ketoguru kirjoitti:
Einsteinin kuuluisa yhtälö E=mc2 tarkoittaa siis sitä, että energia on yhtä suuri kuin massa kertaa valonnopeuden neliö. Koska valonnopeus on ns. puhdas luonnonvakio, E=mc2 sitoo toisiinsa energian määrän ja massan määrän. Jos puhutaan vaikkapa kivenmurikasta, massan ja energian voidaan katsoa olevan ekvivalensseja. Murikan sisäenergian kasvaessa määrällä ∆E, sen massa kasvaa määrällä ∆E/c² (Kolmiota muistuttava symboli tarkoittaa muutosta).
Tämän ekvivalenssiperiaatteen pohjalta on syntynyt globaali olettamus, että energia ja massa ovat samanarvoisia myös ihmiselimistössä. Tämä olettamus on kuitenkin virheellinen. Avoimen järjestelmän, kuten ihmiskehon, on mahdollista olla massatasapainossa, vaikka järjestelmässä on jatkuva energiaepätasapaino. Eli energiatase voi olla positiivinen (ΔE> 0) tai negatiivinen (ΔE <0) mutta energiafluksin aikana mahdollisesti tapahtuvan massatasapainomuutoksen ei tarvitse termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan heijastaa energiatasapainon suuntaa.
Just näin. Mutta tässä voisi ehkä jättää tuon tasapainon massan yhteydestä pois, minusta
"energiafluksin aikana mahdollisesti tapahtuvan massan muutoksen ei tarvitse termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan heijastaa energiatasapainon suuntaa" on totuus ja peruslaatuisuudessaan
mullistava ravitsemuksessa.
Tavallaan myös tuota energiatasapainoa pitää pöllyttää. Elossa oleva keho on "energiatasapainossa", ravinnon sisäänotosta riippumatta.
"Nälkään kuoleva" ei käsittääkseni kuole siihen, että soluilla ei yhtäkkiä olekaan käytössä ATP:tä, vaan siihen, että jonkin vitaalielimen, ainakin anorektikoilla yleensä sydämen, rakenne heikkenee niin paljon, ettei se enää kykene ylläpitämään elintoimintoa. Joku voisi sanoa niin, että elimistö käyttää omia rakenteitaan energiaksi, mutta minusta tämä on ajatuksellisesti väärin. Pitkittynyt ravitsemusvaje ei salli kehon rakenteiden ylläpitoa ja uusintamista. Lyhyellä aikavälillä paastotila on keholle hyödyllinen "siivoustila", liikaa pitkittyessään se vaikuttaa negatiivisesti kudosten toimintakykyyn.
Minusta vaikuttaa siltä, että elimistön näkökulmasta solujen primääritehtävä on ATP-synteesi ja energian irrottaminen ATP:stä ja tämä primääritehtävä säilyy, oli ravitsemuksellinen tila mikä hyvänsä. Ravinnonoton primääritehtävä taas on solurakenteiden muodostaminen ja uusintaminen.