Kaivampa tämän vanhan keskustelun kuopasta. Hyvä keskustelu.
Ihan tätä luettuani tulin googletelleeksi erilaisia rasvahappojen nimiä, ja tuli vastaan tällainen "kammotus"
http://loader.eurorscg.fi/partner/marga ... ahapot.pdfKyseessä on
*margariiniteollisuuden* propagandamateriaalia. Mutta itse rasva-aineenvaihduntaan liittyvät termit ja jopa tarpeet esitellään mielestäni ihan hyvin. Niin hyvin että pidän sitä hyvänä yhteenvetona asioista joista itsekin aina välillä olen epävarma. Ja propagandakin on lähinnä sitä että 'margariiniä syömällä saa kaikkea'.
Mutta se ei vähennä mielestäni tuon melko hyvää koostetietoa että mitä nämä kaikki tässäkin ketjussa olleet Tyydyttymisen asteet, Omegat ja EPAt ja DHAt on - ja mitä ne tekevät kehossa. Selkeämmin ne on esitelty kuin olen muualla nähnyt.
Se missä se tietysti on taas heikko, on tässäkin ketjussa esitetty tieto, että kyllä noita rasvahappoja saa muualtakin! En ihan kaikkea lukenut läpi, joten voi siellä jotain korrelsterrollilla pelottelua olla tms. Mutta tässäkin ketjussa on noista samoista aineista on kyselty.
--
Asiasta toiseen:
Jauhelihalaatan paistamisesta: jos lihan heittää täyskuumaan pannuun, niin se tuppaa minusta kärvistymään pinnastaan liiaksi, ja toisaalta jää sisältä niin raa'aksi, että kyllä minä olen tarvinnut siihen lämmönvälitysrasvan väliin. Sekä sitten pilkkoa lihan tilseeksi aika pian käännön jälkeen. Eli se köntsän pinnan paistaminen ei tuota juuri lisäarvoa.
Voi olla, että meidän hella käyttäytyy eri tavalla, tai että käytän sitä liian kuumalla (alkulämmön romahduksen jälkeen). Usein, jauhelihan laadusta riippuen, pannulle sitten jää lusikkakaupalla sitä rasvaa, joka ei enää mukavasti imeydy takaisin. (Tämä oli yksi vuosia sitten ketjussa käsitelty jauhalihan rasva-asia). Tätä sitten yritän joskus varastoida, mutta usein siinä on sen verran mausteiden makuja mukana, ettei se sovellu kovin moneen.
Pitäisiköhän määritellä jauhelihanpaiston lämpöprofiili, jossa asetetaan hellan tehot paiston vaiheiden mukaan! "Ensin ysille, sitten lämmön romadettua ja kiivettyä taas käristyslämpöön, seiskalle, sitten tilsinnän alkaessa taas 8,5:een, ja lopun sekoituksiin ja maustamiseen 6,5:een".