karppaus.info

[quote="Toisinsyöjä"][quote="Vieras"]Jaa oliskos tätä ns kuuluisaa yltäkylläisyyden aikaa kestänyt viimeiset 20 - 30 vuotta. Jaa syntyvyys, tuskinpa sitä millään tavalla erikoisesti säänneltiin metsästäjä keräiljöillä, eiköhän niitä putkahdellut 9 - 12 kk:n välein. [/quote]

Ensinnäkin imettäminen toimii jo yksin aika hyvänä ehkäisykeinona. Kun imettää, niin raskaaksi tulon mahdollisuus on pienempi. Imetys itsessään estää normaalia kuukautiskiertoa.[/quote]
Virallisen tiedon mukaan imetys toimii ehkäisykeinona ensimmäiset puoli vuotta, mutta ei ole 100 % varma. Synnytyksen jälkitarkastuksissa lääkärit kovasti tyrkyttävät lisäksi muita ehkäisykeinoja. Aika monen tiedän tulleen raskaaksi imetyksen aikana, mutta yleensä ei vielä pikkuvauva-aikana.

[quote="Vieras"]Niin toisinsyöjä, voisiko tilanne olla, ettei kasveja käytetty syntyvyyden säännöstelyyn vaan perimätietoon ettei raskaana olleet naiset vahingossa tule syoneeksi kasveja. Eikös kotimaisetkin rohdot ole useasti amustekasveja tai ihan normaalistin syötäviä kasveja Tai ranskalainen laakso, joss hyvät elinolosuhteet. Eipä tässä ole kauaakaan, kun Grönlannisskin oli jatkuvaa asutusta ja maatakin viljeltiin. Niin Lapissakin on joskus tainnut jasvaa puustona muutakin kuin vaivaiskoivua.[/quote]

Ensinnäkin: "Grönlannissakin jatkuvaa asutusta ja [b]maatakin viljeltiin.[/b]"

Niin, minä siis puhun ajasta ENNEN maanviljelyksen uusimuotisia hömpötyksiä, joten em. lause täysin merkityksetön siltä kannalta jolta minä asiaa katson.
Ranskalainen laakso on aivan eri asia, koska se on ajalta ENNEN maanviljelyksen alkua ja otin sen esimerkiksi siitä, että nälkää ei tarvinnut kärsiä kuin erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa kun oltiin metsästäjä-keräilijöitä. Otin sen puheeksi esimerkkinä resurssirunsaudesta, joka katosi maanviljelyn alettua koska väestönkasvu ja enemmän työtä vaativa ruuantuotanto & ravinnon laadun raju heikkeneminen maanviljelykseen siirryttyä.
Miksi niitä kasveja EI olisi käytetty syntyvyyden säännöstelyyn maailmassa, jossa metsästäjä-keräilijät elivät anarko-kommunismissa ja kukaan ei omistanut enempää tavaraa, kuin mitä itse jaksaa purilailla vetää?

Kaikki ne poikakerho-uskonnot (=miesten kehittämiä, miesten etuja ajamaan ja pahimmassa tapauksessa jumalastakin on tehty miespuolinen) jotka kieltävät syntyvyyden säänöstelyn eivätkä anna naisten päättää omasta lisääntymisterveydestään ovat syntyneet vasta maanviljelyksen alkamisen jälkeen. Onkin loogista että työvoimavaltainen miesten pyörittämä systeemi ei tykkää syntyvyydensäännöstelystä tai siitä että naiset itse päättäisivät lapsilukunsa. Ja niin tosiaan yleinen syyte perinteisiä kätilöitä kohtaan noitavainojen aikana olikin se "sikiönlähdettäminen", jonka varmaan osasivatkin. Katolinen kirkko jatkaa omalla ehkäisy- ja aborttivastaisuudellaan tätä pitkää maanviljelyksen alun jälkeistä patriarkaalista perinnettä.

Mutta en näe mitään syytä miksi metsästäjä-keräilijät eivät sitä syntyvyyttä olisi säännöstelleet, kun ei ollut valtaa pitävää miespuolista eliittiä joka tarvitsee työvoimaa lisätäkseen ja säilyttääkseen omaisuuttaan.

MaunPoistoOhjeille jatkoa: [url=https://yle.fi/uutiset/3-10107947]Seinäjoki käänsi lasten painokäyrät laskuun yhteistyöllä ja vie nyt osaamistaan maailmalle – omien lasten hyvinvointimittarit kääntyivät kuitenkin taas väärään suuntaan[/url]

Ja täällä lisää:
http://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/sosiaalijaterveys/terveyspalvelut/asiakas-japotilasasiakirjat/DDTEXk0wn/2016_SEINAJOEN_KAUPUNGIN_LIHAVUUS_LASKUUN_-OHJELMA_2013-2020.pdf
[quote]Ruokapalvelut toteuttavat kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ravitsemussuositusten mukaista ruokailua ja tuottavat päivittäin yli 11 000 sydänterveellistä lounasta (Sydänmerkki 2015). Koulujen, varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelujen yhteistyöryhmät edistävät ravitsemussuositusten mukaista ruokailua.
Välipalatarjoilussa on [u]kiinnitetty huomiota sokerin vähentämiseen.[/u]
Hankinnoissa elintarvikkeille on asetettu tarkat suola-, [u]sokeri-[/u], rasva- ja kuitukriteerit.[/quote]
Nolo juttu. Ei näytä lisänä edes sokerin vähentäminen auttavan.

Niin toisinsyöjä, voisiko tilanne olla, ettei kasveja käytetty syntyvyyden säännöstelyyn vaan perimätietoon ettei raskaana olleet naiset vahingossa tule syoneeksi kasveja. Eikös kotimaisetkin rohdot ole useasti amustekasveja tai ihan normaalistin syötäviä kasveja Tai ranskalainen laakso, joss hyvät elinolosuhteet. Eipä tässä ole kauaakaan, kun Grönlannisskin oli jatkuvaa asutusta ja maatakin viljeltiin. Niin Lapissakin on joskus tainnut jasvaa puustona muutakin kuin vaivaiskoivua.

Uusien kouluruokasuositusten laatukriteerit tulivat julki. Joku jo ehti ihmetellä, että mitkä kaikki tässä suosituksessa nyt sitten mättää.

Tai paremminkin joku ehkä saattaa huomata, että ne ovat tismalleen samanlaiset kuin nämä 2004 vuonna tehdyt laitosruuan laatukriteerit. Vain asettelu on hieman muuttunut (ja se että jatkossa leipä pitää aina olla vähäsuolaista).
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=30&t=70716&sid=5cf8add166e63f84dbab4136e839ad16#p2105855

Ja vielä Elsin korostama kohta, joka pysyy sellaisenaan:
[quote="Els"]Näkeekö joku noissa jossain kohdassa ohjeistusta sokerista missään muodossa?
Tarkennan: Näettekö ainuttakaan sokerimäärän rajoitusta? Se, mitä ei kielletä, sallitaan
Entä lisäainerajoituksia?
Entä jotain mainintaa minimivalkuaisesta
Entä jonkinlaista esitystä riittävistä hivenistä ja vitamiineista...[/quote]
Tämä kaikki yli 10-vuotta sitten. Ei hirveästi hymyilytä.

[quote="jazzhole"]Tuskinpa yksikään sotaveteraani uhrasi henkensä päästäkseen vanhoilla päivillä letkunjatkeeksi syömään mautonta, ravinteetonta ruokaa,eristyksiin läheisistään ja kohdelluksi kuin pikkulapsi. Ja sitten kuitenkin sanotaan että pitää kunnioittaa, muttei kuitenkaan näytetä, miten se kunnioitus tehtäisiin.[/quote]
Tuskinpa yksikään henkensä uhrannut sotaveteraani on sen jälkeen ollut paljon muualla, kuin maan alla! :lol: =D>

Mutta jos vakavia ollaan, niin onneksi hoitaja saa päättää, millaista ruokaa loppupeileissä vie asukkaalle. Voita, suolaa ja muuta makua saa lisätä sen mukaan, miten itse parhaaksi näkee tai asiakas pyytää. Punaista maitoa ja/tai kahvikermaa annetaan ruokajuomana. Vettä annan itse janojuomana, mutta mielestäni liian usein vanhuksen janojuoma on mehu, enkä voi ymmärtää miksi... :/ Toki jotkut sitä välttämättä pyytävät ja tärkeintä on, että asukas pitää ruoasta sen aikaa, mitä elämästä on vielä jäljellä, vaikka se näillä kriteereillä kohtuuttoman haasteellista onkin.

Sitten on sekin puoli, että monet lääkkeet kuivattavat suuta ja herkistävät voimakkaille mauille, joten esimerkiksi liian suolainen ruoka saattaa alkaa polttamaan tai muuten vaivaamaan suussa iäkkäällä lääkityllä ihmisellä, että suolarajoitus on mielestäni ihan ok, kun sitä voi hoitaja ruokaan kuitenkin jälkeen päin lisätä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi ruoka pitää ensin pilata ja sen jälkeen korjata, kun voitaisiin tehdä se heti kunnolla. Tieteen ja "tieteen" ja rahan takia varmaan...

[quote="Tramppa"]
Ai tuonko takia WHO tuputtaa kaikille kasviksia lisää. No tietysti, onhan tuo Agenda21:n mukaista.[/quote]

:D

Mutta vakavasti ottaen: Ko intiaaniheimon listatuissa käyttökasveissa oli vaikka mitä, nuo olivat siis vain lääkekasveja, oli kuumeeseen useampia, sitten tosiaan keskenmenon aiheuttavia jne. Sitähän aina tolkutetaan, että kun Etelä-Amerikan sademetsiä kaadetaan, katoaa mahdollisesti/todennäköisesti lajeja, joista olisi koko ihmiskunnalle hyötyä lääketieteen puolella.

Sitten on olemassa yksi akupunktiopiste polven tienoilla, joka aiheuttaa myös keskenmenon (mutta jota voidaan tietysti sitten hyötykäyttää myös synnytyksen käynnistämiseen). Että on sitä osattu syntyvyyttä säännöställä vaikka kuinka kauan, mutta maatalouden työvoimavaltaisuus johti sen lopettamiseen. Maanviljelys on siis tuottanut maan yksityisomistuksen ja sitä kautta eliitin joka repii hyvinvointinsa massojen selkänahasta, resurssipulan joka johtaa sotiin ja jatkuvasti kasvavan mutta entistä sairaamman väestön.

Ranskassa on se yksi laakso, jossa oli paljon kivikautista asutusta, siellä on hienoja luonnonluolia. Sieltä löytyneiden jäänteiden perusteella on voitu päätellä, että resurssit olivat niin hyvät, että oli varaa ruokkia myös syntymästään liikuntavammaiset luonnollisen eliniän loppuun saakka. Se metsästäjä-keräilijän työpäivän pituuskin on vain 3,5 tuntia. Ja kun resurssit ehtyvät, voidaan aina vaeltaa otollisemmille seuduille.

Niukkuuden, kurjuuden ja nälän aika koitti vasta maanviljelyksen myötä.

[quote="Toisinsyöjä"][quote="Vieras"]Jaa oliskos tätä ns kuuluisaa yltäkylläisyyden aikaa kestänyt viimeiset 20 - 30 vuotta. Jaa syntyvyys, tuskinpa sitä millään tavalla erikoisesti säänneltiin metsästäjä keräiljöillä, eiköhän niitä putkahdellut 9 - 12 kk:n välein. [/quote]

Ensinnäkin imettäminen toimii jo yksin aika hyvänä ehkäisykeinona. Kun imettää, niin raskaaksi tulon mahdollisuus on pienempi. Imetys itsessään estää normaalia kuukautiskiertoa.

Toiseksi: Luonto on pullollaan keskenmenon aiheuttavia kasveja. Hyllyssäni on kirja nimeltään Mato Grosso, jossa joukko eri alojen tiedemiehiä lähtee viidakkoon ja tutkii siellä sekä luontoa, että kun lääkäreitäkin on mukana, niin paikaillisia edelleen perinteisin menoin eläviä intiaaneja (1970-luvulla niitä oli vielä enemmän kuin nykyään). Yhdessä kirjan luvussa yksi kasvitieteilijä on listannut heimon tyypillisesti käyttämiä erilaisia kasveja ja joukossa on useita keskenmenon aiheuttavia sellaisia.

Että kyllä sitä syntyvyyttä on todellakin osattu säännöstellä jo ennen modernia aikaa.[/quote]


Ai tuonko takia WHO tuputtaa kaikille kasviksia lisää. No tietysti, onhan tuo Agenda21:n mukaista.

[quote="Toisinsyöjä"]

Ensinnäkin imettäminen toimii jo yksin aika hyvänä ehkäisykeinona. Kun imettää, niin raskaaksi tulon mahdollisuus on pienempi. Imetys itsessään estää normaalia kuukautiskiertoa.

[/quote]

lestadiolaiset ovat vahvasti eri mieltä.

[quote="Vieras"]Jaa oliskos tätä ns kuuluisaa yltäkylläisyyden aikaa kestänyt viimeiset 20 - 30 vuotta. Jaa syntyvyys, tuskinpa sitä millään tavalla erikoisesti säänneltiin metsästäjä keräiljöillä, eiköhän niitä putkahdellut 9 - 12 kk:n välein. [/quote]

Ensinnäkin imettäminen toimii jo yksin aika hyvänä ehkäisykeinona. Kun imettää, niin raskaaksi tulon mahdollisuus on pienempi. Imetys itsessään estää normaalia kuukautiskiertoa.

Toiseksi: Luonto on pullollaan keskenmenon aiheuttavia kasveja. Hyllyssäni on kirja nimeltään Mato Grosso, jossa joukko eri alojen tiedemiehiä lähtee viidakkoon ja tutkii siellä sekä luontoa, että kun lääkäreitäkin on mukana, niin paikaillisia edelleen perinteisin menoin eläviä intiaaneja (1970-luvulla niitä oli vielä enemmän kuin nykyään). Yhdessä kirjan luvussa yksi kasvitieteilijä on listannut heimon tyypillisesti käyttämiä erilaisia kasveja ja joukossa on useita keskenmenon aiheuttavia sellaisia.

Että kyllä sitä syntyvyyttä on todellakin osattu säännöstellä jo ennen modernia aikaa.

Weston A Price tutki luonnonkansoja 30-luvulla ja myös heidän esi-isiään, mikäli pääkalloja ja luita oli saatavilla. Ihmiset olivat terveitä ja ravittuja hyvinkin erilaisilla ruuilla, kunnes sortuivat valkoisen miehen mukanaan tuomiin jauhoihin, sokeriin, purkitettuun ruokaan ja kasviöljyihin. Kirjassasansa on kuvia esim perheistä, joiden lapsista voi nähdä, missä kohtaa perinteinen ruokavalio on hylätty. Kasvonpiirteet muuttuvat, sieraimet ovat kapeammat, hampaat eivät mahdu enää leukoihin vaan ovat sikin sokin ja hammasmädän raiskaamat.

Jaa oliskos tätä ns kuuluisaa yltäkylläisyyden aikaa kestänyt viimeiset 20 - 30 vuotta. Jaa syntyvyys, tuskinpa sitä millään tavalla erikoisesti säänneltiin metsästäjä keräiljöillä, eiköhän niitä putkahdellut 9 - 12 kk:n välein. Eiköhän tämä nälkä ollut paremminkin väestönkasvun hillitsijä. Maanviljelys ja karjankasvatus taas mahdollistivat suht varman ravinnon saannin tasaisesti, huonoina vuosina vähemmin nälkään kuolleita ja lapset pysyivät helpommin hengissä.

Itse suhtaudun skeptisesti ajatukseen, että entisajan metsästäjä keräilijät olisivat olleet yltäkylläisyydessä eläviä, syntyvyttä säännöstelleitä idealisteja. Niin yleensähän perhe tai sukukunnan kasvaminen oli syynä riittävän ravinnon saamiselle.Mitä suurempi perhekunnan kasvu, sen paremmat metsästysmaat.

Kattos, toivottavasti ei aleta ihannoimaan talvisota ja jatkosota vaiheita, silloinhan immeiset taisi karpata. Sokeria ja viljaa ja muuta hiilareita säännöteltiin, Elsin ihanne aikaa :)

[quote="mlv"]Taisi olla professori Charlotte Erlandsson-Albertsson joka totesi tuossa äskettäin että ihminen on historiansa aikana elänyt nälkäisenä eli elimistömme ei oikein kestä tätä ruoan runsautta.[/quote]

Minkä historian? Maanviljelysajan uusimuotisen hömpötyksen 10 000 vuotta, vaiko sitä edeltäneet pauttiarallaa 190 000 vuotta metsästäjä-keräilijänä?

Metsästäjä-keräilijät säännöstelivät syntyvyyttä ja pystyivät vaeltamaan paremmille seuduille, jos jollain seudulla ravinnonsaanti ehtyi. Puute, kurjuus, väestöräjähdys ja moninkertaisesti pidempi työpäivä tulivat kuvioon vasta maanviljelyksen alettua.

Suhtaudun em. syistä skeptisesti siihen, että metsästäjä-keräilijät olisivat eläneet jatkuvasti nälkäisenä. Maanviljelyksen alun jälkeen sen sijaan syntyi myös maan yksityisomistus, väestön kasvu kiihtyi kun syntyvyyden säännöstely lopetettiin (maanviljelys on työvoimavaltaista) ja se resurssipula johti sitten lopulta myös sotimiseen. Voin hyvin kuvitella, että kaikilla muilla paitsi eliitillä joka maan yksityisomistuksen myötä syntyi, saattoi kylläkin olla maanviljelyn alun jälkeen sangen nälkäinen elämä.

Kiinnostavampi on kuitenkin historia metsästäjä-keräilijänä, ihan jo pituutensa vuoksi ja oma käsitykseni on se, että ruuan laatu on se ongelma, ei suinkaan määrä. On mahdollista olla ylipainoinen ja aliravittu yhtä aikaa...

Taisi olla professori Charlotte Erlandsson-Albertsson joka totesi tuossa äskettäin että ihminen on historiansa aikana elänyt nälkäisenä eli elimistömme ei oikein kestä tätä ruoan runsautta. Maailmassa alkaa lihavuus olla suurempi ongelma kuin nälkä ja nuo ns elintasosairaudethan ovat yleistyneet teollisen ruoan mukana. Kun muistelen noita sota-ajan jälkeisiä lapsuusvuosia niin meillä maalla hyvän kalajärven rannalla ei nälkää nähty, mutta sokeri oli kyllä kortilla. Ruokavaliosta puuttuivat ne karkki-, limsa- ja pullakalorit ja välipalat eli ruoka oli ravinteikkaampaa suhteessa määrään. Alkokin oli kaukana, junamatkan päässä, olusia ei saunan jälkeen nautittu ja jos joku itse keitteli juomia, niin ne olivat juhlatavaraa, ei jokaviikkoisia juttuja. Nyt ruokaa on runsaasti mutta laitosruoassa niitä tarvittavia ravinteita ilman lisäainekuormaa ei riittävästi löydy eli nälkä on tänä päivänä muuta kuin ruoan määrällistä puutetta.

[quote="els"]Onneksi välillä pääsee tilanteisiin, jos ei tarvitse selittää mitään, vaan vain tuoda tarjolle sapuskaa,
joka on tehty ilman nykysuomen inhoja MaunPoistSäännöksiä.

Eron porukassa huomaa useimmiten jo saman illan aikana. Hyvä ruoka, parempi mieli :)[/quote]

Jep, ja Helsinkihän on täynnä ravintoloita joista saa kunnon sapuskaa, ei tarvitse tyytyä Amicaan, mäkkäriin tai grilliruokaan ;)

Tuosta apuja: https://www.tripadvisor.fi/Restaurants-g189934-Helsinki_Uusimaa.html

Just juttelin yhden mummon kanssa sota-ajoista. Hänelle oli pahimpana jäänyt mieleen leivän päälle voin korvikkeena levitetty lanttusurvos. Maha aina kippeenä. Vielä 50-luvulla, kkun minä olin lapsi, oli pientä pulaa ja joitain juttuja kortillakin.

Mutta jollei ole pulaa, niin miksi pitäisi syödä huonoa ruokaa tieten tahtoen? En kannata haaskausta ja mun käsitys hyvästä ruuasta varmaan aikalailla poikkeaa valtaväestön hyvästä.

Hiukan ohi aiheen mutta muistutetaan mieleen sota-ajan ruokapula.
http://www.puhdasruoka.fi/topic/78-sotavuosien-sapuskat/

Onneksi välillä pääsee tilanteisiin, jos ei tarvitse selittää mitään, vaan vain tuoda tarjolle sapuskaa,
joka on tehty ilman nykysuomen inhoja MaunPoistSäännöksiä.

Eron porukassa huomaa useimmiten jo saman illan aikana. Hyvä ruoka, parempi mieli :)

Säälikatseeseen liittyy mikroilmeitä, joilla viestin loukkaava sävy tehdään täysin, vaikkakin verhotusti, selväksi. Tyhjä katse ei sisällä viestiä, koska se ei ole koskettanut mitään katsojan ymmärryksessä.