karppaus.info

karppininjat
Tänään on 2024-03-29 15:05:03

Kaikki ajat ovat UTC+02:00




Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 86 viestiä ]  Mene sivulle 1 2 3 4 5 Seuraava
Julkaisija Viesti
ViestiLähetetty: 2015-03-05 00:49:56 
Poissa
juniorikarppi
juniorikarppi

Liittynyt: 2012-03-16 22:28:03
Viestit: 53
En mielestäni ole enää aloittelija, koska karppausta on takana kaksi vuotta, mutta nyt kyllä tuntuu, että en ymmärrä yhtään mitään... MITÄ OLEN TEHNYT VÄÄRIN? :(

Taustaa:

Nuorena olin hoikka, ja pystyin aina syömään paljon lihomatta. Ennen lasten syntymää eli kolmikymppiseksi painoin tasaisesti 52 kg; olen 168 cm pitkä. Joka lapsen jälkeen painoon tuli lisää kilo tai pari, mikä oli ihan ok, mutta kun muutama vuosi viidennen lapsen syntymän jälkeen huomasin painavani 68 kg ja ETENKIN, kun lisäpaino oli vyötäröllä ja vyötärönympärys n. 90 cm, päätin laihduttaa - ensimmäisen ja ainoan kerran elämässäni.

Koetin ensiksi laihduttaa vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, mutta koska kärsin edelleen rasvakammosta eikä proteiiniruokaa ollut varaa syödä niin paljon, että nälkä olisi sillä lähtenyt, napostelin lopulta tummaa suklaata nälkääni niin, että jäin pahaan suklaakoukkuun. Oli pakko lopettaa!

Lopulta päätin pudottaa painoa tavalla, jonka ainakin uskoin osaavani: yksinkertaisesti syömällä vähemmän. Saavutin tavoitteeni: vuodessa pudotin 10 kg, ja vyötärön sain 80 cm:iin. Mitat pysyivät siitä eteenpäin vakaina, ja olin ikionnellinen, kun monet vanhat vaatteet mahtuivat taas päälle ja saatoin käyttää muun muassa ihania vintage-vaatteitani. Vaatekoko oli pienentynyt 44:stä tai 46:sta 38:aan tai 40:een.

MUTTA vähitellen kyllästyin alituiseen nälkään! Jouduin koko ajan tarkasti säännöstelemään syömistäni. Olen sellainen, että nälkä tekee minut todella vihaiseksi, joten koko perhe sai kärsiä, kun minä näin nälkää. Ja tietenkin jouduin laittamaan ruokaa muulle perheelle ja katselemaan heidän syömistään! Usein haaveilin, että saisin vielä joskus syödä kunnolla, ja melkein toivoin, että saisin tietää sairastavani jotain kuolemaan johtavaa sairautta, jotta voisin herkutella koko loppuajan... :(

Pidettyäni mittani vuoden ajan ja kärsittyäni siis nälkää yhtäjaksoisesti yhteensä kaksi vuotta sain käsiini "Ruokavallankumouksen" ja lueskelin Kostdoktornia ja kaikenlaista muuta. Pääsin eroon rasvakammostani ja päätin yrittää karppausta uudestaan. Se tuntui täydelliseltä vastaukselta ongelmaani: saisin vihdoinkin syödä joka suupalaa laskematta ja painoni pysyisi ennallaan - sitä paitsi saisin lakata pelkäämästä kakkostyypin diabetesta ja Alzheimerin tautia, joihin mummuni oli sairastunut (eikä hän ollut ylipainoinen!).

Painoin siis karppauksen alkaessa 58 kiloa. Tavoitteeni oli mielestäni realistinen: tarkoitukseni ei ollut laihduttaa, koska olin täysin tyytyväinen kokooni ja se tuntui minulle sopivalta. En haaveillut tyttöaikaisista mitoista - halusin vain pysyä 38 - 40-kokoisena tarvitsematta olla nälkäinen ja kiukkuinen. Vähä vähältä painoni on kuitenkin kahden vuoden aikana hilautunut ylöspäin. 60 - 61 kiloa menetteli vielä, enkä kiinnittänyt asiaan kovin paljon huomiota, ennen kuin vyötärönapit eivät enää menneet kiinni... Nyt olen jo hyvin lähellä 65 kiloa. Lähes kaikki on siis tullut takaisin!!!

En ole merkittävästi lisännyt liikuntaa, joten lihasmassan lisääntymisestä ei voi olla kyse. Vyötärönympärys on näkyvästi ja tuntuvasti kasvanut (vaikka ei ole vielä 90 cm:ssä), ja uusi, minulle ihmeellinen ilmiö on, että olkavarsiin ja reisiin on kertynyt muhkuraista rasvaa! :shock: Tällaista en ole ennen kokenut. Ymmärrän, että aineenvaihdunta muuttuu keski-iässä (olen 52-vuotias), mutta en käsitä, miten painoni voi jatkuvasti nousta! Syön D-vitamiinia 100 mikrogrammaa päivässä ja muita lisäravinteita kuuriluontoisesti. Kolesteroliarvot olivat viisikymppistarkastuksessa erinomaiset, ja terveys on kaikin puolin hyvä. Kuukautiset jatkuvat.

Syönkö väärin? Ennen karppausta söin viidesti päivässä pieniä aterioita; nyt syön kotona ollessani kolmesti päivässä, mutta jos olemme jossakin reissussa ja energiaa kuluu enemmän, neljästi päivässä. Päivän ateriat ovat seuraavankaltaisia:

- aamiaiseksi munakas (2 munaa + loraus kermaa, seassa esim. viherjauhetta), kasviksia, kupillinen vihreää teetä
- lounaaksi munakas (2 munaa + loraus kermaa), kasviksia, 3 dl:n kupillinen makeuttamatonta kaakaota (luomutäysmaitoon ja kermaan)
- päivälliseksi 80 - 100 g lihaa, kalaa tai joskus makkaraa (hiilihydraatteja reilusti alle 5 g/100 g), kasviksia
- tarvittaessa iltapalaksi 1½ dl 10-prosenttista jugurttia

Kananmunapainotteisuus johtuu yksinkertaisesti rahasta: munat ovat paljon halvempia kuin liha. Käytän reilusti voita, varmaan 50 g päivässä: paistan siinä ja höystän sillä munakkaat ja kasvikset. Joskus herään yöllä nälkäisenä ja käyn silloinkin ottamassa palan voita. Toisinaan herkuttelen 1 - 2 palalla tummaa suklaata. Janojuomaksi juon 1 - 1½ litraa rooibosta päivän kuluessa.

Sanokaapa viisaammat, missä vika! Saanko liikaa kaloreita? Laskelmieni mukaan syön 1300 - 1500 kaloria päivässä (jonkin taulukon mukaan tämänikäinen, vähän liikkuva nainen saisi syödä vain 1200 kaloria :shock: ), hiilareita 25 - 50 grammaa, proteiinia n. 1 g painokiloa kohti. Syönkö liikaa vai liian vähän rasvaa? Liikaa tai liian vähän proteiinia? Tuleeko hiilareita liikaa, kun käytän joskus myös porkkanaa? Käytänkö liikaa maitotuotteita (päivittäin 2 dl täysmaitoa, 1 - 1½ dl kermaa, 1½ dl jugurttia)? Tuoreesta ruisleivästä, leivonnaisista ja makeasta luopuminen oli vaikeaa, mutta sain lohtua siitä, että voisin sentään syödä suurta herkkuani kermaa... Jos joudun luopumaan siitäkin, motivaatio laskee huomattavasti! En kysy, liikunko liian vähän, sillä haluan löytää tavan pysyttää painoni 58 kilossa ja vyötärön 80 cm:ssä entisellä liikuntamäärällä! :)

J.K. Stressiä ei ole. Olen juuri päättänyt psykoterapian, ja tunnen olevani henkisesti tasapainossa vapauduttuani suurimmista traumoista. Olen myös aloittanut mietiskelyn harjoittelun. Hormonimuutokset ovat kylläkin huonontaneet unta niin, että heräilen öisin ja minun on vaikea nukahtaa uudelleen; myös levottomat jalat ovat alkaneet vaivata yhtä paljon kuin raskausaikoina. Kuinka suuri vaikutus huonolla unen laadulla voi olla rasvan kertymiseen? En huoli hormonihoitoja enkä lääkkeitä!

_________________
Kotiäitiys - elämänura ja elämäntapa!
kotona.munfoorumi.com


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-05 07:49:13 
Poissa
PaikallisSapuskaErkki
PaikallisSapuskaErkki
Avatar

Liittynyt: 2004-05-20 06:07:25
Viestit: 47602
Paikkakunta: HomeSweetHome
Siitä rasvapelkoisuudesta pois pääseminen on vienyt muiltakin pitkään, miksei siis sinultakin.
Tai... nyt et pelkää, muttet myöskään osaa vielä käyttää sitä ruokavallankumouksen tapaan.

Kyseisen kirjan mukainen ohje:
- tiputa pois yksi ateriakerta,
- huolehdi, ettei suuhun menen aterioiden ulkopuolella mitään muuta kuin korkeintaan vettä
- ja lisää rasvaa (ja kaloireita!) niille kolmelle sallitulle aterialle niin että olet nälätön ja pysyt nälättömänä seuraavaan ruokaan asti.
Tämä on tapa tiukentaa mahanseutua keski-iokäisilläkin, ja sillä tavalla kokoisesi nainen mahtunee 38 vaatteisiin (jopa riippumatta siitä mitä vaaka näyttää)

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-05 09:31:48 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2012-01-12 14:24:15
Viestit: 3152
Paikkakunta: Satakunta
Rasvattomuus. Syö hyvä ihminen sitä ruokaa(rasvaa), niin että ne pakollisetkin noin 2000 kaloria tulee täyteen päivässä.

_________________
Nature doesn't jump.

Praise the lard!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-05 13:17:16 
Poissa
vaelluskarppi
vaelluskarppi

Liittynyt: 2006-03-18 07:35:32
Viestit: 55976
Paikkakunta: Kerava
Edellisiä komppaan. Sä syöt liian vähän. Kalorit sais olla siinä lähempänä 2000 niin jotain voi alkaa tapahtua. Karppaus ei ole kituilua. Syö siis enempi rasvaa.

_________________
Elämä on arvaamatonta, koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää. Eeva Kilpi

Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin. Mauno Koivisto


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-05 16:35:04 
Poissa
juniorikarppi
juniorikarppi

Liittynyt: 2012-03-16 22:28:03
Viestit: 53
Mutta miksi paino siis NOUSEE eikä pysy ennallaan? Miksi se pyrkii nousemaan, vaikka syön karpatessani reippaasti enemmän kuin ennen ja paljon enemmän rasvaa? Painonihan olisi pitänyt nousta (ja rasvamuhkuroita kertyä olkavarsiin ja reisiin?) nimenomaan silloin 2 - 3 vuotta sitten, kun söin hyvin niukasti ja rasvattomasti, eikö niin?! Silloin minulla ei kuitenkaan ollut vaikeuksia pysyä samankokoisena - ristiriitaista! (Kalorimäärästä muuten: karppaus.infon laskurin mukaan n. 1500 kalorin pitäisi hyvin riittää minunikäiselleni, vähän liikkuvalle naiselle. Kesällä liikun kohtalaisesti ja syönkin enemmän.)

Voisin kyllä kokeilla rasvan lisäämistä. Mutta miten lisään rasvaa ruokiin kätevästi ja maukkaasti? Nyt jo siis panen lämpimän aterian päälle niin reilun palan voita, että annos tirskuu rasvaa (ja nuolen voisulan lautaselta lopuksi, joten mitään ei mene hukkaan :lol: ), ja lisäksi ruoka on useimmiten voissa tai sianrasvassa paistettua. (Saattaa hyvin olla, että arvioin edellisessä viestissä käyttämäni voin määrän ja kaloritkin alakanttiin.) Enempi ei ole enää maukasta! Ruokailunhan pitäisi olla myös nautinto eikä pakonomaista rasvan tankkaamista... Munissa ja lihassakin on toki rasvaa, samoin kaikki maitotuotteet olen tosiaan vaihtanut mahdollisimman rasvaisiin.

Kermalla valelisin mielelläni vaikka kaikki ruoat, mutta samalla tulee lisää hiilareita, ja maitotuotteiden ylettömästä syönnistähän karppaajia varoitellaan. Olen kyllä silloin tällöin tehnyt kaakaon kokonaan kermaankin tai lisännyt mukiin ison voinokareen, ja jugurttiakin täydennän usein tilkalla kermaa, mutta painonnousu ei vain pysähdy...

Eilinen kirjoittaminen auttoi sikäli, että aloin tosissani miettiä uniongelmien vaikutusta painoon. Nukun siis TODELLA huonosti. Olen tullut vanhemmiten niin kofeiiniyliherkäksi, että olen joutunut luopumaan kokonaan tavalliseen teen juonnista (kahvia en juokaan) ja rajoittanut vihreän teen yhteen kupilliseen aamulla. Jos joskus esim. kylässä juon kupillisenkin teetä, seuraava yö menee erityisen huonosti. Tumman suklaan nauttimista olen harventanut muutamaan kertaan kuukaudessa, koska sillä on valitettavasti samanlainen vaikutus. Kuljen rooibos-pussit mukana kyläpaikoissa ja jopa kahviloissa siltä varalta, ettei kofeiinitonta juomaa ole tarjolla.

Illalla nukahdan noin puolella kerroista kohtalaisen nopeasti, mutta toiset puolet on sellaisia kertoja, jolloin kääntelehdin kauan, ja joskus nousen uudestaan ylös esim. lukemaan, kun en kerta kaikkiaan saa unen päästä kiinni. Ennen nukahtamistani voitelen jalat magnesiumvoiteella, vaikka ne eivät vielä olisikaan ehtineet tulla levottomiksi. Vaikka nukahtaisin nopeasti, herään lähes joka yö 2 - 3 kertaa, ja uudelleen nukahtaminen saattaa kestää 1 - 3 tuntia; jos nukahdan alle tunnissa, voin olla tyytyväinen.

Uni on siis hyvin katkonaista. Herään yleensä joko pissahätään tai jalkojen levottomuuteen, joten nousen vessaan valoja sytyttämättä ja voitelen sänkyyn tultuani jalat uudelleen magnesiumvoiteella. Kun makaan pitkään valveilla, voin joutua lisäämään voidetta useita kertoja (jalkojen levottomuus on pahimmillaan juuri kuukautisten alla, mutta käytännössä yhtään yötä ei mene ilman levottomuutta, ja joskus - onneksi harvoin - se leviää käsiin ja vartaloonkin), ja tunnin - parin kuluttua voi jo olla nälkäkin, jolloin täytyy käydä ottamassa pala voita. Toisinaan yritettyäni tuloksetta esim. tunnin ajan nukahtaa nousen ylös vaikkapa neulomaan ja menen sänkyyn vasta, kun alkaa taas unettaa.

Olen luonnostani aika pitkäuninen, ja tarvitsisin 9 tuntia unta tunteakseni itseni todella levänneeksi. Nykyään saan ehkä 6 - 7 tuntia ja senkin monessa pätkässä.

_________________
Kotiäitiys - elämänura ja elämäntapa!
kotona.munfoorumi.com


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-06 00:14:09 
Poissa
tagerhaverkarppi
tagerhaverkarppi

Liittynyt: 2010-05-12 18:58:50
Viestit: 93463
Hormonitoiminnan väheneminen vaikuttaa varmasti metaboliaan, niin kuin univaikeuksiinkin. Samoin aikaisempi kituilu eli kroppa varastoi mielellään kaiken ravinnon mitä sille annetaan. Itse kokeilisin tuossa tilanteessa täysin hiilaritonta aamiaista eli kasviksetkin pois aamiaiselta. Lisäksi ottaisin iltaisin ruokailun yhteydessä jotain mieleistä maitotuotetta parantamaan unen laatua. Kasvikset ovat hyviä imemään rasvaa, joten reilusti pannulle voita, kun niitä kuullottelet.

Toivottavasti löytyy sulle sopivat konstit!

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-06 11:09:07 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2012-01-12 14:24:15
Viestit: 3152
Paikkakunta: Satakunta
1500 kaloria taitaa olla enemmän jonkinlainen minimi, muttei se silti tarkoita etteikö sitä tarvittaisi enemmän. Ja tuo yöllä syöminen viittaisi siihen ettet ole päivällä syönyt tarpeeks?

Kuten Gredakin sanoin niin aikasempi kituilu johtaa nyt siihen että varastoidaan mielellään kaikki. Ja ainakin itse pidän tuota 1500 kituiluna edelleen. Voi olla että kun sitä on aina tottunut syömään vähän, niin suurempi syöminen tuntuu alussa hankalalta. Ehkä se vaatii oman aikansa ennen kuin kroppa tottuu tähän uuteen systeemiin.

Kokelet vaikka viikon syödä joka päivä lähempänä 2000 kaloria ja katsot miltä tuntuu.

Miten stressi? Sekin voi vaikuttaa. Ei tätä syömistä niin vakavasti kannata ottaa.

EDIT: Ja kun kermasta tykkäät, niin tarkista että on ilman lisäainetta (karrageeniä). Ainakin Valio, tai Maitokolmio ovat hyviä..

_________________
Nature doesn't jump.

Praise the lard!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 09:07:31 
Poissa
napakettu
napakettu

Liittynyt: 2009-07-25 19:43:02
Viestit: 12442
.

_________________
Kuva
This woman is made of curves and lines

18518 Nirrilä


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 14:24:38 
Poissa
kukkahattukarppi
kukkahattukarppi
Avatar

Liittynyt: 2011-01-03 10:55:56
Viestit: 26263
Mulla huomio menee taas noihin tavoitenumeroihin ja nykyisiin numeroihin, olet 168 senttinen ja sinun pitäisi painaa 52 kiloa. Olet ilmeisesti kuitenkin aikuinen, niin, onhan se jo otsikossakin.
Olen 155 cm ja kun painoin 62, olin mielestäni todella hoikka. Jos siitä olisi pois vielä 10 kiloa ja pituutta 12 senttiä lisää, niin en tiedä millä adjektiivilla olisin enää itseäni edes kuvaillut...
Jos se "ylimääräinen" pyrkii mahaan, niin ruokavalio itsessään voi tepsiä siihen, vaikket varsinaisesti kiloista laihduttaisikaan, kaikki viljat ainakin pois... Ja tietkö, mun pituudella ja nykyisellä painolla (lienee jossain 72-75 välissä, ei ole toimivaa vaakaa, mutta olen selkeästi ja reppaasti ylipainoinen), voin käyttää monia 40-koon vaatteita. Oisko sulle nyt jotain kehonkuvan vääristymääkin mahdollisesti olemassa? Tai vaikka valtavat rinnat tms., joka vääristää niin painoa kuin vaatekokoakin?
Lainaa:
Ruokailunhan pitäisi olla myös nautinto eikä pakonomaista rasvan tankkaamista...
Tästä olen täysin samaa mieltä! Kyllä sitä riittävästi ilman väkipakkoakin tulee.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 18:59:10 
Poissa
juniorikarppi
juniorikarppi

Liittynyt: 2012-03-16 22:28:03
Viestit: 53
52 kg oli siis tyttöaikainen paino, ennen lapsia, mutta nyt haluaisin pysyä 58 - 60 kilossa (tänä aamuna vaaka näytti 65 kg, eli karpatessa paino on noussut 7 kg, ja tahti tuntuu kiihtyvän). Esim. rinnat ovat jääneet imetysten jälkeen pysyvästi isommiksi - yläosa on aina ollutkin numeroa isompi kuin alaosa - ja muutenkin tässä iässä painoa saa olla vähän enemmän, jotta esim. naama ei mene ihan ruttuun. :) Vyötärö saisi tietenkin terveyssyistä olla siinä 80 cm; nyt taitaa olla jo lähellä 90 cm:ä (täytyy muistaa mitata jonain aamuna ennen aamiaista, niin saan vertailukelpoisen tuloksen).

Kostdoktornissa mainitaan, että yhdeksän kymmenestä, joilla karppaus ei näytä toimivan, on yli 40-vuotiaita naisia... :( Hormoneilla on vaikutuksensa aineenvaihduntaan ja uneen. Hormonikorvaushoitoja mainostetaankin mm. juuri unen laadun parantumisella! En tiedä, joudunko jossain vaiheessa muuttamaan kantani korvaushoitoihin (auttaisivat Maija Kajanin mukaan levottomiin jalkoihinkin - voi, mikä autuus se olisi!), mutta nythän en niitä vielä saisi, koska kuukautiset jatkuvat.

_________________
Kotiäitiys - elämänura ja elämäntapa!
kotona.munfoorumi.com


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 19:07:07 
Poissa
kukkahattukarppi
kukkahattukarppi
Avatar

Liittynyt: 2011-01-03 10:55:56
Viestit: 26263
Oisko Hesarissa eilen ollut, että joku tutkimus ois väittänyt levottomien jalkojen johtuvat hapenpuutteesta jaloissa...

Hormonit on kirotut!

Ja piti vielä niistä kokonaisenergioista, että jos jostain niitä lasket, niin silloin puhutaan ns. koomakulutuksesta (jos näitä nyt kovin tarkkaan pystyisi laskemaan). Pelkkä itse hengittäminen lisää tarvetta, saati ihan normit työ- ja kotipuuhat.
Mulle ravintoterapeutti sanoi, että voi ihan hyvin kerätä vaikka vähän painoa lisää alkuun ja työstää sitten siitä. Varsinkin jos on taustalla noita rasvattomia kitukuureja.
Mun normipainon laskukaava on pituus miinus sata. Senkin perusteella sä olet varmaan painon puolesta sellaisenaan ihan ok tilanteessa, ei ole siitä mitään terveydellistä haittaa ainakaan. Jos se on kertynyt sinne vatsan seutuville, niin ehkä se muokkautuu ajallaan.

Ja vielä, voit ehkä enempi vielä avata mitä syöt, josko sieltä löytyy jotain mihin voisi lisää ihmiset neuvoa...


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 19:17:53 
Poissa
tagerhaverkarppi
tagerhaverkarppi

Liittynyt: 2010-05-12 18:58:50
Viestit: 93463
Sulla on hormonit sekaisin kitukuurien takia ja (lähestyvät?) vaihdevuodet sekoittaa pakkaa lisää, mutta en menisi siihen korvaushoitoonkaan, kun pelkistä sukupuolihormoneistahan ei ole kyse ja ne korvaushormonit vaan sekoittaisivat pakkaa lisää. Magnesium voisi auttaa niihin jalkoihin ja vaihtosuihkuttelut vuoronperää kuumalla ja kylmällä vedellä. Mulla kesti kituilun jälkeinen korjausliike useita kuukausia, mutta sitten aloin laihtua. Tällä hetkellä saldo on - 37 kiloa ja parhaillaan jumikausi menossa. Ja juu kyllä, vaihdevuosien loppuosassa aloin laihduttaa, kun diabetes mellitus diagnoosi havahdutti. Kituillut olen monin eri keinoin, niin kuin useimmat ylipainoiset. Aina on tullut reilusti kiloja takaisin. Vasta karppaus on lopettanut jojoilun.

_________________
"We are not living longer, we are dying longer". Sten Ekberg
Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 19:57:52 
Poissa
PaikallisSapuskaErkki
PaikallisSapuskaErkki
Avatar

Liittynyt: 2004-05-20 06:07:25
Viestit: 47602
Paikkakunta: HomeSweetHome
Samaa veikkaan kuin greda.

Kun aloin karppaamaan (suunnilleen sinun iässäsi, hiukan yli nelikymppisenä), niin oli taskussa jo keltarauhashormoniresepti ja lääkäritäti puhui ystävällisesti menopaussista. Ja... olen parikymppisenä painanut 49 kiloa, joka tällä pituudella on aika lailla samaa kaliiperia sinun nuoruusvuosiesi kanssa. Ja kun silloin kiloja alkoi kertyä (maltillisesti tosin) ne kaikki menivät juurikin mahanseudulle - ihan niinkuin aliravitsemuksessa tapaa tehdä. Eikä se ollut silloiselle ihottumaiselle begelle varmaan mikä ihme.

Noh. Nyt 15 vuoden jälkeen olen vihdoin vaihdevuosissa, enkä edelleenkään tarvitse hormooneja tai muuta hoitoa tähän, vaaqn vain asiallisen ruokavalion. Nämä viimeiset noin 7 todella eläinrasvaista vuotta ovat olleen todennäköisesti elämäni parasta aikaa, takuulla terveyden kannalta, mutta aika hyviä muutenkin :)

_________________
Erkki terveys- eko- ja eettisistä syistä. Tyyli täällä, kliks
Ei eläinkään pysy terveenä jatkuvasti vaihtelevalla sapuskalla.
We are 90% microbes and 10% human.
Why invent a cure when you can profit from thousands of remedies? (DrWho)


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 22:57:18 
Poissa
juniorikarppi
juniorikarppi

Liittynyt: 2012-03-16 22:28:03
Viestit: 53
Ihanaa, kun vastailette! Itse asiassa huomaan antaneeni väärää tietoa sikäli, että olenkin karpannut jo 3 vuotta, en 2! (Aika kuluu tässä iässä niin äkkiä!)

Mieheni on suhtautunut karppaukseeni epäilevästi; hän oli varma, että sillä munien, voin ja kerman kulutuksella lihoo väkisinkin. Karppauksen epäterveellisyydestä puolestaan ovat varoitelleet mm. äitini ja yksi tyttäristäni. Huolettomasti vakuutin kaikille, että näillä eväillä ihminen pysyy hoikkana ja terveenä... HÄVETTÄÄ ajatellakin, että kukaan saisi tietää minun lihoneen takaisin jo 7 kg, kun niin suureen ääneen hehkutin karppausta. :oops: Olen peittänyt vyötärön vaatteilla, mutta mieheltäni entisten kilojen vähittäinen takaisin kertyminen tuskin on jäänyt huomaamatta; hän ei kylläkään ole sanonut mitään. (Hän on siitä harvinainen suomalainen aviomies, että sanoo kohteliaisuuksia ulkomuodostani vielä yli 15 avioliittovuoden jälkeen! :D )

Olin lukenut monien muiden menestystarinoita, ja oma taustanihan oli paljon helpompi: olin terve, takana ei ollut jojolaihdutusta eikä ollut edes tarvetta pudottaa painoa! Halusin siirtyä terveellisempiin ruokailutapoihin - ulkomuotooni oli täysin tyytyväinen. Pystyin kestämään sen, että luovuin suurimmasta osasta herkkujani (jäätelö, tuore ruisleipä, pullat, täytekakut, makaronilaatikko, perunalaatikko, veripalttu, veriohukaiset, mustamakkara, ryynimakkara, Saarioisten maksalaatikko, mämmi - lista on loputon!) , mutta nyt tuntuu katkeralta, kun alkaa pahasti näyttää, että olen luopunut SEKÄ herkuista ETTÄ ulkomuodosta... Olin ONNELLINEN, kun saatoin käyttää hurmaavia vintage-vaatteitani ilman korsettia; nyt olen taas joutunut kaivamaan inhottavan, hiostavan korsetin esiin. (Olin jo onnessani ollut vähällä hävittää sen.)

Paino nousi niin huomaamatta. En todellakaan käynyt jatkuvasti vaa'alla, koska olin varma, ettei paino VOI nousta, jos hiilareita vain ei syö liikaa! Joitakin viikkoja myöhemmin huomasin painon nousseen puoli kiloa - no, sehän oli pikkujuttu! Jonkin aikaa myöhemmin paino oli 59,5 kg, taas vähän myöhemmin 61 kg, sitten 61,5 kg... Ero entiseen oli tietenkin aina niin vähäinen, että selittelin sitä itselleni milloin mitenkin: oli vähän enemmän vaatteita päällä, tai olin jo ehtinyt syödä aamupalaa, tai kuukautisten alla oli kertynyt nestettä elimistöön, tai olin edellisellä viikolla pari kertaa lipsunut, mutta paino palautuisi ennalleen, kun vain sitkeästi jatkaisin karppausta. Ehkä minäkin ajattelin, että kyse on "korjausliikkeestä", niin että kiloja voi tulla ALUKSI lisää ja että tilanne sitten muutamassa kuukaudessa tasaantuu... 62,5 kg alkoi jo tuntua vähän ikävältä, ja viime kuukausina paino rupesi häilymään 63 - 64 kg:n välillä. Oli pakko myöntää itselleni, että jotain on pielessä. Ei ole enää kyse kuukausittaisesta painon heilahtelusta, joka tietysti naisilla on ihan normaalia. TÄNÄ AAMUNA vaaka näytti tyhjällä vatsalla täsmälleen 65 kg. :shock: Vyötäröä ei tosiaan ole tullut mitattua - oikeastaan en ole edes halunnut. :(

En osaa ajatella, miten tätä painoa lähtisi "työstämään"! Liikuntaa kai pitäisi harrastaa, mutta kun usko ja motivaatio on muutenkin lähellä nollaa ja olo aika epätoivoinen, nyt ei yksinkertaisesti riitä virtaa minkään uuden aloittamiseen. Kesän tullen joudun pakosta ainakin pyöräilemään, kun ei ole ajokorttia eikä koululinja-auto kulje.

Joku kaipasi tarkempia tietoja syömisistäni. Ateriathan olinkin aika lailla luetellut. "Kasvikset" pitävät sisällään halvimpia mahdollisia: kaalia, sipulia, joskus juureksia tai parsakaalisekoitusta, omatekoista viherjauhetta. Melko harvinaisia lisukkeita ovat avokado, tahini, auringonkukansiemenet ja pähkinät. Hyvin samantapaisena toistuu ruokavalio päivästä toiseen.

Keskimäärin pari kertaa kuussa saatan sortua vastaleivottuun sämpylään tai palaan tuoretta ruisleipää tai ottaa kyläpaikassa karjalanpiirakan tms. Eli siis täysin viljattomalla en ole missään vaiheessa ollut. Mutta ainakin Kostdoktornin mielestä kuulemma 90:10 on ihan ok, eli kun 90 % ajasta syö asiallisesti, 10 % ajasta voi lipsuakin; missään tapauksessa tuota 10 %:a enempää poikkeamia ei mielestäni ole ainakaan viime kuukausina ollut. Viime kesänä olimme pojan sopeutumisvalmennuskurssilla, ja siellä ruoka oli virallisterveellisen rasvatonta. Mätkin Oivariinia sekaan, ja paistoin kämpillä munakkaita lisäksi, kun nälkä vaivasi...

En tiedä, olisiko useampi pieni ateria minulle sittenkin parempi kuin kolme isoa. Totuin laihduttaessani pikkuaterioihin, mutta karppaamaan ryhtyessäni noudatin Kostdoktornin neuvoa ja vähensin ateriakertoja. (Kuten huomaatte, tulee aika paljon luettua Kostdoktornia. :) ) Olisiko niin, että harvat ateriat ja paastoamiset yms. sopivat paremmin miehille? Ihan mutua kylläkin... Mutta ajattelin, että miehet ovat metsästysreissuilla joutuneet paastoamaan - naiset todennäköisesti ovat jo raskauksien ja imetyksienkin takia tarvinneet ravintoa tasaisemmin. :?:

_________________
Kotiäitiys - elämänura ja elämäntapa!
kotona.munfoorumi.com


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 23:13:13 
Poissa
juniorikarppi
juniorikarppi

Liittynyt: 2012-03-16 22:28:03
Viestit: 53
J.K. Levottomiin jalkoihin on kyllä kokeiltu kaikki mahdollinen lääkkeitä lukuun ottamatta (dopamiinilääkityksessä on riski, että muutaman vuoden käytön jälkeen levottomuus ei lopu päivisinkään - :shock: ei tee mieli kokeilla!). Levottomat jalat ei ole minulla mikään uusi vaiva, vaan se on vaivannut ajoittain jo teini-iästä saakka eli n. 40 vuotta... :? Pahin tilanne on ollut raskausaikoina ja nyt vaihdevuosien lähestyessä.

Magnesiumvoide tuntuu tällä hetkellä tehoavan parhaiten - sitä kuluu paljon. Rautavarastot olisi ehdottomasti tutkitutettava...

_________________
Kotiäitiys - elämänura ja elämäntapa!
kotona.munfoorumi.com


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 23:44:29 
Poissa
Avaruuskarppi
Avaruuskarppi

Liittynyt: 2011-05-09 07:17:02
Viestit: 15264
Paikkakunta: Kolmas kivi auringosta
Kostdoktorn Eenfeldt antaa joitakin vinkkejä painonhallintaan, mm. riittävä rasva, naisilla hedelmien välttely, oluen välttely, ei low carb -tuotteita, ei makeutusaineita (voivat nostaa insuliinitasoa, vaikka ovatkin kalorittomia, huomioi purukumit ym.), jotkut lääkkeet voivat nostaa painoa (esim. diabeteslääkkeet, kortisoni, neuroleptit, masennuslääkkeet, ehkäisyvalmisteet, verenpainelääkkeet, allergialääkkeet jne.), hän neuvoo myös välttämään stressiä ja nukkumaan riittävästi, harrastamaan liikuntaa, hän kehottaa tarkistamaan hiilihydraattien määrän uudelleen, huomioimaan hormonisi, syömään hitaammin jne.

Hän myös sanoo, että varsinkin joidenkin naisten aineenvaihdunta saattaa hidastua kilpirauhashormonin puutteen takia. Kaksi vuotta nälässä kittuuttaminen voi valitettavasti sotkea kilpirauhasen toiminnan.

Jos joudut jatkuvasti stressaamaan syömisistäsi muiden vuoksi, niin ei ihme, jos stressitaso on koholla. Minulla ainakin olisi. Jotkut ovat herkempiä stressihormoneille kuin toiset. Stressihormonit lihottavat, varsinkin keskivartaloa.

Maitotuotteet, kerma, juusto, pähkinät - isompina määrinä niillä saattaa olla vaikutusta painonhallintaan, vaikka hiilihydraatit olisivatkin alhaalla. Kokeilemalla selviää.

Voithan kokeilla, mitä useampi ateria saisi aikaan. Vaikka kolmen sijaan neljä. En muista heti kuka, mutta joku näistä karppauskirjojen kirjoittajista suosittelee useampaa ateriaa. Kaikille ei välttämättä sovi sama systeemi. Vain kokeilemalla sen voi tietää.

Itsellä levottomat jalat paranivat tehokkaalla B-vitamiinikompleksilla. Pelkkä karppaus ei auttanut. Jalat olivat vaivanneet 18-vuotiaasta asti yli nelikymppiseksi. Oli ilmeisesti niin suuri puutos erilaisista B-vitamiineista, että jouduin syömään sitä jonkun aikaa purkista, mutta minua se auttoi. Nykyään levottomat jalat pysyvät poissa ihan vain ruokavaliolla.

_________________
Vuodesta 2011
Ihmiseläimen lajinmukainen ruokavalio
En ole vielä pudonnut.

Once you have been taught to think, it's hard to stop.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-07 23:50:58 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2012-01-12 14:24:15
Viestit: 3152
Paikkakunta: Satakunta
Kyllä ainakin veriohukaisia, "makaronilaatikkoa", maksalaatikkoa voi karppinakin tehdä. Miksei jäätelöäkin. Mitäs jos kokeilisit nostaa hiilareita vähän ylemmäs? Kaikille ei taida ihan alhaiset sopia.

Vaihtaisin myös vaan kokonaan mittanauhaan. Jos sillä päästäisiin suuremmansta stressistä eroon.

_________________
Nature doesn't jump.

Praise the lard!


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-08 10:46:39 
Poissa
kukkahattukarppi
kukkahattukarppi
Avatar

Liittynyt: 2008-10-30 22:39:49
Viestit: 18409
Paikkakunta: Jämtland
Jos, kuten viitauksista Eenfeldiin vaikuttaa, ajattelet noudattavasi lchf ruokavaliota, niin siihen ei todellakaan kuulu kitukalorit. Toipuminen kituilusta kestää, ehkä olet lukenut Kostdoktorn blogista hänen vihjeensä
http://www.kostdoktorn.se/viktnedgang/svart-ga-ner-i-vikt tai sama englanniksi http://www.kostdoktorn.se/viktnedgang/svart-ga-ner-i-vikt

_________________
Karppausta v 2008 keväästä Heikkilän ketoruokavalion ja Annikan LCHF tyyliin.
LCHF ruokavalio(kin) toimii vain jos sitä noudattaa.
Old lives matter.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-08 19:20:37 
Poissa
aktiivikarppi
aktiivikarppi

Liittynyt: 2012-05-23 13:34:12
Viestit: 826
Levottomiin jalkoihin voi kokeilla suolan lisäämistä tai sen vaihtelua.

Minustakin kalorisi ovat vähäiset. Syynä lihomiseen lienevät todellakin hormonit. Kilpirauhanen alkaa väsyä "juuri tässä iässä", olen itsekin kohta 50. Kylmäpuristettu kookosöljy ainakin joidenkin lähteiden mukaan buustaisi kilpirauhasta. Onko sinulla otettu kilpirauhasarvoja? Onko mitään muita siihen viittaavia oireita? Se vajaatoiminta voi olla hyvin vähäistäkin ja siihen voi koittaa myös jodilisää. Itse käytän nestemäistä jodia iHerbistä pisaroita silloin tällöin, koska en käytä jodioitua suolaa. Jodin puutos saattaa johtaa kilpirauhasen lievään vajaatoimintaan ja sitä kautta vaikuttaa hormoneihin yleensä.


Ylös
   
ViestiLähetetty: 2015-03-08 20:07:06 
Poissa
juniorikarppi
juniorikarppi

Liittynyt: 2012-03-16 22:28:03
Viestit: 53
(Sekoilin muuten sittenkin :oops: ; olen tosiaankin karpannut vasta kaksi vuotta, sillä muistan, että viisikymppistarkastus verikokeineen tehtiin noin kuukausi karppauksen aloittamisen jälkeen!)

Käytän kyllä ihan tavallista jodioitua suolaa, toki yrttisuolaa usein lisänä. Ja mitään kilpirauhasen vajaatoimintaan viittaavaa ei ole; kävin eräällä testaussivustolla, eikä oikein mikään oire kuulostanut tutulta.

Levottomien jalkojen pahenemisen syyksi epäilen rautavarastojen hupenemista. Vaihdevuosien lähestyessä kuukautiset ovat muuttuneet järjettömän runsaiksi. Viisikymppistarkastuksessa katsottiin hemoglobiini, mutta ei rautavarastoja. Hemoglobiini oli muistaakseni 119, mikä ei minulle ole poikkeuksellisen alhainen, ja lääkärin mukaan anemiaa ei ole - mutta rautavarastot saattavat silti olla aivan tyhjät. Söinkin yhden rautakuurin, mutta olen nyt lukenut useastakin lähteestä, että rautavarastojen täyttäminen vaatii vähintäänkin useiden kuukausien kuurin. Koetan saada aikaiseksi tilata ajan lääkäriin...

Eenfeldthin ohjeista juuri unen merkitys kolahtaa. Mutta on niin helppo sanoa, että "pidä huoli, että nukut riittävästi"! :x Kostdoktornissa on muuten minusta alkanut tulla vähän ristiriitaista viestiä kaloreista ja syömisen määrästä... Siellä on mm. esitetty tilasto, jonka mukaan aamiaisen väliin jättävät syövät kaiken kaikkiaan vähemmän päivän mittaan ja ovat keskimäärin kevyempiä, ja alettu puhua jossain määrin myös 5:2-periodipaaston puolesta. Olisi siis sittenkin parempi syödä vähemmän?! Paastoamista Eenfeldt ei suosittele sokeririippuvaisille, ja tiedänkin, etten itse siihen pystyisi, koska nälästä heikkona konttaisin kaivelemaan kaiken makean kaapeista.

_________________
Kotiäitiys - elämänura ja elämäntapa!
kotona.munfoorumi.com


Ylös
   
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju  Vastaa viestiin  [ 86 viestiä ]  Mene sivulle 1 2 3 4 5 Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC+02:00


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin ohjelmisto phpBB® Forum Software © phpBB Limited
Käännös: phpBB Suomi (lurttinen, harritapio, Pettis)