Mulperi kirjoitti:
kesäheinä kirjoitti:
Siis MIKSI minun pitäisi viikkokaupalla syödä viljoja, joista tiedän etteivät ne minulle sovi. Vain siksi, että lääkäri voisi todeta, että viljat ei sovi ja ne pitää jättää ruokavaliosta. Siis senhän minä jo tiedän ja voin hyvin ilman viljoja.
En todellakaa syö, se saa vatsani täysin sekaisin, hirveät poltteet aikaan ja "atooppinen" ihottuma jälleen puhkeaa...
OK, ihan hienoa. Minäkään en tarvitse "lääkäriä käskemään lopettamaan viljan syömisen". Osaan sen kyllä ihan itsekin, ts. lopetan sen syömisen joka tapauksessa kunhan koepala on otettu. Ero on siinä, että jos en ole keliaakikko, voin joskus huvikseni maistella vaikka kylässä tai häissä jonkun tarjottavan kulmasta. Oireeni eivät ole niin hurjia, ettenkö satunnaisesti voisi kokeilla. Mutta kuten Mirkan jutuista käy ilmi, oikean keliakian kanssa en viitsisi pelleillä, eli en maistelisi ikinä enkä koskaan. Samoin tuoteselosteita pitäisi kytätä nykyistä tarkempaan. Koepalaa ja diagnoosia (oli se sitten negatiivinen keliakian suhteen tai ei), tarvitsen lähinnä siihen että tiedän _miten_ tarkkaan viljat eliminoin, miten neuroottiseksi sitä täytyy ruveta. Niin, ja tähystys tehdään ensisijassa refluksivaivani takia, joten kun se joka tapauksessa tehtäisiin niin miksi ihmeessä sössisin keliakiakokeen (siis koepalan) tiukalla dieetillä?
Juu, kukin tekee tyylillään
Itse en vain jaksa mitään testirumbaa käydä läpi kun vatsavaivat pysyvät poissa ja tiedän millä keinolla. Ja olen päättänyt ettei minun tarvitse kakkua juhlissa maistella sosiaalisen paineen vuoksi "no, ota nyt edes vähän..." -tyyliin, koska en ole ollut ikinä mikään kakkujen ystävä ja olo on vain sen jälkeen huono...Mutta tietty jos on leivonnaisten ystävä ja haluaa niitä joskus maistella...
Lopulta minun kohdallani ei välttämättä ole kyse keliakiasta vaan viljayliherkkyydestä, sillä kokeilin joskus gluteenitonta kakkua ja siitäkin meni maha sekaisin...
Mutta henk. koht. minulle diagnoosin nimi on aivan sama. En vain viitsi voida viikko/kuukausikaupalla huonosti nimen saamiseksi vaivalle. Vieläpä luottamukseni lääkäreihin on hieman heikolla pohjalla, koska ihottumiani hoidettiin vuosikaudet atooppisena ihona = kortisoni- ja kosteusvoiteita.
Lopulta vain huomatakseni itse, että vähähiilarinen ruokavalio ja runsaasti rasvaa ruuassa on ainoa keino, joka on parantanut minut 30 v. kestäneestä allergia-ihottuma-kuiva-iho -kierteestä. Että terveisiä vaan hoitaneelle ihotautilääkärille...Eipä kukaan koskaan ollut edes vihjannut tällaisesta mahdollisuudesta...