karppaus.info

Ei missään tapauksessa vähärasvaista, vaan reilurasvaista runsasrasvaisen sijaan. Ei kanaa ole pakko syödä. Syö uudenseelannin lammasta niin on ainakin olot kondiksessa, sekä poroa, saksanhirveä, possua, brassihärkää, tofua, vapaan kanan munia, ... Itelläni vaan proteiini pitää paremmin nälkää kuin rasva suhteessa kaloreihin, eikä 80-100 g pitäisi todellakaan olla liikaa vaan lähinnä ideaali.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Mirka: kun minusta tuntuu, että välipalan ongelmana saattaisi olla tuo liha, joka sopii sinulle - ja juusto ennenkaikkea kasvisruoan kanssa. Tai, ainakin kaipuu kasvisruokaan ja samanaikainen hankaluus löytää sopivia yhdistelmiä juuston kera tuntuvat erittäin tutuilta. Luulen, ettei sitä ongelmaa edes tule sinulle, koska et juuri syö noita kasvissyöjien hiilariproteiineja? Ja koska liha sopii hyvin?

välipala: en osaa suoraan neuvoa, miten juuri sinun pitäisi se tehdä, mutta tuo kuullostaa tutulta. Viime vuonna keräsin kiloja sekä stressin että "kolmesti päivässä peruskarppia" ruoan kera, ja kesti aikansa ennenkuin sain oman sekaruokapalettini kuntoon, niin ettei lihaa tarvitse syödä enempää kuin mieli tekee (mikä muuten on aika vähän), ja että sekä juustot että kasvikset ja palotkin mahtuvat mukaan. Jos olet kaltaiseni siinä, että haimaa pitääkin vähän herätellä ettei sokerit heilu liikaa (eli juuri toisin kuin mirkalla), niin juusto sopii, mutta sitä on käytettävä muussa kuin kasvisruoissa.

Haa, olisinko löytämässä perusteita Montin valintasäännöille...?

Mietin sitä että jos ongelmana on vatsa, se voi viitata insuliiniresistenssiin ja silloin sekä kala että maitotuotteet ovat vähän huonoja proteiinilähteitä, kun nostavat sitä insuliinia muita valkuaislähteitä enemmän.

Mikäs vika kasviksissa?

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

No tuo nopeahaimaisuus nyt saattaa olla "hiukan" sellainen... hmm epämääräinen käsite. (Kunnes joku määrittelee mitä se tarkoittaa - insuliinin/glukagonin erityksen yksilöllistä ominaisuutta vai jotain aivan muuta kuten myös voisi arvailla.)

Muttamutta.. miksi se että syö liikaa pitää piilottaa niin kamalan monin sanakääntein. Se on aihepiiri josta pitäisi voida myös karppifoorumilla puhua oikeilla nimillä. Epäsuorastihan se tulee kuitenkin ilmi esimerkiksi tuossa mahdollisessa (hiukan) liiallisessa rasvassa. ( )


Mitä tarkoittaa: En mielestäni syö liikaa. Paino vaan nousee. Siis eikö oikeasti nälän poissapitämiseksi vähempi riitä. Ethän "pelkää" liian vähän syömistä. Tuolla oli yksi kysymys joka antaisi aavistella sitäkin.
Ihan oikeasti jonkun ihmisen kulutus saattaa olla todella vähäistä sen olematta mitään epänormaalia ravintopuutteella aikaansaatua "säästöliekkiä". Myös kilpirauhanen on yksi aineenvaihdunnan pääsäädin. Se että se on "normaalirajoissa" ei tarkoita sitä etteikö se(kin) omina tehtävinään säädä asioita hyvinkin laajoissa rajoissa. kas kun kaskadisäädöissä loppuvaikutus voi olla valtava vaikka signaali on vain pikkiriikkinen. Joillakin ihmisillä on hyvin alhainen perusmetabolia verrattuna niihin joilla se on toisessa laidassa. Ero voi olla valtava kahden saman kokoisen ja ikäisen yksilön välillä. Kulutuslaskurit esimerkiksi antavat vain joukkiolle sopivia keskiarvoja!
Tokihan mittaamalla siitä voisi saada käsitystä. Monilla muillakin mittauksilla asian todellinen laita voisi selvitä paremmin ja ruokavalion säädöt voisivat osua arvausta paremmin kohdalleen. Mutta ne olisivat kalliita ja työlaitä. (esim yksilöllinen ins vaste eri ruokiin jne .. kortisoli.. mutta sitten voisikin alkaa jo tuntua "koe-eläimeltä") Kuitenkin jokin oikeaan osunut mittaus voisi paljastaa tämän yksilöllisen hankaluuden luonteen - tai sitten ei.

Mikä sinun todellinen kokonaisproteiinimäärä ravinnossa on? (siis se jonka olet nyt kokenut monin vaihein "sopivaksi" ja joka on 80-100g alempi.) Onko sille tarkempaa laskettua (siis edes joskus toteutuneesta ravinnosta "tarkistuslakettua" todellista määrää).

^^ Ei sinänsä mitään, mutta jos mennään sellaisiin (hitaahkoihin, mutta silti myös tärkkelystä sisältäviin) tuotteisiin kuin linssit, herneet, pavut ja jopa lanttu, niin yhdessä niiden hiilarit ja juuston insuliinipyräys näytti ainakin minulla auttavan juuri navanseudun kasvatuksessa. Ja silti voin syödä nyt taas syödä kumpaakin (ja pidän niistä), kunhan ne tulevat eri aterioilla...

Kokonaisuutta on vaikeaa selittää, mutta vuosi on opettanut taas paljon. Nyt näkyy miten eri tavalla minä (vähälihainen) ja perheen miehet (lihaa rakastavat) työstävät päivittäisen ruokansa silloin kun itse kukin tuntuu tuohon ruokaansa tyytyväiseltä. Ja miten eri tavalla samakin raaka-aine mahdutetaan eri tyyliin. Hauskoja nää kokeilut

Hih, Välipala on nyt saanut kolmea osin tai kokonaan vastakkaista ohjetta (on, on se mahdollista! , jotka kaikki ovat kyllä ihan oikea vastaus, mutta kukin eri ongelmaan .

Elikäs:

1. Jospa ensin (first come, first served lähdettäisiin koittamaan sitä nopeahaimaisen hypoteesia. Silloin juusto pois ja tosiaan myös kalan määrää vähän vähemmälle tai ainakin vain rasvaista kalaa.

2. Jos ei toimi, sitten seuraavaksi proteiinin ja rasvan keskinäisten osuuksien säätökoe: proteiinia lisää, rasvaa hiukan vähemmäksi.

3. Jos ei sekään toimi, sitten voi testata elsin ohjeilla sen hypoteesin, että oletkin hidashaimainen.

Mirka jo kertoi vapaana eläneitä lihavaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on myös luomuliha, jos lähistöllä on kauppa, josta sellaista saa. Itsekin pyrin ostamaan sian aina luomuvarianttina jos mahdollista, koska sika on viisas eläin. Lehmän keskiverto-olosuhteet taitavat olla ihan hyvät lehmälle?

^^ Olipa savulla hyvä yhteenveto ja ehdotus

Ongelma numero yksi on se että sisään tulee enemmän energiaa ravintoaineina kuin poistuu mikäli elimistön energiasisältö nousee. Syytä siihen emme tunne.

Olisi kyllä hienoa, jos välipala lopulta löytäisi toimivan mallin. On melkein sääliksi käynyt kun säätöä on ollut jo niin paljon. Jos oikein muistelen, niin välipalahan on kokeillut jo vaikka mitä, pätkäpaastosta lähtien!

Oletkos kokeillut laskea vaikka kalorilaskuri.fi:n avulla paljonko oikeasti saat mitäkin ravintoainetta ja kaloreja?

Toivon tietysti että ratkaisu löytyisi ilman laskujakin, mutta kyllä niistä numeroistakin joku voi jotain osata päätellä. Vaikkakaan tämä kalorimatematiikka ei ole ihan niin yksinkertaista kuin luulisi...

Totta. Kyllä tästä jo olisi yhdeksi projektiksi. Tuossa oli välipalan pitkiä hienoja tekstejä. Pitäisi löytää johdonmukainen linja jossa nyt pöytä tyhjennetään ja aletaan järjestelmällisesti ja harkiten tekemään kokeita ja ehkä hiukan suunnantarkastelulaskujakin. Atkins ei pitänyt ajatuksesta että joku olisi laihtumaton jos laihduttamiselle on selkeä ylipainosyy.

Papalle: Nälän poissapitämiseksi todellakaan ei olisi mahdollista syödä enää vähempää. Tiedän siitä, etten syö liikaa koska olen taistellut nälänhallinnan kanssa niin pitkään ja parikymppisenä syönyt liikaa. Sellaiseen yleiseen tyyliin, joka on naisille kai melko tyypillistä. Lohtusyömistä ja ylensyöntiä, joka ei ole ahmimista, mutta toistuvaa ja epäterveellistä. Proteiinia syön ehkäpä 40-70 grammaa päivässä.

Siitä että syö vatsan liian täyteen, tulee kuitenkin nykyään tosi epämiellyttävä ja tukkoinen olo ja vältän sitä kuin ruttoa. Mietin sitä rasvan liiallisuutta salaatissa sen takia, että kun joskus aloin ruokalusikalla sitä öljyä annostelemaan, huomasin että yksi tai kaksi ruokalusikallista ei riitä. Toisaalta tavallinen ruokalusikka on kai vähemmän kuin se rkl-mitta josta puhutaan..? Se, etten laihdu ei kuitenkaan tarkoita sitä etten tiedostaisi ruokailutapojani. Eilen mietin sitä että millaisia mun repsahdukset tai kuukautisia edeltävät syömiset nykyään ovat ja ilahduin siitä että ne tuntuvat hyvinkin järkeviltä. Joko erityyppistä karppiruokaa monena eri lajina, joita napostelen nauttien kunnes vatsa on täysi, tai sitten pari munaa ja puolikas paketti pekonia majoneesilla. Molemmat vievät sen mässäilyhimon alta aikayksikön, ja varsinkin munapekoniateria saattaa toimia niin että koko kuukautisia edeltävä, monen päivän herkkuhimo on kuitattu yhdellä aterialla. Tuo määrä munaa ja pekonia on siis mulle iso ja rasvainen ateria.

Toisaalta liian helposti tulee verrattua itseään muihin. Välillä tuntuu siltä että mun kuuluisi pystyä syömään kolme reiluhkoa ateriaa päivässä, niinkuin kaikkien muidenkin, vaikka selkeästi mun aineenvaihdunta on enemmänkin kolme pähkinää päivässä -tyylinen . Pelkään liian vähän syömistä siinä mielessä että se tuntuu nimen omaan muihin tuntemiini ihmisiin verrattuna jotenkin anorektiselta tavalta olla ja elää. Ja vaikutan jo varmaan muutenkin ortorektikoilta kun en ota pullaa enkä sitä enkä tätä enkä joskus syö kuin joka toinen päivä enkä juopottele e... Olisi mukavaa osallistua kaikenlaisiin sosiaalisiin syömistapahtumiin, ilman että ruokavalio rajoittaisi niitä kauheasti. Selvennyksenä vielä että asun yksin, vietän paljon aikaa kodin ulkopuolella. Sen takia tilanteeni on vähän eri kuin esimerkiksi perheenäidillä, jolle koti on luonnollisesti myös sosiaalisen elämän keskus.

Mutta kiitos kaikille ihan tosi paljon hyvistä vinkeistä. Olisi kiva kuulla vielä lisää tosta Elsin säädöstä, meillä kun tuntuu muutenkin olevan aika samanlaiset mieltymykset. Nyt ensin siis juustojen kimppuun, tai nimenomaan päinvastoin, ja etsimään proteiinia joka kelpaa elimistölle, omatunnolle ja kukkarolle. Lupaan tarjota kierroksen kaikille seuraavassa karppimiitissä jos tämä tästä lähtee sujumaan...

Perustan vaikka huomenna tonne päiväkirjaosioon oman ketjun ja laitan sinne syömisiäni, niin ehkä sieltä jotain muutettavaa vielä löytyisi.

Kaksi munaa, puoli pakettia pekonia ja vielä majoneesia?

Epäilen yhä enemmän että syöt liikaa rasvaa. Itelleni 2 viipaletta pekonia ja 2 kananmunaa on aivan tarpeeksi pitämään nälkää 5-6 tuntia. Mukana on ehkä puoli ruokalusikallista oliiviöljyä (7-8 ml) jos pitää tiputtaa, yksi kokonainen kun ei.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Tämä oli siis sellainen kun "sorrun" mässäilemään, kerran parissa kuukaudessa. Ja silloin kun kuukautisia ennen vetäisen tollasen aterian töistä tultuani, se pitää nälkää pitkälle seuraavaan päivään, en siis syö ilta-ateriaa enää. Ja rasvapläjäys on sellainen jolla on mun mielestä järkevää hoitaa sellaiset tilanteet jos alkaa tulemaan ylimääräistä nälkää, kuten just kuukautisten alla joskus tapahtuu, ainakin sen sijaan että söisi monena päivänä vähän suklaata, vähän pähkinöitä tai vähän sitä sun tätä kuten täällä monesti neuvotaan tekemään...

Aha. Joo satunnaisia rasvapläjäuyksiä olen minäkin harrastanut, ja ne ovat tuntuneet pikemminkin edistävän painonpudotusta. Rasvan määrä saa reilusti vaihdella eri aterioilla.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Aloitin sitten ruokapäiväkirjan. Sinne saa mennä kurkkimaan. Päätin sitoutua aluksi kuukaudeksi, ja katsoa sitten jatkoa. Inhoan ruokapäiväkirjan pitämistä, joten tämä kuukausi on jo aikamoinen saavutus, jos siihen pystyn

Mä olen nopeahaimaista tyyppiä. Mä olen jättänyt maitotuotteet, mutta jonkin verran syön juustoa. Salaattiin laitan päivittäin 1/2 tuoreesta mozzarella pallosta (à 125 g) ja 200 gramman parmesaanijuuston syön 3 päivässä. Mä voisin tietty kokeilla jättää kokonaan ja kattoo, millä lailla se vaikuttaa mun painoon.

Mozzarellasta 12 g ja parmesaanista 24 g proteiinia päivässä = 36 grammaa maitoproteiinia päivässä.

Onko muita "nopeita" proteiineja kuin maidon tai kalan proteiini, joita minun kaltaisieni kannattaisi välttää?

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

En tiedä että olisi. Ite syön kalan useimmiten aterian alkuruokana pienen määrän kerrallaan useana päivänä viikossa, niin saan jaettua sitä kuormaa ja sitli pidettyä kalan mukana ruokavaliossa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

OK, jos haluaa siis juustosta tai kalasta nauttia, niin silloin kandee pitää kertaannokset sopivan pieninä ja harvoina. Mä rupesin tätäkin kysymystä miettimään, kun luen tuota Enigin ja Fallonin kirjaa ja siellä kehotetaan syömään myös rasvaisia maitotuotteita eritoten raakamaidosta tehtyjä juustoja ja tietenkin voita.

Ilmeisesti se siis on tuo maidon proteiini, joka ei minulle sovi eikä rasva? Voissa on minimaalisesti proteiinia 1,8 g/ 100 g voita, että luulisin voivani syödä muutaman teelusikallisen voita päivittäin sellaisenaan tai osana ruokaa, kuten Syö rasvaa ja laihdu -kirjassa ehdotetaan.

_________________
“It's not the destination so much as the journey, they say.
~ Captain Jack Sparrow"

Kerran on tullut kokeiltua nutrilettia, mutta tykkään liikaa hyvänmakuisesta ruuasta. Mieluummin olen syömättä, kuin syön kumin makuista katkarapukeittoa tai kitkerää suklaapirtelöä. Harmittaa vieläkin, kun pistin rahaa niihin ja heitin sitten pois. Mutta kun ahdisti jo ajatuskin, että pitäisi syödä taas sitä...

_________________
[url=http://www.TickerFactory.com/weight-loss/wlUWsPu/]

[/url]