.

_________________
Uusiokarppi
2011 alusta -36 kg (helmikuu 2014)